Raha, fengshui ja muutama muu tekijä

Yli 50-vuotias tuttavani toimii yksityisyrittäjänä käännösalalla. Laskujen maksamisen jälkeen hänelle jäi tilille rahaa 0,03 euroa. "Osta lopulla itsellesi jotain kivaa!" facebookissa naureskeltiin. Pakko nauraa, kun itkukaan ei auta.

Samanlainen rahakarma on joskus seurannut omaa pankkitiliäni. "Säästötililläni" olevilla rahoilla saisi ehkä yhden viikonlopun ruokaostokset tehtyä. Pahan päivän varalle on siis tarjolla lähinnä paniikkia. Ja paniikkiaikoja on viimeiseen 10 vuoteen mahtunutkin. Jotenkin niistä on kuin ihmeen kaupalla kuitenkin selvitty, muutenkin kuin hengittämällä kolme kertaa syvään.

Taisitkin jo arvata, että päivän teema on raha. Se on yksi niistä syistä, miksi ihmiset kiinnostuvat fengshuista. Massia pitäisi saada lisää ja mieluiten heti. Otetaanpa fengshui-opas käteen. Siis heti Veikkaus-sivuston jälkeen.

Sain viime syksynä yllättävää kritiikkiä erään opetustilanteen jälkeen. Vaikutti kuulemma siltä, että en itse uskonut fengshuihin. Tämä tietysti kuulosti aika rajulta palautteelta ja koska en saanut sitä suoraan, vaan välikäden kautta, en voinut kysyä tarkempia vaikutelmia.

Jäin tietenkin miettimään asiaa, niin kuin aina, jos tulee lunta tupaan. Mistä oikein on kysymys? Miten niin en muka usko fengshuihin, olenhan omistanut sille elämästäni jo leijonanosan useamman vuoden ajan.

Luulenpa, että nyt on kyse rahasta. Ja sen puutteesta. Kun olin seuraamassa vuonna 2014 Suomen Fengshui ry:n 20-vuotisjuhlakiertueen luentoja, muistan kuinka Päivi Vilkki sanoi vauraudesta puhuessaan, että ei meistä kaikista tule Kroisoksia. Meillä jokaisella on oma kohtalomme, joka vaikuttaa elämäämme, tahdoimmepa sitä tai emme. Sitä kutsutaan Taivaan Chi'ksi. Jo se kenen lapseksi synnymme ja mihin maahan, vaikuttaa vaurauteemme. Toisille annetaan isommalla kultalusikalla ja santsiannos päälle, toiset saavat nuolla tyhjän astian pohjaa.

Minä olen tietysti suunnattoman rikas, kun verrataan vaikka johonkin Intian kastittomaan katulapseen. Hyvinvointini on niin laajaa ja perustuslakiin kirjattua, etten edes tiedosta sitä yleensä. Kun on tiukkaa, perhe ja valtio auttaa. Minua ja monia muita.

On ihana fengshui-satu, että asunnon kaakkoisnurkkaa - vaurauden ja hyvinvoinnin aluetta - aktivoimalla ja tehostamalla saadaan äkkiä tili täyteen ja sijoitukset tuottamaan. Lisätään valoja, ostetaan rehevä rahapuu tai klusia, sijoitetaan kaakkoon jotain ylellistä ja kallisarvoista. Ja sitten odotetaan, että vaurautemme ja kaikinpuolinen hyvinvointimme kasvaa. 

Nyt alkaa se osuus, joka selittää miksi tämä ei toimi kaikkien kohdalla. Korvat hörölle! 

Asunnossa on jotain muuta, mikä mättää ja estää vaurauskikkojen toimimisen. Sinulla voi olla puuttuva osa kaakossa, joka yhdistetään säästöihin, tai pohjoisessa, joka on yhteydessä työtuloihin. Sinulla voi olla wc, kylpyhuone tai sauna viemäreineen tuolla alueella, jolloin rahaonnesi valuu hukkaan. Tai koko asuntosi on niin epäsuotuisalla alueella tai niin epä-fengshuimaisesti maastoon sijoittunut, että se torppaa hyvät energiat tykkänään. 

Saattaapa rahantekotaito ja rahaonni myös puuttua BaZi-kartastasi ja onnenpilareistasi. Kuluvan vuoden energiat ovat taloustilannettasi supistavia eivätkä rikastavia. Kodissasi voi olla kenties maasäteilyä, joka heikentää olennaisesti terveyttä ja siten kykyäsi tehdä töitä. Työkyvyttömällä harvoin on paljon rahaa. 

Huomaatko, että syitä on loputtomiin? Siksi en usko, että pelkästään kodin yhtä (tai useampaa) nurkkaa aktivoimalla saat kaiken maallisen mammonan mitä maa päällään kantaa. En minäkään ole saanut. Ja aktivointeja, putsauksia ja rahataikoja on tehty, usko pois. (Viime viikolla rahataikaan käyttämäni lasimalja halkesi kahtia. Luulenpa, että se oli jonkinlainen viesti.)

Voimme kuitenkin pohtia myös sitä vaihtoehtoa, että asunnossa on jo valmiiksi kaikki suht koht hyvin. Ei puuttuvia kulmia, kenties joku pieni lisäosa rahaan liittyvällä alueella. Talo on suotuisasti sijoittunut ympäristöönsä, sillä on ympäristön neljän eläimen tuki ja se saa napattua kaiken hyvän chi-energian ovesta suoraan sisään. Asunnon sisällä lentävät tähdet ovat suotuisat, eikä maasäteilyä, negatiivista energiaa tai terveysongelmiakaan ole. Lisätään tähän vielä menestystä povaava astrologinen kartta ja sitä tukeva aikakausi ja avot, aktivoimalla oikeita alueita asunnon sisällä voidaankin saada lisää vaurautta kehitettyä. 

Onnea sinulle, jolla pyyhkii hyvin - fengshuin avulla voi pyyhkiä vielä paremmin! Meille muille, jotka emme saaneet kaikkiin ruutuihin raksia, tilanne on hieman heikompi. Kaikki fengshui-numerot pitäisi saada oikein, jotta menestyspotti napsahtaa kohdalle. (Muista tässä kohti, että blogissani vedetään usein mutkia suoriksi. Totuus voi olla tarua ihmeellisempää.)

Ei unohdeta sitä perimää ja kohtaloa. Jotta pääsemme edellisissä elämissä kertyneistä karmaveloista irti, meille jokaiselle kuuluu pieni tai suurempi osa kärsimystä ja velanmaksua edellisten elämien toilailuista. Ja kärsimys kirkastaa kruunun, kasvattaa henkistä kapasiteettia. Voit tulla henkisesti rikkaaksi!

No sepä ei paljon lohduta tässä kurjimuksessa. Tahdoin vain sanoa, että ymmärrän paremmin kuin hyvin, että fengshui ei toimi sataprosenttisesti kaikille eikä kaikissa kodeissa. Muutenhan kaikki fengshui-konsultit ja fengshuita harjoittavat olisivat keskimäärin rikkaampia kuin muut, ja sikäli kuin olen ymmärtänyt, näin ei ole. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Esimerkiksi Joey Yapille sanottiin, että hänen BaZi-karttansa kertoo köyhyydestä. Että eipä sille mitään oikein voi. Tästä suivaantuneena mies päätti itse korjata kohtalonsa ja kuinka ollakaan, hän on nyt varsin menestynyt mies, jolla ei ole pikkurahasta puutetta. Amerikkalaisella Kathryn Weberilläkään ei näytä menevän hassummin. Näillä ihmisillä on bisnesvainua ja kykyä tehdä rahaa. Jos ei muuta niin älliä ja tahdonvoimaa. Sekin vie jo pitkälle. Puhumattakaan siitä, että iskee oikeaan paikkaan oikealla hetkellä, eli on tietyn trendin edelläkävijä ennen muita.

Kaikki voi siis muuttua. Köyhyyttä, tai yleisemmin rahan puutetta, ei ole kirjoitettu pysyvästi tähtiin. Aina voi tehdä jotain, vaikka se olisi kuinka pientä. Kunhan ei kuvittele liian sinisilmäisesti, että tällä yhdellä teolla tai muutoksella koko elämä kääntyy ympäri, sinne parempaan suuntaan. Etenkin jos tuo teko on vain jokin sisustuksellinen muutos. Elämässä menestymiseen tarvitaan myös paljon omaa toimintaa, kovaa työtä ja onnenkantamoisia. Siihen uskovat kiinalaiset itse ja hehän tämän fengshuin ovat kehittäneet.

Miksi itse en sitten ole vaurastunut fengshuin avulla? Elämässä on kieltämättä mennyt aivan eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten ounastelin. Kyllähän nelikymppisenä pitäisi porskuttaa menestystä mennen tullen ja omistaa mehevä osakesalkku, omakotitalo ja pari Audia. Vähintään.

Omalla kohdallani liika työnteko vei terveyden, ja vei sen pitkäksi aikaa. Sairaus imee ihmisestä kaikki voimat ja vie kukkaron ja tilinauhat mennessään. Alkaa kituuttaminen ja selviytyminen. Ja jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole, ei ole myöskään mahdollisuutta vaihtaa asuntoa "fengshui-ystävällisemmäksi" (jossa se vessa ei ole juuri sillä vaurausalueella). Puhumattakaan siitä, minkälaiseksi päänsisäinen puhe muuttuu. Negatiiviseksi ja puutteeseen ja kipuun keskittyväksi. Oma asennekin voi torpata eteenpäin menon.

Nykyään en siis usko sokeasti fengshuin korjaavan koko elämän. Eikä se sitä voisikaan tehdä, sillä fengshuilla on mahdollista vaikuttaa elämäänsä vain kolmanneksen verran. Fengshui on Maan Chi'tä, johon me itse voimme vaikuttaa elinympäristömme valinnan kautta. Ihmisen oma Chi on persoonaan, työhön ja ihmissuhteisiin liittyviä valintoja, kun taas Taivaan Chi oli se meille ylhäältä annettu elämän viitekehys, raja-arvo, jonka sisällä operoimme. Kohtaloaan voi ohjata, mutta ei sitä täysin voi ohittaa.

Ennen kaikkea uskon kuitenkin siihen, että fengshui pistää käyntiin prosessin, joka alkaa liikutella elämäsi rakenteita positiivisesti. On täysin yksilöllistä kuinka kauan tämä kestää ja montako mutkaa matkaan sisältyy. Kun aika on sopiva, ja kun itse olet valmis, kaikki hyvä voi tulla kohdallesi. Se vauraus, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja rikkauskin. 

Sitä odotellessa.

Miten sinun elämäsi kassakone kilisee? Iloisesti helisten vai tyhjyyttä kumisten?

Photo by Ramiro Mendes on Unsplash

PS: Jos haluat tietää, onko kotonasi terveyttä uhkaavaa maasäteilyä, voit selvittää sen jopa ihan ilmaiseksi ottamalla yhteyttä Esko Jalkasen Luonnonvoimat-yhdistykseen. Myös fengshui-konsultit tutkivat kodin energiat ja säteilyt konsultoinnin yhteydessä, mikäli se kuuluu heidän repertuaariinsa ja konsultoinnin laajuuteen. Minulla kuuluu ja opiskelen aihetta koko ajan lisää. Löytyihän kodistani maasäteilyä aikoinaan juuri sängyn kohdalta. Koska lääkärit eivät koskaan löytäneet fyysiselle sairaudelleni syytä, on maasäteily mielestäni ihan yhtä validi selitys kuin jokin muukin. Sillä vaurauden edellytykset lähtevät terveydestä. Se on sitä fengshuita ja kokemuksen rintaääntä, johon vakaasti uskon.

Niskaan asti täynnä elämän tarjoilemaa merdaa. Vuosi 2011 Barcelonassa, juuri ennen tuhkapilveä ja burnoutia. Molemmat sekoittivat elämää täysin.

Isosti idoleiden innoittamana

Lapsena oli ihan eri repertuaari mahdollisia ammatteja, joista valita. Perinteiset kampaajat, opettajat, kirjastontädit tai muut virkailijat eivät väräyttäneet viisareita kun verrattiin näyttelijöiden ja muiden esiintyvien taiteilijoiden hohdokkaalta vaikuttavaan elämään. Minustakin piti tulla näyttelijä, kirjailija tai vähintään runoilija, kun tykkäsin kerta lukea ja riimitellä. Jonkinlaista esiintymisviettiäkin oli, mutta se rajoittui lennokkaaseen runonlausuntaan ja sketseihin. Yhden viikon ajan taisin haluta tekstiilitaiteilijaksi, kun olin lukenut jonkun vetävän haastattelun, kenties Riitta Nelimarkan. Se mitä aikuisten oikeasti tekisin, oli aika lailla hakusessa. Olinhan lapsi ja kaikki ne perinteiset ovet olivat auki ja siitä tuutista oli mentävä. Fengshui ja kuosisuunnittelu eivät olleet edes silmäniskuna alitajunnassa.

Oletko koskaan miettinyt miten pienestä saattaa olla kiinni, että valitseekin tietyn elämänpolun? Kun sain esiteininä musiikillisen herätyksen ja aloin kääntää laulujen tekstejä suomeksi, jotta saisin selville mistä niissä puhutaan, niin kummasti tuo polku veikin minut ensin opiskelemaan englantia ja sitten käännöstoimistoon sorvia veivaamaan. Jos olisin diggaillut vain suomenkielistä osastoa, olisiko tätä valintaa koskaan päässyt tapahtumaan? Yksi vaihtoehto oli lähteä opiskelemaan jotain käsityöhön ja sisustukseen liittyvää ammattia ellei minua olisi suvun taholta ylipuhuttu akateemiselle opinpolulle. Näin jälkikäteen asioita katselleena minusta vähän tuntuu, että universumille jäi tuo tekstiilitaiteilijan ura hampaankoloon kaivelemaan... Kirjallinen ura on toistaiseksi tätä läpänheittoa blogissa ja esiintymään päädyin fengshui-videoiden myötä (ihan kohta, lupaan!)

Jäin miettimään urakysymyksiä, kun kävi ilmi, että The Crash-yhtyeen ex-solisti Teemu Brunila asuu nykyään rapakon takana ja säveltää biisejä, jotka päätyvät jopa Yhdysvaltojen musiikkilistojen ykköspaikalle. Tottakai tarvitaan superlahjakkuutta, itseensä uskomista ja työn ääreen istumista päivä toisensa jälkeen, mutta se ei vielä riitä. Jokaisen menestyksen takana on jokin kohtaaminen, joku toinen joka uskoo sinuun ja lykkää pienen matkaa eteenpäin. Jotkut tuupataan suoraan parrasvaloihin, jotkut saavat kapeampaa valokiilaa, mutta aina joku sinut löytää ja loppu voi olla historiaa. Otetaan esimerkiksi vaikka Ed Sheeran: kun Elton John ryhtyi ajamaan tuntemattoman nuoren artistin asiaa, tulos on käsittämätön menestystarina, jolle ei näy loppua.

Ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka ovat puurtaneet oman intohimonsa parissa eivätkä ole antaneet periksi, vaikka välillä olisikin ollut järkevämpää vaan mennä "oikeisiin töihin". Teemu Brunila opiskeli Turussa oikeustiedettä ja voin vain kuvitella millainen laulava juristi hänestä olisikaan tullut (näen mielessäni miten Teemu tulee oikeussaliin puku päällä ja salkku kädessä ja pistää laulut soimaan falsetista, kenties hyppää ilmaan kantoja kalautellen kuin Hannu Hanhi ja toteaa She's not guiltyyyy... Nyt emme koskaan pääse näkemään tätä, paitsi ehkä jossain musiikkivideossa?) 

Toinen turkulainen peräänantamaton lahja musiikkielämälle on Jori Sjöroos, joka ei lannistunut vaikka hänen loistokasta Fu-Tourist-levyään myytiin Anttilan poistolevylaareissa 20 sentillä kappale. Tiedän, että olisin itse ollut riekaleina tällaisen arvottomuuden edessä, mutta Suomi nyt vaan oli liian pieni rapakko tälle musiikkityylille. Paras kosto on haistatella epäonnelle ja epäilijöille ja kiepata mutkan kautta vauhtia nousukiitoa varten, kuten Jori on sittemmin tehnyt.

Teini-iän suurin idolini Sting väsäsi 1970-luvulla kieli poskessa kappaleen Don't Give Up Your Daytime Job, jossa taiteellinen ura ei tahtonut millään aueta, vaan aina palattiin takaisin nollapisteeseen. Ennen minkäänlaista tietoa maailmanlaajuisesta suosiosta Sting kynäili näin: "The song would be my masterpiece / The one to make my name / Bring me immortality / Inside the hall of fame". Siis jäbä lauloi pääsevänsä Hall of Fameen vuonna 1975, mikä toteutui lopulta vuonna 2003. Pistää hieman hiljaiseksi ja pohtimaan manifestoinnin voimaa. Olen tätä monta kertaa ajatellut ja mykistynyt tahdonvoiman merkityksestä. Lienee hyvillä tähdillä ja oikeilla auttajilla tässäkin osaa onnenarpaan.

[Koko lyriikka löytyy muuten täältä: 
http://www.stingme.dk/Lyrics/Sting%20Dont%20Give%20Up%20Your%20Daytime%20Job.htm]

Nostan esiin vielä yhden sekä musiikillisen että asenteellisen idolini, nimittäin suomalaisen hard rock -bändin Santa Cruzin. Näiltä miehiltä löytyy niin härskisti munaa, että ihan puna nousee poskille. Santa Cruz on todella päättänyt valloittaa maailman, enkä epäile heitä yhtään, päinvastoin. Kun suomirokkarit haluavat olla maailmanluokan staroja, he ovat jenkimpiä kuin amerikkalaiset itse, yea man. Pohjois-Amerikka on jo hyvin käpälässä sillä santacruzilaiset esiintyivät paikallisessa musiikki-tosi-tv-sarjassa Sebastian Bachin tiimissä, Mercedes Benz halusi heidät automainokseensa ja suosiosta kertoo myös se, että nokkamies Archie Cruz alkaa jo olla kaikissa suomalaisen tv:n musiikkivisailuissakin. Se jos mikä kertoo menestyksestä, heh! Mutta tarinan opetus on, että maitojuna-asenteella on turha kuvitella pärjäävänsä, vaan ovet täytyy potkia sisään äänekkäästi. Let's Get the Party Started! 

Santa Cruzia kuunnellessa minäkin kuvittelen olevani Young and Restless, vaikka olenkin enemmän Middle-aged and Calm. Lapsena olin välillä tuskastuttavan ujo, ja edelleen on asioita, joita en kerta kaikkiaan kehtaa tehdä. Oman osaamisen markkinointi on välillä tervanjuontia pahimmasta päästä. Eihän se nyt ole suomalaiselle soveliasta alkaa kehumaan omia tekemisiään, mutta nykymaailmassa vaan pitää. Kun haluan vahvistusta itsetunnolleni, kuuntelen korkealle tähtäävää Aiming High -biisiä. Jos Archie Cruz kehtaa näyttää närhen värkit kaikille motherfuckereille kautta maailman, niin enköhän minäkin. 

Idoleita on joka lähtöön, osa himmeämpiä, osa kirkkaampia, mutta se mitä itse olen omiltani ammentanut, on härkäpäinen itseensä uskominen ja oman polun tallaaminen ylpeänä. Se, että unelmasta voi tehdä totta, vaikka kaikki tuntuisi olevan pelkkää vastoinkäymistä. Mutta aina tarvitaan muita ihmisiä ympärille, se kohtalokas tapaaminen, mahdollisuus, joka kääntää suunnan ja aloittaa historian kirjojen kokoamisen. Kukaan ei pärjää oikeasti pelkästään yksin, vaikka kuinka oltaisiin self-made-manejä. Renessanssiaikoina taiteilijoilla oli omat mesenaatit, jotka kustansivat maalit ja pensselit käteen. Ja ennen kaikkea uskoivat, että kyllä tuosta vielä jotain kelvollista tulee.

Visuaalisella puolella idoleitani on ollut jo iänkaikkisen Tricia Guildin luotsaama Designers Guild, jonka perusteella valitsin uraa vaihtaessani työharjoittelupaikankin Guildin tuotteita myyvästä turkulaisesta sisustusalan liikkeestä. Minua ei kuitenkaan päästetty lähellekään sisustussuunnittelua tai asiakkaita, vaan jouduin viikkokaupalla viihdyttämään itse itseäni tyhjässä liikkeessä. Silloin tulivat sadat tapettikirjat, firmat ja brändit tutuiksi. Hypistelin papereita, tarkastelin kuvioaiheita ja väripaletteja ja imin itseeni sitä kaikkea kauneutta. Saatoin ehkä salaa toivoa olevani joskus yhtä lahjakas ja maineikas kuin muoti- ja kuosisuunnittelija Matthew Williamson, jonka värikkäät kuosit ovat mestarillisia taidonnäytteitä.

Eräältä kuosisuunnittelijalta kysyttiin lehtihaastattelussa, että mitä olisit toivonut tietäväsi uran alkuaikoina. Vastaus yllätti, mutta oli hyvin lohdullinen: ei mitään, sillä kaikki tiedot, taidot ja opit olivat tulleet vastaan juuri siinä vaiheessa kun niitä tarvitsi. Itse harmittelin aiemmin, että kaksivuotinen tekstiilialan koulutukseni loppui juuri siinä vaiheessa, kun aloin vasta päästä kärryille siitä mitä halusin ja olisin tarvinnut roiman annoksen lisäoppia mm. kuosisuunnittelun tietokoneohjelmistojen käytössä. Nyt olen muuttanut asennoitumistani, kaikki tulee minulle juuri oikeaan aikaan, kun olen itse valmis. Ja jos ei tule, niin otan itse tiedon ohjaksista kiinni. 

Omaan elämään sovellettaessa voikin alkaa kysyä, että missä on minun "kohtalokas tapaamiseni", kuka tai mikä tyrkkää eteenpäin? Luovalla alalla voi aina kyseenalaistaa onko minussa tarpeeksi tahdonvoimaa, pontevuutta ja kykyjä suhteessa muihin. Koska fengshuin mukainen pohjoisen ura-alueeni on keskittynyt kotona sinne olohuoneen sohvalle, niin otanko liian iisisti? Tänä vuonna on onneksi lentävien tähtien myötä kuutosmetallin tukea pohjoisen alueella ja ura-asiat ottavat helpommin tuulta alleen, jos vaan nousee sieltä sohvan uumenista ja alkaa tehdä jotain. Tarkemmin ajatellen, luova työ vaatii tyhjää tilaa, niin aivoissa kuin kalenterissa. Yritän pudistella ikävät ajatukset hartioiltani pois kuin hilseen ja ajatella, että manifestoimallahan tämä hoituu, don't you worry 'bout a thing. Jos sen on tarkoitus tapahtua, niin sehän tapahtuu!

Pieni tuuppaus eteenpäin on jo nähtävissä. Mesenaattia ei ole löytynyt, mutta ensimmäinen yhteistyökumppani kuitenkin. Tammikuussa kirjasin unelmakarttaani oman tapettimalliston, koska sellainenhan olisi superkiva ja näkisin itseni mielellään yltympäri ihmisten seiniä. Siis tapetilla. Kävi niin, että ex-työkaveri vinkkasi erään suomalaisen firman etsivän tapettisuunnittelijoita uutta erikoismallistoa varten. Lähetin hakemuksen ja pidin odotukset korkealla. Oikeastaan olin varma, että nyt tulee maali. Kävin haastattelussa, minut valittiin jatkoon ja lopulta tein oman ehdotelmani mallistosta toukokuussa (64 tiedostoa, joista valittiin reilu tusina).  

Asiat vaan jotenkin loksahtelivat paikoilleen, myös se, että pääsin tekemään mallistoani muihin lämpimämpiin maisemiin, eikä tarvinnut kyhnätä kotona. Eikö kuulostakin siltä, että tässä ollaan hyvän fengshuin ytimissä? Määrittelin toiveeni keskittyneesti, sijoitin unelmakartan etelän mainealueelle ja vielä lisäbuustiksi ripustin oman mustavalkoisen logoni olohuoneen pohjoisseinälle ura-alueelle ja siitä se sitten lähti, vuosienergioiden tuella.

Suunnittelemiani tapetteja voi ostaa elokuun alusta lähtien salolaisesta verkkokaupasta Kuvatapetti.fi, mutta siitä pärisyttelen sitten mediarumpua vielä erikseen kun h-hetki koittaa. Elokuuta odotellessa tässä kuitenkin vilkaisu siihen mitä olen saanut aikaiseksi. Näitä kuoseja ja/tai värivaihtoehtoja ei ainakaan vielä valittu tuotantoon asti, vaan jäivät rannalle ruinaamaan. Jos ei muuta, niin voin ainakin tapetoida koko somen. Mieluummin kuitenkin koko Suomen.

Omaa läpimurtoani odotellessa, I'm aiming high.

MAROKKO: Aurinko

MAROKKO: Huurre

GRATA: Neonkeltainen

GRATA: Pinkki

KULMAT: Turkoosi ja Puuteriroosa

KULMAT: Monochrome ja Multicolour

PITSI: Minttu

PITSI: Pinkki

PÄIVÄPERHOSET: Yönsini

PÄIVÄPERHOSET: Puuteri

PITSI: mustavalkoinen

MAROKKO: Kirkas pastelli

MAROKKO: Kissanminttu

HENKARIT: Liukuväribeige

HENKARIT: Turkoosi

MAROKKO: Mustakulta

PÄIVÄPERHOSET: Oliivilehto

PÄIVÄPERHOSET: Jade

MAROKKO: Punakupari

KULMAT: Terrakotta ja Grafiitti

KULMAT: Tummansini ja Vihermix

GRATA: Ruusubeige

GRATA: Pistaasi

PITSI: Beige

PITSI: Harmaa

GRATA: Klovni

GRATA: Siniharmaa

HENKARIT: Haaleat pastellit

HENKARIT: Liukuväripastellit

GRATA: Hiekka

PS: Young(ish) and Restless with Santa Cruz.

Vettä ja vaurautta

Kaikkia ihmisiä kiinnostaa raha tavalla tai toisella ja moni hakeutuu fengshuin pariin nimenomaan rahan ja vaurauden toivossa. Kukaan fengshui-konsultti ei kuitenkaan voi luvata asiakkailleen suoralta kädeltä mammonaa ja menestystä, vaikka niitä tietysti konsultaation avulla haetaan ja tehdään muutosehdotuksia. "Rahapuu tähän ja se on saletti, että ensi lauantaina lotossa tärppää". Fengshui-konsulttien eettiset ohjeet, vähän niin kuin lääkärinvala, kieltää antamasta väärää informaatiota ja lupaamasta harhaanjohtavasti kuuta taivaalta.

Plääh! Enkö siis saakaan satumaisia rikkauksia fengshuin avulla. Epistä. Mutta hei, yrittänyttä ei laiteta! Siksi tänään kerronkin teille mitä itse olen tehnyt oman talouteni eteen fengshuin menetelmillä. 

Fengshui-mestari Päivi Vilkin mukaan asunnon kaikki nurkat ovat vaurausnurkkia. "Virallinen" vaurauden alue on kuitenkin kaakossa. Asunnossani tällä alueella sijaitsevat wc ja vaatehuone, eli tilanne ei ole paras mahdollinen. Tällaisia tiloja ei yleensä fengshuissa tehostella, korkeintaan ne pidetään siistinä ja sinne valitaan elementtien mukaiset värit ja materiaalit. Miehen käytössä oleva vaatehuone on vähän nuhjuinen ja kaipaisi uutta maalia pintaansa. Tämä on mentaalisella muistilistallani seuraavaksi tehtävänä.

Katsotaan siis olohuoneeseen, jossa voi tehostaa ja korjata kaikkia kämpän pikku fengshui-ongelmia. Tänä vuonna 2016 kaakon alue on erityisen hedelmällistä maaperää ja sinne pitäisi sijoittaa oikeaa, virtaavaa vettä. Ykkösvesitähti nimittäin vierailee siellä, yhdistäen kaakon vaurauspotentiaalin ura-alueeseen. Vesi on fengshuissa muutenkin vauraustehoste numero uno, jota ei kannata unohtaa. Esimerkiksi mitä isompi suihkulähde, sen tasokkaampi hotelli - mieti vaikka Las Vegasin Bellagio-hotellia kuuluisine, valtavine suihkulähteineen. Siellä iso raha puhuu ja solisee.

Koska maalaisjärkikin sanoo, että kaakon vaatehuoneeseen en voi laittaa vesiputousta, akvaariota tai suihkulähdettä (ellei sitten olla isojen dollarinkuvien kämpässä), niin katse täytyy suunnata olohuoneen kaakkoisnurkkaan. Olohuoneelle voi siis tehdä oman ilmansuuntabaguansa, aivan kuten koko asunnon pohjapiirrokselle. Kompassi käteen ja menoksi!

Kaakon lisäksi pohjoinen liittyy rahaan. Se sanelee paljonko liksaa tulee tilille, miten elämä sujuu ammatillisella saralla. Pohjoissektorilla, tällä uran ja palkkatyön alueella, olen viime aikoina tehnyt paljon muutoksia. Aiempi uraani torpedoinut pinkki seinä on enää muisto vain ja vesielementtiä, pohjoisen omaa elementtiä, on tuotu lisää. Sininen, musta sekä oman uran ja elämänpolun symbolit ovat pohjoiseen parhaita. Muotoina aaltomaiset ja epäsymmetriset muodot edustavat vettä. Lasiesineitä, kristallia, peilejä ja muuta heijastelevaa materiaalia saa lykätä ihan olan takaa. Jos omistat aaltovaaseja, sijoita ne asuntosi sekä olohuoneesi pohjoisosaan. Taulut, joissa on kaloja, simpukoita, meriaiheita, sopivat tänne myös mainiosti. Jos siis haluat sisustaa kaloilla. Olen kyllä nähnyt kauniita kalatapettejakin, joten ei se ihan mahdoton ajatus ole.

Pohjoista ei kannata kuitenkaan ladata täyteen sitä sinistä ja mustaa, ellet sitten vallan rakasta juuri näitä värejä. Metallielementti tukee vettä, joten tarvitset myös valkoista tai harmaata, pyöreitä tai kaarevia muotoja sekä metalliesineitä.

Näistä kuvista näkyy miten tämän yhtälön itse ratkaisin. Taulut ja julisteet ovat kahta poikkeusta lukuunottamatta omaa tuotantoa ja ne edustavat "self-made woman" -periaatetta. I do it my way (with a little help from my friends) -iskulauseeni viittaa myös uraan ja kuinka haluan itse päättää tekemisistäni. New York voisi olla riittävän mahtipontinen matkatoive - sillä missä muualla kuin Amerikoissa unelmista tehdään totta. Mustavalkoisessa, oikeanpuoleisessa taulussa "satelee tilaisuuksia" ja siniset aallot vievät elämää liplatellen eteenpäin. Tumma maisemataulu kuvaa sekin vesimaisemaa ja kuninkaallista saattuetta matkallaan. Sohvatyynyistäkin osa on itse tehtyjä ja värjättyjä, symboloimassa oman työn hedelmiä.

Olohuoneen kaakkoisnurkkaan tuli myös vettä. Siirsin sinne posliinisen, saksalaisesta nettikaupasta tilatun suihkulähteeni, jonka ostin jokunen vuosi sitten. (Se siis seilaa paikasta toiseen sen mukaan missä on otollisimmat vuosienergiat.) Tein pitkään ja harkiten tutkimustyötä, luin kaikki asiakaskommentit, sillä en halunnut sikaa säkissä. Osa halvimmista muovisista suihkulähteistä pitää kohtuuttoman kovaa ääntä niin, että moottorin ääni piilottaa alleen itse veden solinan. Minut voitti tämä malli senkin takia, että myyjällä oli sivustollaan video, jossa näkyi ja kuului miten lähde oikeasti toimii. Johtotähteni oli tässäkin, että rumaa en kotiini huoli, vaan valitsemieni fengshui-tehosteiden täytyy miellyttää silmää ja olla jollain tasolla esteettisiä, jos nyt ei aivan huippudesignia. Buddhat on ihan jees, mutta tässä oli mahdollisimman eleetön ulkoasu.

Suihkulähteessäni on pieni ruukku, jossa on 4 pientä bambunoksaa. Nelonen on fengshuissa kaakon oma numero. En löytänyt pientä lohikäärmepatsasta, omaa vuosieläintäni, joten vihreä kivihevonen saa nyt mennä lohikäärmeestä. Pieni simpukka uiskentelee toisella tasolla, sekin veden symboli. Kaiken kruunaa vielä vesiaiheinen suunnittelemani juliste suihkulähteen yläpuolella. Siinä on siis vettä kerrakseen, sekä oikeaa liikkuvaa vettä, että veden symboleita. 

Viritin vielä kirkkaan lukuvalon valaisemaan lähdettä, jotta se ikään kuin paistattelee huomion keskipisteessä. Odotan varallisuuteni kasvavan hetkellä millä hyvänsä. Vähintään asunnon arvon ja eläkevakuutuksen kertymän täytyy nousta!

Tässä kuvassa on taas lisää menestyksen symboleita. Koska haluaisin työkseni sekä kirjoittaa että suunnitella kuoseja, tämä "kotialttari" on omistettu niille. Suuri valaisin antaa tavoitteilleni kirkkautta. 

Tässä tämänkertaiset oman kodin fengshui-taikani. Toivotan urahaaveilleni ja rikastumistavoitteilleni menestyksellistä matkaa elämän kaarnalaivalla. Bon voyage!

Tammikuun sisustuspuhuri

Viime joulun alla en ollut erityisemmin juhlatuulella. Joulukoristeetkin ripottelin sinne tänne vasta itsenäisyyspäivän tienoilla, vähän niin kuin pakkopullana tai -piparina. Toki nautin itse juhlapyhistä, kun ne tulivat vihdoin kohdalle, mutta en olisi jaksanut olla tonttutuulella jo lokakuusta lähtien. Minulla oli nimittäin jotain vielä parempaa mielessä. Odotin malttamattomasti uutta vuotta. Ilmassa oli merkkejä, että 2016 olisi SE vuosi (ja odotan edelleen, mutta okei, olemme vasta tammikuussa, Mercuryn temppujen armoilla) ja asiat alkaisivat vihdoin muuttua parempaan suuntaan.

Yksi näistä hyvänonnen merkeistä oli, että voitin Unelmatapettikilpailussa uudet tapetit, eli peräti 5 rullaa tapettia Econ mallistosta. Ensin mietin säästäväni uudet tapetit seuraavaan asuntoon, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin: entä jos eläisinkin nytku, enkä sitku. Uudesta asunnosta ei ole muuta hajua vielä kuin vienoinen toive ja astrologien "tänä vuonna on sinulle suotuisat energiat muuttaa" -ennusteet. Sitä paitsi, kenties uusilla tapeteilla voisin edesauttaa asunnon myymistä, eli ikäänkuin stailata sitä jo lähtökuntoon. Kaikki kun eivät ehkä innostu pinkeistä seinistä yhtä paljon kuin minä. Outoa, eikö totta?

Tämän lisäksi minulla oli myös toinen tavoite kokeellisella agendallani. Olohuoneeni on pohjoiseen päin ja pohjoisen sektori on itse asiassa juuri sohvan kohdalla. Pohjoisen alue liitetään fengshuissa uraan, uusiin alkuihin ja työtuloihin. Sen värit ovat sininen kaikissa sävyissään ja musta. Lisäksi valkoinen ja harmaa, metallielementin värit, tukevat veden aluetta. Olenko torpedoinut uraani viimeiset 10 vuotta, koska minulla on ollut tulielementin, eli punaisen ylivalta pohjoisessa? Toisaalta taas BaZi-astrologian mukaan auttava elementtini on tuli, enkä ollut kovin halukas luopumaan pinkistä seinästäni. Kyseessä oli selvästikin muutoksen pelko ja luopumisen vaikeus. Ja ehkä sekin, että pimeälle pohjoisen puolelle en halunnut sinistä, mustasta puhumattakaan. Pinkki sentään lämmitti mukavasti, sekä silmiä että koettua huonelämpötilaa. Tein ensin pienemmän myönnytyksen ja hankin kaksi sinistä sohvatyynyä työelämän buustaajiksi. No niin, täältä tullaan!

Ilman tapettivoittoa en ehkä olisikaan saanut riittävästi tarmoa tilanteen muuttamiseksi. Mutta jos neuvon muille, että ura-alueelle kuuluu laittaa sinivalkoista tai mustaharmaata, pyöreitä ja aaltoilevia muotoja, niin pakkohan se on itsekin testata ja kokeilla. 

Päätin siis "törsätä" ilmaistapettini olohuoneeseen tässä ja nyt. Vähän venyttämällä sain 5 rullaa riittämään kahdelle seinälle, jotta kokonaisuudesta tuli harkitun näköinen eikä tapetti loppunut hölmösti keskellä seinää (sellainen riski oli hyvinkin olemassa, mutta olinpa ovelampi - kirjahyllyn taakse mahtuu huomaamaton sauma jos toinenkin). Ja itse asiassa minulla oli valtavan hauskaa myllätessäni olohuoneen sekaisin ja tapetoidessani uuden vuoden tienoilla seiniä uuteen uskoon. Leikin maalarimestaria ja tapettimaakaria, elin teellä ja hapankorpuilla ja katsoin iltaisin umpiväsyneenä Rimakauhua ja rakkautta erikoisessa huonekalujärjestyksessäni. Kaikki oli ihanasti hujan hajan ja se vapautti kummasti, yleensä kun tykkään, että tavarat ovat paikoillaan.

Tässä kuvia ensin lähtötilanteesta. Lämpimän punainen fuksia (jonka todellinen sävy vääristyy näissä kuvissa) ja toisella seinällä vaaleanpunainen toivat olohuoneeseen kunnon annoksen yang-energiaa ja kotoisaa luolafiilistä. Valitsemani värit ja niiden sekoitukset saivat minut aina hyvälle tuulelle ja niiden kanssa oli hauska elää. Kontrasteista ei ollut pulaa, sanotaanko vaikka niin.

Fengshui-pika-analyysi: vedellä menee aika huonosti tällä pohjoisen sektorilla. Punainen tulielementti jyllää kaiken ja haihduttaa veden olemattomiin. Puuelementti puolestaan imee vedet kuiviin. Sinisen ja valkoisen läsnäolo ei taida riittää tässä seurassa. Tarttis varmaan tehrä jottai!

Sohvapöytä toimi tapetointialustana, koska oli kätevästi samanlevyinen kuin tapettivuota. Kun ostaa kalusteet käytettynä, ei tarvitse varoa niin paljon...

Ja sitten - valmista tuli! Tässä vaalennettu versio olohuoneesta. Mitä tykkäätte ennen ja jälkeen -fiiliksistä? Huone vaaleni 50-luvun henkisellä harlekiinitapetilla, mutta kaikki entiset kamat alkoivatkin yllättäen tuntua epäsopivilta (tätä voisi kutsua vaikka sisustussyndroomaksi). Taulujen kanssa olin kriisissä ja huonekalut seilasivat seinustalta toiselle. Se, mikä toimi vahvojen värien kimpassa, ei enää välttämättä toiminutkaan vaalealla pohjalla.

Pinkki ja harmaa, niin herkät yhdessä. Econ Zack-tapetin hillitty maailma vei minut nostalgisiin tunnelmiin ja Sinatra on soinut siitä lähtien kotona.

Pinkin määrä on radikaalisti vähentynyt. Nyt siitä muistuttaa enää Pentikin villahuopa ja muutama esine siellä täällä.

Seinällä omat akvarellit ja haave matkakohteesta. Tässä kokeilin jo sitä mustan lisäämistä taulujen kehyksissä. Hui, kuinka pelottavaa lisätä mörkömustaa. En ole koskaan ollut sinut mustien sisustuselementtien kanssa - omassa kodissani. Muilla se näyttää kumman kivalta.

Yksi seinä jäi tapetoimatta, mutta onneksi se oli jo entuudestaan haalean sinivaalea. Tässä on muuten perheen naisen (eli minun) lounaisnurkkani olohuoneessa. Lounas symboloi naisen hyvinvointia (niin ilmansuuntana kuin ruokahetkenä), joten itseverhoiltu nojatuoli ja nykyisin hyvin pieneen supistettu sisustuslehtilajitelmani saa nyt edustaa minua. Lounaaseen kuuluvat parisuhdetehosteet ovat myös paikoillaan, mutta tämän kuvan ulkopuolella. Kel' onni on, se onnen kätkeköön?

Nyt olohuoneessani ovat siis puhallelleet uudet viileänvaaleammat sisustustuulet ja olen pohjoisen ura-alue tiptop-kunnossa valmiina niin henkisesti kuin fengshuin kannalta ottamaan vuoden 2016 työtilaisuudet vastaan! Ja ehkäpä ensi jouluna olen enemmän juhlatuulella, tapetoimassa vaikkapa niitä uuden asunnon seiniä. Unelmatapeteista siirrynkin nyt kokoamaan unelma-asunto-leikekirjaa. Remontti-intoa kaikille lukijoille!