Oman näköistä joulua

Joulun vietto on alkanut. 10-tuntinen junamatka pohjoiseen on selätetty, ensimmäinen nukuin-kuin-tukki yö vietetty joulunpunaisissa lakanoissa saunapuhtaana ja jouluvatsan venytys herkuilla on aloitettu sekin.

Minun jouluuni kuuluu kunnon talvikelit Kainuussa. Ukin, sittemmin isän hakema oikea kuusi ja äidin tekemät laatikot. Villasukat, jouluverhot ja vuosia vanhat koristeet. Vaikka ennen oli lähes aina -30 astetta pakkasta ja nykyään enää plussan tuntumassa, niin kunpa olisi edes lunta ja valkoinen joulu! Ilman katuvaloja täällä landella on niin pilkkopimeää, että lumi on ihan ehdoton valonlähde. Ja jos pakkasta saadaan, niin sitten tehdään jäälyhtyjä.

Joulu on paluuta lapsuuteen, minun tehtäväni on oikeastaan vaan ilmestyä paikalle. Toki muutama "velvollisuus" painaa minunkin harteillani. Nimittäin pipareiden teko, joulukuusen koristelu ja joululiinojen ja koristeiden ripottelu ympäri huushollia. Yleensä näin helppo nakki ei kyllä minkäänlaista joulustressiä ehdi aiheuttaa. Oman kaupunkikodin joulu on minimalistinen, jokunen kultakillutin siellä täällä ja kyntteliköt. Sillä se oikea joulu on täällä maalla. Muusta en edes tiedä, sillä tämä on 39. joulu näissä maisemissa. En ole kovin innokas kokeilemaan uutta, sikäli kun se koskee joulunviettoa. Menköön kaikki niin kuin aina ennenkin.

Piparitaikina on parhaillaan kellarissa tekeytymässä ja siitä on jo käyty veistämässä muutama makoisa suupala suuhun sulamaan. Piparien teko on jouluun kuuluva perinne, johon liittyy kivoja muistoja. Itse pipareita ei välttämättä kovin montaa ehdi syntyä, sillä taikinan maukkaudesta täytyy varmistautua riittävän monta kertaa.

Joulupuuron onnenmanteli on väistellyt lautastani jo monen monituista vuotta. Se on ehkä aaton jännimpiä hetkiä, kuka sen mantelin oikein saa? Vaikka kuinka yritän taktikoida, vedän lyhyimmän korren.

Koska joulua vietetään niin pienellä porukalla, jouluumme ei kuulu mitään erityistä järjestettyä ohjelmaa tai lahjarunsautta. Ajomatka hautuumaalle hämärän koittaessa, saunominen ja lopulta syömingit perinteisimmän menun mukaan. Kun vatsa pullottaa, on aika siirtyä katsomaan tv:n antia ja jakaa lahjat. Pukki ei ole käynyt enää aikoihin, mutta kummasti lahjoja tupsahtaa silti kuusen alle. Suklaa suussa ja terästetty juoma kädessä voi nauraa hekotella joulukomedioille. Siksi joulun tv-tarjonnalla onkin tärkeä rooli tunnelman tuojana. Jos ohjelmistoon kuuluu laadukasta dickensmaista brittidraamaa, on joulu pelastettu. 

En paljonkaan juokse kaupoissa tai joulutilaisuuksissa ennen joulua, joten en ehdi kyllästyä joululauluihin. Joskus niitä kuulee jopa liian vähän, kun jo heti Tapaninpäivän jälkeen radio siirtyy normaaliohjelmistoon. Soitelkaa nyt niitä lauluja vuoden loppuun asti, etenkin Irwiniä, pikkuoravia, whitechristmassia, Juicen sikaa, Lennonin warisoveria ja Loirin sydämeenijoulunteen. Uudet joululaulut eivät tee minuun mitään vaikutusta, niissä kun yleensä valitetaan, että ei ole lunta, ei ole perhettä, pukkikaan ei löydä perille. Jätetään se ankeus jouluajan ulkopuolelle, jooko.

Se, että jouluna pitäisi satsata ulkoasuun ja uusiin juhlavaatteisiin, on aika vierasta. Eihän täällä ole muita kuin me. Olemmepa joskus syöneet jouluruoat ihan pelkässä pyjamassa mökillä. Joulussa ehkä ihaninta onkin se, että vaikka media puhuu joulustressistä viikkotolkulla, jokainen voi kuitenkin juhlia jouluaan ihan niin kuin itse haluaa. Täydet tällingit ja sukuhopeat 30-henkisessä pitkässä pöydässä, pakomatka ulkomaille tai Lapin erämökkiin, tai sitten sinkkukinkku omassa yksiössä - jokainen tehköön niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Oli kyseessä sitten joulunvietto, fengshui-muutokset tai uuden vuoden lupaukset niin kuuntele ensin itseäsi ja sitten vasta mitä muut sanovat.

Toivotankin kaikille lukijoille oman näköistä joulua ja mahtavaa energiaryöppyä uudelle vuodelle! Tee elämästäsi ja joulustasi juuri sinulle sopiva.

Lienee aika taas kirjoittaa joulupukille...

Toivon maailmanrauhaa, kivoja kemuja ja kahisevia paketteja!

Uuden lattian aika

Joskus sitä muuttaa asuntoon, jossa kaikki ei ole ihan just niin kuin haluaisi ja sitä ajattelee remontoivansa sitten kunhan ehtii, muutaman vuoden sisällä varmaan. Ensin pahimmat alta pois, kuten pakollinen keittiöremontti, meneehän tämä muu näinkin. Ehkä voitan suuren summan lotossa ja sitten pistetäänkin kaikki uusiksi.

Seuraavaksi sitä huomaa, että on kulunut 12 vuotta siitä, kun muutti asuntoon, eikä edelleenkään ole hoitanut harmistuksen aihetta pois alta. Aikaa vaan kului ja aina löytyi muita rahareikiä, joita piti paikkailla purukumilla. Tai kivoilla vaatteilla.

Itse olin katsellut paheksuvalla silmällä lattiaani jo useamman vuoden. Ensinhän se menetteli, mutta kun sitten rullailin työtuolilla muovimaton kupruille ja keittiössä hinkattiin tarpeeksi kauan tuolilla samaa kohtaa, niin eihän se kaunista katseltavaa enää ollut. Mietin vaan, että mistä sitä budjettia löytyisi, että pääsisi tosi hommiin.

Lopulta mietin, että jospa tekisi huoneen kerrallaan, aloittaisi vaikka asennusharjoittelun vaatehuoneesta ja siitä etenisi pikkuhiljaa salongin puolelle, kun taidot kasvaa. Jospa siten saisi kustannuksetkin mukavasti pilkottua osiin.

Käytännössähän se meni näin: lähetin isälle isänpäiväkortin, jossa oli kuvattuna joka sortin työkaluja ja annoin ymmärtää, että näille ja hänen expertiisilleen olisi taas käyttöä. Siitä viikon päästä olemme ostoksilla Bauhausissa ja kun kerta auto on käytettävissä, ostetaan se laminaatti nyt sitten koko asuntoon kerralla. Eikä sentään sitä halvinta, vaan sitä toiseksi halvinta.

Huone kerrallaan harjoittelu muuttui neljän päivän puuhakkaaksi sahaamiseksi ja poraamiseksi naapurien kiusaksi. Tajusin, että "klick-klick-naps-naps laminaatti on paikoillaan" -mainokset ovat kerrassaan harhaanjohtavia. Ensinnäkin täytyi käyttää hoksottimia ja ratkoa visaisia matemaattisia pulmia. Ja käytännön "ei se mennytkään niin kuin Strömsössä" -pulmatilanteita, kuten miten saadaan laminaatti mahtumaan astianpesukoneen alle ilman, että koko keittiötaso menee vinoon. Ilman kunnon työkaluarsenaalia ei homma olisi edes käynnistynyt ja viimeistään kiviseinien listoittaminen olisi saanut kokemattoman remontoijan täysin polvilleen.

Mutta sitä varten on ne isät keksitty, että ne auttaa ja tietää. Kauhean kiva juttu näin niinkuin vastaanottajan asemassa. Sillä lattiasta tuli valmista yhdessä pitkässä viikonlopussa, eikä muutamassa ärräpäitä kihisevässä kuukaudessa. Nyt mäkin osaan asentaa laminaattia - ainakin vähän. Omistan nyt myös elämäni ensimmäisen höyläpenkin ja muuta remonttitilpehööriä.

Tämä koko uudistus on tietenkin tehty fengshuin hengessä. Nyt lattian katselu joka päivä on suuria ilonaiheitani ja siivoaminenkaan ei tuota enää tuskaa, sillä uusi lattia on tietysti aiheellista pitää uuden näköisenä. Vuosikymmeniä pinttynyt ja kellastunut muovimatto on nyt laminaatin alla piilossa ja uutta pintaa pitkin on kiva tassutella villasukilla. Ihan kuin olisi itsekin saanut faceliftin. Suosittelen!

Uuden ja vanhan äärellä. Kutkuttavaa, muutosta ilmassa!

Remontti hoituu, kun on joku sitä hoitamassa!

Kaikki tietävät, että listoitus on kova pala. Jos sitä ei heti hoida, niin ei sitten koskaan.

Ensimmäiset räpsyt remonttipölyn laskeuduttua. 

Eteisen kohentunut ilme. Nyt puuttuu enää uudet tapetit, jotka on jo valmiiksi katsottu, mutta rahoja odotellaan saapuvaksi universumin suunnalta.

Rhonda Byrnen Magic-kirja on taas lukuvaiheessa ja antaa omalta osaltaan taikaa joulunaikaan.

Rautakaupoissa juokseminen on nykyään vaarallista, kun ovat siellä äkänneet sisustavien naisten herätehimot. Musta jokapaikan asustetaulu kävi parhaiten keittiön oveen, kun mietin, että mihinkäs tämä kaunokainen pannaan. Kaverini Teija Helin Designin pussukka kätkee tulitikut ja kauppalaput.

Ystävältä lahjaksi saadut mustat nahkakuuset istuvat kokonaisuuteen kuin nyrkki päähän.

Suihkulähde puettiin jouluasuun ja siirrettiin tulevalle idän 8-tähtialueelle. Nyt aktivoidaan vaurastumista!

Eteisen uudistaminen kruunattiin nahkaisilla vetimillä, jotka tietysti sävytettiin jo olemassaolevien saappaiden ja laukun väriin. Ja sain muuten halvalla, kun tein tiukat hintavertailut netissä.

Salongin puolella on nyt uutuutena 15 eurolla ostamani 50-luvun sohvapöytä, joka majaili vanhempien kellarissa vuositolkulla odottaen uutta asuntoani. Ei tullut uutta kämppää, tuli uudet lattiat - ja pöytä muutti meille korvaten entisen kulmikkaan kollegansa. Nyt on fengshuin mukaiset muodot!

Parisuhdeterapiaa

Kävin joulukuisena viikonloppuna BaZi-jatkokurssilla ottamassa lisäoppia kiinalaisen astrologian mukaisten karttojen tulkintaan. Tällä kertaa aiheena oli pariskunnan karttojen vertailu, eli parisuhde-BaZi.

Saimme pienryhmässä opettajamme Kirsi Niemelän opastuksella gluteenittomia eväitä ja astrologisia työkaluja siihen, mikä määrittää miehen ja naisen yhteistä kemiaa (muita sukupuoliyhdistelmiä yhtään diskriminoimatta).

Kurssilla tutkailimme esimerkkitapauksina muun muassa toistensa kimpussa olevan pariskunnan olematonta synergiaa. Naisen kartta oli hevosineen ja tiikereineen niin voimakas, että se tahtoi jyrätä herkemmän miehen arat eläimet, kuten possun, kokonaan. Olo tuntui kovin parisuhdeterapeuttimaiselta, kun keksimme pariskunnalle luontevia tapoja, joilla tasapainottaa kommunikointia ja viedä yhteiselämästä terävimmät kiistanaiheet pois. Vähän ehkä alkoi omatuntokin kolkuttaa, sillä mieheni kartan syvimmissä syövereissä on kiltti ja muista huolehtiva vesipossu, kun taas itse olen ajattelematon ja suorasukainen lohikäärme.

Jos suusta pääsee vain tikareita ja toisen arvostelua, on lienee syytä ottaa inhimillinen kosketus peliin ja antaa sen puhua. Aina ei tarvitse analysoida ja pukea kaikkea sanoiksi, etenkin jos toinen tuntee olevansa jo valmiiksi alakynnessä. Fengshuilla voi myös tehostaa toisen omaa reviiriä ja antaa tilaa. Perheen naisen paikka löytyy lounaasta ja luode on maskuliinisen energian suunta.

Parisuhdekartoitusta tehtäessä on hyvä tietää, onko pari ollut yhdessä vasta hetkisen ja herännyt nyt alkuhuuman haihtumiseen ja miettii mikä vikana kun suksi ei enää luista niin usein tai kukkapuskia ei tuodakaan aamiaisen kanssa sänkyyn joka viikonloppu. Toisilla taas voi olla takana jo puoli elämää tai enemmän yhdessä ja mieleen saattaa hiipiä ajatus, että voisiko vaihtamalla saada parempaa. Fiksua on toki vaivihkaa selvittää astrologinen yhteensopivuus ennen kuin alkaa tehdä peruuttamattomia päätöksiä. 

Se, että joskus hullaantuu aivan täysin jostain ulkopuolisesta ihmisestä ja päätyy kolmiodraaman jäseneksi saattaa sekin olla selitettävissä astrologialla. Joskus on vaan sellaiset energiat ilmassa ja kun omaa henkilökohtaista karttaa tarkkaan tulkitaan, sieltä voi löytää vaikkapa joka vuosi toistuvan kuukauden, jolloin oma silmä vaeltaa hieman levottomammin muiden perässä. Kun tästä on tietoinen, se antaa oivat työkalut käsitellä asiaa. "Ai niin, nyt on se aika vuodesta!"

Kiinassa ja muissa Aasian maissa ei ylipäätään mennä naimisiinkaan ennen kuin kartat on vertailtu ja avioehdokas kelvolliseksi todettu, nimenomaan astrologiselta potentiaaliltaan. Jos elementit ja eläimet natsaavat yhteen ja tulevalla siipalla tuntuisi olevan varallisuuden ja lasten lukumäärän suhteen hyvä ennuste, niin avioliitto saa siunauksen astrologiltakin. Nyt pitäisi vielä tutkia avioerotilastoja ja selvittää näkyykö tämä vähäisempinä avioeroina. Tosin en tiedä onko Kiinassa tai muualla Aasiassa tapana kauheasti erota, ettei vaan menetä koko kansakunnan edessä kasvojaan. Joku aiheeseen ja maanosaan paremmin perehtynyt voisi kertoa tästä lisää.

Opportunistina iskin tottakai tilaisuuteen käsiksi ja yhtenä esimerkkipariskuntana toimikin kurssilla oma kumppanini ja minä. Pääsimme seulasta onneksi kirkkaasti läpi ja analyysi antoi meille puhtaat paperit. Vaikka itse-elementtimme ovatkin molemmilla vettä, mikä ei yleensä ole paras mahdollinen tilanne, niin sisältä löytyvä samanlaisuus voi olla myös tarpeen tässä kahden eri maan kansalaisen suhteessa, jotta näkemykset on helpompi asetella yhteen. 

Vetovoimasta pitää huolen se, että toinen meistä on pilareiltaan pelkkää yangia ja toinen pelkkää yiniä. Sinänsä mielenkiintoista, että se jonka kartalla on pelkkää vahvaa henkistä yangia, onkin fyysisesti pehmeän yinmäinen ja se, joka soljuu paperilla herkän yinmäisenä, on tosiasiassa tavoiltaan aktiivisen yangmainen. Ei yiniä ilman yangia, kenenkään elämässä ja astrologisessa kartassa. Täydennämme siis monessa suhteessa toisiamme.

Sain analyysin jälkeen myös oman parisuhdevinkin ulkopuolisen näkökulmasta, jonka ajattelin ottaa käyttöön kitkatilanteiden välttämiseksi. Vaikka tykkäänkin olla se puuhapetra, joka toteuttaa kaiken, remontoi, suunnittelee ja vaihtaa kodin esineiden paikkoja vaihtuvien fengshui-energioiden mukaan, olisi joskus annettava miehelle tilaisuus olla Mies. 

Tasa-arvoiset ja pätevät suomitytöt saattavat tuntua pärjäävän hyvin ilman miestäkin. Miehen ikiaikaisena genetiikan säätelemänä tehtävänä on kuitenkin suojella naistaan ja hoitaa ikävät hommat tämän puolesta, kuten metsästää, rakentaa ja pitää pedot loitolla. Kun nainen pätee vähän joka asiassa, niin miehen osa voi tuntua kyseenalaiselta. Metsästys on vaihtunut kauppareissuihin ja imurin varteen. Rakentaminen puolestaan saattaa toteutua vain virtuaalipeleissä kuvitteellisten kaupunkien rakentamisena. Nykyajan pedot saattavat olla "pedoja".

Olenkin aina välillä toteuttanut naisellisuuttani heittäytymällä avuttomaksi digiasioissa, aina uusien sovellusten käyttöönotossa, kameroiden hienosäädössä, matkojen ja matkustusaikataulujen logistisessa suunnittelussa sekä aina tärkeässä liian tiukkojen purkkien avaamisessa. 

Jos mies ei saa kotona määrätä kaapin paikkaa tai edes omien tavaroidensa loppusijoituspaikkaa, niin ainakin hän voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ratkaistessaan naisen tekniset ongelmat, joita nykyään digiähkyn aikaan on paljon tarjolla. Hyvä niin, sillä jatkuva päteminen kaikissa asioissa ottaa voimille. Lohikäärmenaisenkin on välillä tankattava huolenpitoa ja polttoainetta, jotta jaksaa taas paremmin puhkua pitkin maailmaa. 

Kuva: www.fengshuiaura.com

Kun parisuhteen kemioita verrataan, siitä saa piirtää monenmoisia kaavioita. Tässä niistä yksi.