Sivut

torstai 22. maaliskuuta 2018

Auringon aalloilla surffaten

Avaruus laajenee koko ajan tuolla äärettömässä tyhjyydessä ja samalla tavalla astrologia, niin länsimainen, kiinalainen kuin mayojen kehittämä, tuntuu avaavan omaa tajuntaa aina vain leveämmälle. On kuin itsetuntemuksen mustaan aukkoon alkaisi paistaa päivänvalo ja sieltä alkaa paljastua koko ajan enemmän järkeenkäypää faktaa. Välillä olo saattaa tuntua suorastaan painottomalta, kun tajuaa ohikiitävän hetken ajan miten kauniisti kaikki on suunniteltu ja kuinka olemme vain pientä tähtipölyä tässä megalomaanisessa järjestelmässä.

Jos ollaan kuitenkin hetki maan pinnalla, niin kerron teille omista itsetutkimusretkistäni. Tilasin nimittäin Astro-Sepolta nyt ensimmäisen kerran jännittävältä kuulostavan Auringon paluu -tulkinnan, sillä tämä Maakoiran vuosi tuntuu pitkästä aikaa merkittävältä käännekohdalta. Halusin tutkailla sen näkymiä omassa elämässäni mahdollisimman monelta astrologiselta kantilta.

Seppo itse mainostaa Auringon Paluu -kartan olevan kaikista voimauttavin tarjolla olevista tulkinnoistaan ja kieltämättä omassani oli aikamoista tenhoa ja syvää sanomaa. Kulmien kurtistelun ja astrologisen jargonin ymmärtämisen sijaan tulkinta kertoi selvin sanoin mihin kannattaa nyt vuoden verran kiinnittää huomiota. 

Auringon Paluu -kartan pääpointti on, että jokainen vuosi on syntymäpäivästä lukien erilainen ja antaa meille uudenlaisen minäkuvan ja sen pohjalta uudet eväät henkiseen kehitykseen, ihmissuhteisiin ja omien unelmien tavoitteluun. Jokaisen vuoden kohdalla syntymähetkeä valaiseva aurinko ikään kuin osoittaa valonsäteen juuri siihen paikkaan, jota on tänä vuonna tarkoitus katsoa tarkemmin. Tulkinnassa on karttaa karikoiden välttämiseen ja tsemppisanat vuorien valloitukseen. 

Mitä Seppo sitten minulle ennustaa? Tässä otteita Auringon Paluu -tulkinnastani, sanomaa tiivistäen ja eri kohtia yhdistellen:

"Tämä vuosi ei ole tylsä, vaan odotettavissa on vuosi, jonka aikana rytinää ja jännittäviä tilanteita riittää. Jos jäät ulkoisten tapahtumien armoille, ei voivottelusta ehkä tahdo tulla loppua ollenkaan. Sinun on siis ymmärrettävä, että tänä vuonna kaikki muutokset ja koettelemukset ovat sinun kasvusi ja jaksamisesi tukemista, vaikka tätä olisi kuinka vaikea uskoa."

"Olet rajoittanut itseäsi liikaa ja nyt vapautuva energia aiheuttaa joka suuntaan etenevän räjähdyksen, jossa koko elämäsi on uudelleen arviointisi kohteena. Oikeastaan mitään ei kannata ottaa liian vakavasti. Paras tapa nauttia tästä vuodesta on antautua mahdollisimman avoimena tapahtumien virtaan, siis elää. Tällaisena aikana on annettava itselle lupa nauttia hyvällä omallatunnolla kaikista mahdollisuuksista, mitä elämä tarjoaa." 

"Sinulla on ehdoton velvollisuus pyhittää tämä vuosi täysin itsellesi. Tärkeintä on oppia seuraamaan innostuksen ja välillä suorastaan pitelemättömän vimman osoittamaa reittiä ilman syyllisyyttä tai epäilyä toimintasi oikeutuksesta. Etenkin aloitukset ovat aivan ratkaisevan tärkeässä roolissa. Ei ole niinkään tärkeää, mitä niistä sitten lopulta seuraa. Tärkeätä on vain tehdä massiivisia päätöksiä ja ratkaisuja yksi toisensa perään seurauksia pelkäämättä ja seurauksiin takertumatta. Osa päätöksistä tulee johtamaan sinut elämäsi ja urasi huippupaikoille samalla kun osa tulee osoittautumaan täydellisiksi fiaskoiksi." 

Tulkinta tahtoo varmaankin sanoa, että kaikki pallot ilmassa eivät siis sisällä lottonumeroita, eikä jokainen älynväläys tuo Nobelia. Tämä lienee normaalia elämän yin ja yang -tasapainopeliä. Välillä täytyy yrittää jotain vähän tyhmempää, jotta ne nerokkaat leimaukset pääsevät sitten loistamaan kirkkaammin harmaan sakan keskellä.

Syntymäpäivästäni (ja kiinalaisen uuden vuoden alkamisesta) on kulunut vajaat 1,5 kuukautta, joten minulla on jo alustavaa näppituntumaa vuoden 2018 tunnelmiin ja energioihin. Ne ovat kohdallani aika ehdottomia ja vaativia. On kerta kaikkiaan tehtävä ne oikeat jutut, viis veisattava muiden mielipiteistä ja kynnettävä omaa polkuani eteenpäin, vaikkei päämäärää vielä kunnolla näy. Tämän vuoden jälkeen moni asia voi olla toisin ja sekös ihmisen uteliaisuutta aina kutkuttaa.

Ihmiselämä tuntuu olevan kuin surffausta. Joinakin vuosina kulkee lujaa, kaikki aallot napsahtavat peräkkäin juuri sopivalla hetkellä ja surffaaja pääsee pitkälle kevyesti. Hän voi tehdä millaisia uhkarohkeita temppuja vaan, ja silti lauta pysyy mestarillisesti hyppysissä ja jalkojen ote ei lipsu. Silloin on astrologisesti otollinen kausi, jolloin täytyy takoa, kun aallot ovat kuumina odottamassa. 

Toisinaan sitten ei mene ihan niin letkeästi, vaan saatat joutua odottamaan vuoden toisensa perään ja minkäänlaista tuulenvirettä ei käy. Makoilet rantavedessä haisevien levien keskellä ja väriset viluissasi. Ei ota onnistuakseen. Saatat kyllä päästä hyvään alkuun, tuolla se onnen aalto nyt tulee, mutta sen osuessa kohdalle teet virhearvion, menetät yllättäen otteen, sukellat pinnan alle ja pahimmassa tapauksessa saat vielä surffilaudasta päähän. Tulee niin sanotusti mahalasku ja kipeät muistot. Silloin jos yrittää aina vain uudestaan eikä opi kokemuksesta, alkaa jo kaivaa verta nenästään. Täytyisi tiedostaa, että ne parhaat aallot ovat vasta tulossa ja antaa aikaa palautumiselle.

"Saat näkyvyyttä ja auktoriteettia, johon et ole tottunut. Sinulle on annettu tänä vuonna lahjaksi voimaa ja virettä tulla ulos liian itsekriittisyytesi kuoresta. Tämä luo itseluottamukseesi aivan uutta säihkettä. Parhaimmillaan ja keskitettynä saat luonnostaan johtavan roolin, joka sinulle nyt kuuluu itsestään selvästi."

Kun luin omaa Auringon Paluu -tulkintaani, alkoi kovasti kuulostaa siltä, että nyt ollaan pelkän aallon odottamisen sijaan vihdoin hyppäämässä sille tukevalle surffilaudalle ja ottamassa aallot haltuun kuin meren kuningas. Tekee melkein mieli tuulettaa jo, sillä niin kauan tässä on odotettukin, että aika olisi minulle suosiollinen. 

Itse en ole koskaan rohjennut nousta oikealle surffilaudalle, joten minulla ei ole surffailukokemusta muualta kuin tv-kanavien äärestä. Mutta voin alkaa tehdä mielikuvaharjoituksia ja nähdä itseni aallonharjalla, liitäen vauhdilla kohti tavoitteita. Jalat ehkä vähän tutisevat, mutta jännittävien asioiden kohdalla niin käy aina.

"Se, että jotkut asiat eivät ota onnistuakseen, kertoo siitä, että onnesi ei ole niiden asioiden suunnassa. Hiljennä mielesi mahdollisimman usein ulkoisten kuohujen keskellä ja kuuntele. Kun yhdyt siihen, mitä korkeampi minä yrittää sinulle itsestäsi kertoa, alat karsia, hyväksyä ja keskittää energiaa olennaiseen ja onnea tuottavaan."

Auringon Paluu -kartta ja sen sanallinen tulkinta oli loppujen lopuksi lempeä sysäys oman hyvinvoinnin suuntaan, rajallisten resurssien oikeaan kohdistamiseen ja intuition kuuntelemiseen. Se on kuin väritystehtävä, jossa osa pisteistä on annettu ja sinun täytyy itse yhdistää niistä mielekäs kuvio ja sitten värittää se haluamillasi väreillä. Lopputulos voi olla upeampi kuin vaatimattomasta alusta voi ikinä päätelläkään.

Auringon Paluu -tulkinnassani ehkä hämmentävintä oli se, että siinä luvattiin elämään suurta Skorpionin vauhdittamaa intohimoa tänä vuonna, olinpa sitten sinkku tai parisuhteessa. Mitäköhän se meinaa jo 17 vuotta saman miehen kanssa heilastelleelle? Iskeekö jostain kipinää kuin noidannuoli taivaalta ja tähdet sinkoilevat uudelleen kuin silloin ekaa kertaa kohdatessa? Vai surffaammeko yhdessä eteenpäin kohti auringonlaskua (tai -paluuta), sitä täydellistä intohimon aaltoa etsien? Täytyykin ottaa selvää!

Sanoivatpa astrologiset tulkinnat mitä tahansa, vastuu siirtyy lopulta lukijalle. On minun tehtäväni pistää märkäpuku päälle, valita oikeanlainen lauta ja matkata meren äärelle. Sitten vasta nähdään osaanko valita oikean aallon, oikeaan aikaan!


Oman Auringon paluu -tulkinnan voit tilata täältä:


Joskus vaan joutuu odottelemaan ajan kanssa sitä seuraavaa aaltoa.

Kuva: Marion Michele




Kun elämä tuo oikean ajoituksen kohdalle, niin sitten hypätään aallon selkään!

Kuva: Anton Repponen






tiistai 20. maaliskuuta 2018

Voimalauseita riittämättömyyden keskelle

En olisi parikymmentä vuotta sitten uskonut, kuinka mielenkiintoisiin ihmisiin törmään elämäni aikana. Etenkin sen jälkeen, kun aloin tutustua fengshuihin ja sitä opiskella, on elämääni tullut ihmeellisiä ihmisiä, joilla on erikoisia taitoja. 

Yksi on perehtynyt enkeleihin, toinen pystyy tiedonjanossaan opiskelemaan mitä vaan, yksi on kävelevä valopilkku, joka tuo väriä ihmisten elämään. Tuttavistani löytyy äänimaljataiteilijaa, reikihoitajaa, varputaitajia ja parantajia. Joillakin on luonnostaan selvänäköisyyttä ja herkkyyttä aistimaan tunnelmia, entisiä elämiä myöten. Ja on tuttavissani tätä nykyä aika monta fengshui-konsulttiakin, joilla on taito hyppysissään ja syvällinen ymmärrys elämästä ja energioista. 

Yksi näistä ystävistä, joiden kanssa itse opiskelin fengshuita, on Pia Pulkkinen. Hän sai elämäänsä uuden suunnan fengshuin kautta ja toimii nyt henkisenä valmentajana Kuuntelen Sinua -yrityksessä. Hänelle voi soittaa murheineen ja huolineen ja hän auttaa sinua eteenpäin henkisissä solmutilanteissa. Pia kirjoittaa myös henkilökohtaisia voimaluentoja, joissa hän tutkii ihmisen auraa ja aistii senhetkistä tilannetta. Tämän pohjalta hän kirjoittaa voimalauseita juuri kyseiselle henkilölle ja juuri hänen tilannettaan koskien. Löydät lisätietoja Piasta, voimaluennasta ja hänen muusta toiminnastaan täältä: Kuuntelen Sinua -verkkosivut.

Sain Pialta oman voimaluentani hetkellä, jolloin olin hyvin väsynyt ja koin suurta riittämättömyyden tunnetta. Tehtävälista pääni sisällä pullisteli ja ajatukset kieltämättä yrittivät syyllistää minua siitä, etten olekaan supersankari, joka hoitaa kaiken yhtä aikaa. Sellainen pieni tai isompi ärsyttävä korvamato on varmasti tuttu meille kaikille. Se on nimeltään Pitäisi.

Pitäisi siivota ja rempata ja järjestää. Pitäisi painaa duunia tehokkaasti ja tienata rahaa. Pitäisi saavuttaa uratavoitteet ja tehtailla uusia. Pitäisi markkinoida, tehdä yhteistyötä ja tuottaa sisältöä. Pitäisi luoda uutta ja tehostaa vanhaa. Pitäisi olla aktiivinen somessa ja päivittää joka kanavaa ja tuubia. Pitäisi seurata jokaista FB-ryhmää ja lukea kaikki mailit. Pitäisi suunnitella tulevaisuutta, unohtaa menneet ja elää tätä päivää. Pitäisi panostaa parisuhteeseen ja yhteiseen aikaan, olla oikeasti läsnä. Pitäisi lukea kaikki maailman mahtikirjat ja katsoa kaikki maailman kehutut tv-sarjat. Pitäisi opiskella lisää ja kehittää taitoja. Pitäisi tehdä koko ajan ihan pirusti asioita, tässä maailman kiihtyvässä vauhdissa.

Siinä kaiken keskellä pitäisi vielä syödä ja liikkua oikein ja näyttää hehkeältä ulospäin ja mielellään sisältäpäin myös. Aina ei vaan jaksa.

Mitä ystäväni Pia sitten aurastani näki tällaisella hetkellä ja miten hän minua neuvoi? (Tiivistelmä alla.)

"Opettele elämään tässä hetkessä, älä lukitse tapahtumia liian voimakkaasti vaan anna kaiken tulla omalla painollaan. On tärkeää, ettet menetä uskoa itseesi. Jos jokin ei toimi, vielä ei ollut sen aika. Ole kärsivällinen. Kauan kestää kulkusi onneen. Kulje rauhassa, älä hätäile. Tee asioita, joiden takana voit seistä. Tulevaisuus voi olla ihmeellinen, taivaalliset konstit ovat yllättäviä." 

Pia sisällyttää voimaluentaan myös viestin enkeleiltä enkelikortteja käyttämällä. Päällimmäiseksi mieleeni jäikin enkeleiden viesti: "Palkitse itsesi. Olet antanut itsestäsi paljon viime aikoina ja nyt on sinun aikasi saada. Olet tehnyt paljon kovaa työtä ja ansaitset nyt palkinnon. Palkitsemalla itsesi huomaat, miten sisäinen lapsesi nauttii ja energiatasosi kohoaa. Pidä vaikka vapaapäivä tai osta itsellesi jotain". 

Ja lopuksi: "Ota aikaa itsellesi palkitaksesi itsesi jollain sinulle merkityksellisellä tavalla. Tämä antamisen ja saamisen tasapaino on olennainen pitääksesi energiasi, mielialasi ja motivaatiosi korkealla. Pidä huoli siitä, että arvostat kaikkea sitä, mitä olet tehnyt."

Jos ei kissa itse, niin kuka sitten. Näinhän se on, että me itse olemme vastuussa omasta hyvinvoinnistamme ja erinomaisuutemme näkemisestä. Harva sitä tulee sinulle suoraan antamaan tai sanomaan. Tehtävälistani ei ole eilisen ja tämän päivän aikana yhtään lyhentynyt tai keventynyt, mutta voin itse valita kuinka siihen asennoidun. Voin valita piiskaanko itseäni vai hellinkö itseäni ja pidän hauskaa sisäisen lapseni kanssa. Mihin se muuten on hävinnyt?

Tätä voimaluennan sisältöä ja enkeleiden terveisiä täytyy kyllä miettiä. Palkitse itsesi. Mitä se voisi olla? Kävisinkö ostamassa jotain extraspecial-herkkujäätelöä? Haluaisin kyllä kovasti sen upean, mutta törkeän kalliin vaaleanpunaisen Second Female -villatakin, mutta voiko sellaiseen haaskata rahojaan, kun on muitakin kuluja? Osallistuisinko uudelle kurssille? Tiedän jo, mikä kurssi polttelee mielessä. Vaan saako ostamalla oikeasti onnea, on se kysymys, jota myös pohdin. Huomaatko, saan myös itseni palkitsemisesta stressiä pintaan...

Näin muuten toissa yönä unta, että olin keittämässä kahvia noin 20:lla eri espresso-kahvipannulla. Nehän tietysti keittivät yli, kun taas osassa ei kahvi noussut ollenkaan. Alitajuntani viisaasti osasi kertoa, että joskus yksi hyvin ja hartaasti keitetty kahvi on parempi kuin monta pussillista pikakahvia - tai hellalle yli kiehunut kahvi, joka vaan savuttaa. Pieni, yksinkertainen ja oikein mitoitettu toiminta tuottaa parempaa tulosta kuin se, että yrittää pitää kaikki pallot ilmassa ja jonglöörata henkensä pitimiksi.

Taidan tänään vääntää vaan velvollisuuksia pois tieltä ja ottaa sitten huomisen vapaaksi. Miehelläkin on silloin vapaapäivä. Ehkä voimme yhdessä sitten käydä niitä tavara- ja paperikasoja läpi, pestä pyykkiä, suunnitella ja editoida uusia fengshui-videoita - tai sitten... keskittyä elämään tässä hetkessä, olla läsnä toisillemme, ilman kännykän tai tietokoneen vaativia piippauksia. Millä keinolla saisi ajatukset offline-tilaan, äänettömälle? 

Kenties Tira mi su - nosta minut kattoon. Jälkkäri ja kunnon leffa sekä endorfiinien ja serotoniinin tankkaus. Sitä se palkitseminen nyt voisi varmaan olla. Jos saan nuolla jälkiruokakipon, niin sisäisen lapsen suupielet nousevat automaattisesti ylös!





PS: Jos sinäkin kaipaat voimaa omaan päivääsi, tilaa Pian voimaluenta täältä: Tilaa oma voimaluenta.



perjantai 16. maaliskuuta 2018

Puun vireää kasvuaikaa

Kun kevät pätkähtää päälle, alkaa tapahtua. Jo heti tammikuun jälkeen, kun päästetään Tiikeri tankkiin, voi alkaa huomata, kuinka kevään puuenergia antaa puhtia. Kiinalaisittain kevät nimittäin alkaa samoihin aikoihin kiinalaisen uuden vuoden kanssa, eli jo helmikuun alussa. Siinä on suomalaisella ihmettelemistä, kun talvipalttoota pitää nimenomaan kiskoa tiukemmin ylle pakkasten kiristyessä. Mutta kevätfestivaalia voi viettää täälläkin, sillä onhan meillä kevättalvi, käsite, jota muualla maailmassa ei taideta juuri tuntea (kysyin mieheltä tunnetaanko Italiassa, kuulemma ei. Tämä lyhyt kyselytutkimus kattaa siis "muun maailman").

Kiinalaisen astrologian mukaan Tiikeri ja Jänis edustavat puuelementtiä, eli niillä on kuvaannollisesti vihreä turkki päällään ja kunnolla alkuvoimaa keväisiä loikkia varten. Tiikerin kuukausi on helmikuu ja Jäniksen maaliskuu. Kevät on Puun aikaa ja suurinta mahdollista kasvua. Ei sitä nähdä voi, mutta tuolla hankien alla on suunnaton kasvupotentiaali käynnissä, jo aivan valmiina ponkaisemaan hurjaan nousuun, aivan kuten Tiikerikin. Ei ole siis pelkkää kliseiden toistelua, kun sanotaan, että kevät on uuden alun ja uusien mahdollisuuksien aikaa. Kevät on kuin ylösnousemus talven pimeyden jälkeen ja se hörppää talven vetisyyden mennessään.

Jotkut saavat lisääntyvästä valomäärästä ja luonnon heräävästä energiasta jonkinlaisen kevätdepiksen, mutta minä en onneksi kuulu niihin ihmisiin. Kevättalvella syntyneenä minussakin on puuenergiaa ja aikaansaamisen ihmettä. Helmi-maaliskuussa saatan saada enemmän aikaan kuin muina vuodenaikoina ja mieli askartelee monen raudan takomisessa. Energia nousee minussa kuin mahla puussa. Alan jopa herätä luonnostaan aikaisemmin, ilman herätyskelloa. Se jos mikä on kevään ihme.

Fengshuissa puuelementin väri on tietysti vihreä kaikissa upeissa sävyissään ja juuri keväisin iskeekin kauhea vihreän himo. On saatava jotain vihreää kotiin, kasveja, kukkia, sohvatyynyjä, vihreät vaatteetkin alkavat houkutella. Alkaa myös äkillinen remontti-innostus. Kun valo paljastaa kodin nurkat ja ikkunat taas kaikessa kauheudessaan tai kauneudessaan, moni sisustusprojekti saa alkunsa. Kevätsiivouksesta puhumattakaan. Se on suorastaan trendikästä juuri nyt. Minullakin vaihtui tällä viikolla ex tempore pari huonekalua (Ekotorille vanhat ja sieltä myös ne "uudet" tilalle) ja pitkään harkitut tapetit on tilattu makuuhuoneeseen - niissäkin on kukkia ja vihreää sävyä! Keväällä siis tapahtuu enemmän kuin normaalisti ja voimme suoraan yhdistää sen puuelementin piristävään vaikutukseen. 

Jos tunnet jonkun puuihmisen kiinalaisessa astrologiassa, olet varmasti huomannut hänestä huokuvan kasvuhakuisen eteenpäinmenon ja suuret sisäsyntyiset resurssit, joilla nostetaan tavoitteet kattoon ja noustaan itse perässä. Puuihminen saa asioita aikaan ja haluaa tehdä hommat nopeasti, sillä seuraava mielenkiintoinen projekti jo polttelee näpeissä. Hän on nimenomaan aloittaja ja uusien mahdollisuuksien haistaja.

Puuelementti tuolla luonnossa on kevään kasvuvoimaa ja kaikkea mikä vihertää tai kasvaa kohti korkeuksia, ruohoa, versoja, puskia ja täysikasvuisia puita. Puuelementtiin liitetään kapea pylväsmäinen muoto kuin korkeassa hongassa sekä kaikki luonnosta löytyvät vihreän sävyt. Se, onko huonekaluihin käytetty puumateriaali fengshuin mukaan enää Puuta vai meneekö se ruskean värinsä puolesta maaelementin puolelle, on sellainen mielipide- ja koulukuntakysymys, johon tässä en ota kantaa. Toisille kaikki puusta lähtöisin oleva on puuelementtiä, toisille kelpaa vain aito vihreys.

Fengshuissa Puu liitetään lisäksi idän ilmansuuntaan, aamun sarastukseen, lapsien ehtymättömään energiaan ja terveyteen. Se on suosittu väri liikeyrityksille, jotka haluavat antaa itsestään luotettavan, mutta ei liian jäykän kuvan (kuten tummansininen) ja jotka haluavat viestittää ekologisista arvoistaan. Ja onhan tumma sammalenvihreä nyt eräs pinnalla olevista sisustusväreistä. Himomme vihreään kertoo siitä, että kaipaamme luonnonmukaisempaan elämään, jossa on jotain muutakin kuin betoniviidakkoa. Fengshui ja sen viisaudet ovat nekin nyt kokemassa uutta tulemista, kun ihmiset etsivät sisäistä ja ulkoista harmoniaa elämäänsä.

Oma luonnon ja vihreän kaipuuni johti siihen, että aloin kasvattaa ituja, missä puuhassa puuenergian kasvuihmeen näkee konkreettisesti muutamassa päivässä. Kodin kasvitkin alkoivat kasvattaa uusia versoja ja käpypalmuuni alkoi kasvaa oudot "sarvet", jotka kasvoivat lähes 10 cm pituutta päivässä (katso kuva alta). Nyt odottelen, että nämä mysteerisarvet alkavat kasvaa myös leveyttä. Ne ovatkin jo yli metrin korkuiset. Ottavatkohan ne yhteyttä ulkoavaruuteen? ET phone home?

Muuten, sitten kun alkaa oikeasti vihertää ja lumi sulaa, eli huhti-toukokuussa, emme enää eläkään kevättä, vaan jo kesää. Siinäkin kiinalaiset ovat meitä kalentereineen edellä. Huhtikuussa elämme hetken maaelementin aikaa, eli pidämme pienen huili- ja maadoitustauon, ennen kuin siirrymme jo toukokuun alussa kesään, Tulen leirinuotiolle.

Nauti siis tästä ohikiitävästä kasvuenergian hetkestä, kun lumen ja maan alla kuhisee näkymätöntä elämää ja päivä pitenee nopeasti. Sillä kuten sanotaan, yksittäiset päivät saattavat kulua hitaasti, mutta vuodet kuluvat nopeasti.



Maakoiran vuosi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, ihan kirjaimellisesti oman kodin kynnykselle. Ja idut, niissä vasta kasvupotentiaalia on!




Tämä kirjoitus on osa kuukausittaista fengshui-blogihaastetta, jossa kaksi fengshui-konsulttia kirjoittaa samasta aiheesta omasta näkökulmastaan. Sari Weckströmin kirjoituksen löydät täältä: Kevät uuden aloituksen aikaa fengshuissa

Jos muistelet, että meitähän oli aiemmin kolme fengshui-bloggaajaa samaa aihetta käsittelemässä, niin muistat aivan oikein. Kolmas meistä, eli kollegamme Riikka Pöntynen, kirjoittaakin nykyään Etuovi.com-sivustolla fengshui- ja asuntoaiheista. Upea avaus asuntomarkkinoille! Pian fengshui onkin kaikkien kodinostajien huulilla.



Tässä kotikasvieni kasvuihmettä kerrakseen. Nuppuja ja varsia ponkaisee esiin. Pakostakin tuo uusi energia tarttuu ihmisiinkin!

Kevättalven hanget hohtavat valoilmiöitä, kuin viestejä kaukaisilta planeetoilta. Ja tulppaanin kukoistus, kuinka hetkellistä se onkaan. 

Pirteinä pakkaspäivinä pysyy hyvin hereillä aamukahvin voimin. Ja mieli on suorastaan intoa piukkana, kun tutkimisen aiheena on kiinalainen astrologia ja sen hienoudet. Puun vireydellä nostetaan oppimiskäyrää taivaan chitä kohti! 
Kevät on mainiota aikaa tehdä suuria suunnitelmia, sillä vuosi on vasta nupullaan. Kun aloitat jotain näin keväällä, saat aikeittesi, haaveittesi ja tavoitteittesi taustavoimaksi suurimman mahdollisen kasvuenergian. Ja se ei ole ihan vähän se!

torstai 1. maaliskuuta 2018

Italian makuista elämää

Yksi ehdottomista kohokohdista ns. kansainvälisessä ihmissuhteessa on tietysti kumppanin kotimaassa oleskelu, sen kieleen, tapoihin, maisemiin ja ruokiin tutustuminen. Tätä olen tehnyt pikkuhiljaa jo vuodesta 2001, eli olen opetellut välimerellisiä Italian tapoja paljon kauemmin kuin aasialaista fengshuita.

Välillä olen kuulemma "amerikkalaisempi kuin luccalaiset" (sanonta jonka voisi kääntää suomeksi vaikka "jenkimpi kuin stadilaiset") tai "piu napoletano dei napoletani", eli napolilaisiakin jäynempi (tiesitkö, että 90-luvun alussa Napolissa vielä myytiin t-paitoja, joissa oli turvavyön kuva? Niin poliisi ei nähnyt, että olet jättänyt turvavyön oikeasti kiinnittämättä! Tällaisen olisin halunnut hankkia, sitten kun ekan kerran joskus Napoliin pääsen - siitäkin huolimatta, etten omista autoa). 

Luulenpa, että tämä tahtoo sanoa sitä, että sisäiset elämeni Tiikeri ja Lohikäärme pääsevät Italiassa ihan eri tavalla esille kuin Suomen kylmässä kohmeessa. Itse-elementti Ren (Yang Vesi) pääsee tervehtimään toveriaan isoa Välimerta eikä minun tarvitse kylmänarkana miettiä monetko välihousut tänään tarvitaan. Italiassa voi jopa käyttää sandaaleita! Suomessa olen usein joutunut miettimään, että voiko laittaa sukat sandaalien kanssa, kun ilmankaan ei tarkene. Ei ihme, että italialaiset ovat luonnostaan tyylikkäämpiä kun eivät joudu tällaisten asioiden kanssa painimaan! Meillä on Lenita, heillä on ilmasto, joka määrittää tyylin.

Se miksi kirjoitan Italiasta tänään, kun Suomessa on upea aurinkoinen maaliskuu ja pakkasen pauketta ympäri maan, on se, että pian lähestyvät kesälomat. Suomalaisen hartain toive on, että kesällä paistaisi edes aurinko ja lämmintä olisi enemmän kuin jouluna. Siinä onkin tekemistä, että se toteutuisi. Muistaakseni viime kesänä vannoin, että jos taas tulee kylmä kesä, emigroidun koko kesäksi Italiaan. Nyt tarvittaisiin se sammakkoukko kertomaan miten mahtaa käydä.

Italialaisella puolella perhettäni on tähän ratkaisu, mahdollisesti myös sinulle, joka mietit kevään, kesän tai alkusyksyn reissuja etelään. He vuokraavat maaseutumökkiä Toscanan apenniinien vuoristossa upeissa maisemissa niille, jotka suomalaiseen tapaan haluavat nauttia luonnon rauhasta eivätkä halua naapureita liian lähelle. Tuolla mökillä on vietetty lukemattomat pääsiäiset ja grillijuhlat ulkona kirsikankukkien ollessa nupulla, kun Suomessa on ollut... no, tiedät kyllä millainen huhtikuun loskakeli. 

Tältä näyttävät kirsikkapuut maalis-huhtikuun taitteessa Toscanassa. 

Laitan tähän postaukseen kuvia vuosien varrella vietetyistä ihanista hetkistä juuri tällä mökillä, joka on nyt vuokrattavana omaan käyttöön Italiassa, Garfagnanan maisemissa. Mökissä on kaksi makuuhuonetta parisängyllä ja yksi yhden hengen huone, lisäksi olohuoneesta löytyy tarvittaessa levitettävä sohva kahdelle, eli 5 mahtuu leveästi ja 7 vähän ahtaammin majoittumaan. Asunnossa ei ole sellaista nykymukavuutta kuin astianpesukonetta, mutta ei sellaista usealta Suomen kesämökiltäkään löydy.


Maisema mökin puutarhasta läheiseen Ghivizzanon kylään.






Jos kiinnostuit ihan vuokrausmielessä, niin tässä on linkki vuokraussivustolle, josta löytyy sesongin mukaiset hinnat, kuvat ja lisätietoja: Homeaway-vuokraussivustolle

Mieheni hoitaa yhteydenpidon suomeksi, englanniksi, saksaksi tai italiaksi ja minulta voi myös kysyä lisätietoja vapaasti milloin vain. Olemme menossa huhti-toukokuussa laittamaan mökkiä talven jäljiltä kesäkuntoon ja nauttimaan aamupaloista ulkona. Täytyyhän se taas testata, tuo vuoristoilma ja Italian lämpöihme!

Silloin kun tälle mökille itse pääsen käymään, keskityn yleensä olennaiseen. Eli olemiseen, syömiseen ja maisemiin. Toinen vaihtoehto on painella pää kolmantena jalkana auton kanssa lähikyliä ja -kaupunkeja ja etsiä elämyksiä. Tässäkin yinin ja yangin tasapaino on parhaaksi todettu!


Italiassa keskitytään syömään ja kokkaamaan yhdessä. Pihaan voidaan levittää pitkä pöytä ja viettää juhlat tai hörpätä aamukaffet al fresco. Maassa maan tavalla!

Tältä se uljas Garfagnanan vuoristoalueen kesämökki näyttää. Kuten huomaat, ei ole naapureita lähistöllä, vaan voi olla omassa rauhassa ja kuunnella ympäristön äänimaisemaa. Välillä saattaa illan hämäryydessä vilahtaa luonnoneläimiä, kuten villisikoja!






Kesä. Elämän parasta aikaa. Etenkin kun tarkenee ulkona varjossa ilman villasukkia!



Kauniit naiset eivät ehdi rannalle, vaan ovat mökillä siivouspuuhissa. Tätä se käytännössä tarkoittaa, kun Italian mökki otetaan talviteloilta taas kesäksi käyttöön. Me mennään siivoamaan, tuletko sinä kenties nauttimaan lomasta?


Välillä olen tehnyt mökillä myös töitä, kuten valmistellut kurssimateriaalia. Tai sitten olen ihaillut maisemia viinilasillisen kanssa. Jos iskee viileämpi päivä, sisätilat saadaan lämpimiksi kahdella valurautakamiinalla ja ilmalämpöpumpuilla. Ja auttaa se viinikin...
Toscanassa kun ollaan, niin pienen ajomatkan päästä löytyy vaikka mitä, kuten Pisa, Lucca, Siena ja muut kulttuurikaupungit. Tämä elämyksellinen "riippusilta" on vain n. 45 minuutin ajomatkan päässä, kun lähdetään syvemmälle vuoristoon. Oma tai vuokra-auto on ihan välttämätön näillä reissuilla.  

Tässä kuvassa on eräs fengshuin tärkeimmistä säännöistä havainnollistettu käytäntöön. Arvaatko mikä? No tietysti yinin ja yangin tasapaino! Yang-miehet ahkeroivat kun yin-naiset keskittyvät lataamaan akkujaan aurinkoenergialla. Huomaa myös ero miesten ja naisten vaatetuksessa, yin on viileää ja kaipaa lämmintä, kun taas yang on itsessään kuumaa ja kaipaa viilennystä. Ihan oikean elämän fengshui-logiikkaa!