tiistai 26. heinäkuuta 2016

Siivoussäpinät

Kotimatkalla mökiltä takaisin Turkuun päin sain yhteydenoton Turun Sanomien toimittajalta, joka oli kiinnostunut tekemään juttua fengshuista. Kiva! Missä nähdään ja tavataan? Ai meillä? Mainiota, täytyykin vähän siivota.

Olin jo muutenkin miettinyt, että kaipaan kotiin vähän uutta energiaa ja perusteellisen kuurauksen, joten mikä parempi syy kuin valokuvaajan ja toimittajan tulo kotiin. Milloin olinkaan viimeksi siivonnut, katsotaanpas. Ettei ollut peräti huhtikuussa? Vai kesäkuun alussa? Olin niin energeettisesti nuivahtanut touko-kesäkuussa, ettei muistikaan enää pelaa. Siksipä juuri halusin tehdä kotiini energiapuhdistuksen, eli space clearingin. Sitähän ei likaiseen kotiin kannata tehdä, joten luutun varteen on ensin tartuttava.

Kolme päivää aikaa, hyvä. Täytyy siis pestä ikkunat, ripotella merisuolaa nurkkiin, imuroida ja mopata, pyyhkiä pölyt, järjestellä tavarat, ojennella asiat ja kilisytellä ja savuttaa kämppä uuteen uskoon. Entäs tuo keittiön katto? Ehtisikö sen maalata? Tulevat vielä tänne ja ajattelevat, että onpa nuhruinen kämppä, ei ole kyllä fengshuita nähnytkään. Tuokohan yhtään lisää kredibiliteettiä, jos sanon, että kattomaali on kyllä jo ostettu, mutta en ole vielä ehtinyt tässä kiireemmiltäni.

Kun olin avustajana Koti ja Keittiössä ja Avotakassa, kuulin juttuja kodeista, jotka olivat siivottomassa kunnossa ja toimittaja joutui ensin raivaamaan ja luuttuamaan ennen kuin päästiin edes kuvauksia aloittamaan. Päätin, että niin ei käy minun kotonani. Ikkunoiden männynsiitepölykuorrutus ei ehkä näy kameran linssin takaa sanomalehden lukijalle asti, mutta minua se häiritsi. Sitäpaitsi olin keväällä pessyt ikkunat Lidlin astianpesuaineella, joka jätti lasin pintaan vain harmaan kalvon eikä juuri paljon muuta. Opinpahan sen, että seuraavan kerran en käytä kyseistä pesuainetta astioihin, ikkunoista puhumattakaan. Laita lapsi asialle ja tee itse perästä -fiilishän siitä tuli, kun ikkunat piti uudelleen pestä. Nyt säihkyy - tai siis ainakin näkee läpi. Hönkäys käteen ja rinnan kiillotus. Hyvä, sä teit sen!

Ennen kuin pääsin varsinaiselle imuri-moppi-osastolle, piti pyyhkiä pölyt. Kuinka paljon sähkölaitteet voivatkaan imeä pölyä ympärilleen. Sormitesti näytti, että tuonne jäi vielä kerros harmaata untuvaa. Peilit, vessanpönttö, lavuaarit. Siivouskaappi on aikamoisessa epäjärjestyksessä, pitäisikö sitä järjestellä? Takit ja kengät nyt ainakin eteisestä piiloon, niin että jää tyylikkäästi vaan muutama takki roikkumaan, ikään kuin täällä olisi aina näin seesteisen tyhjää.

Olohuoneeseen upposi tunti jos toinenkin, sillä se edustaa pienoiskoossa koko kotia ja sen ilmansuuntia. Pikkupöydät ja lamput lähtivät seilaamaan huoneen laidalta toiselle, palasivat takaisin ja etsivät uutta, fengshuimaisempaa, asentoa. Taulujen kanssa meinasi taas tulla kriisi ja uskonpuute, maalasin yhtä passepartoutia vaaleammaksi, jotta se sopisi muiden joukkoon paremmin. Kukkia ja huonekasveja piti ostaa lisää, jotta huoneen energiatasot nousevat. Pikkuesineitä, onko niitä liikaa? Jaksanko katsella näitä vielä? Tuottavatko nämä minulle iloa? Mihin minä kaikki nämä tavarat tungen? Helkkari, kohta tuikkaan kyllä koko roskan tuleen! Ai niin, ajatukset voivat manifestoitua todeksi, perunkin tuon äskeisen, ettei tule jotain yllätystulipaloa. Eiku räjäytetään vaan koko paska! Onhan näitä jo kateltu.

Minulle tuli fengshui-kriisi. Onko tämä nyt varmasti fengshuin mukaista? Näyttääkö tämä siltä, että täällä asuu fengshui-konsultti? Millainen fengshui-konsultin kämppä ylipäätään pitäisi olla? Ajattelevat vielä, että tällainen kuppainen kaksio kerrostalossa. Missä herraskartano ja tilukset tai edes edustava omakotitalo? Jos kärsisin astmasta, niin tässä kohtaa olisi pitänyt kaivaa astmapiippu esiin hengityksen salpautuessa. Okei, hengitä syvään. Olet asunut jo 12 vuotta täällä, kyllä tämä on hyvä asunto, muuten olisit jo muuttanut pois. Jokainen koti on fengshui-koti. Koti on mielentila. Suitsuke palamaan ja namaste. Kyllä se siitä.

Kun sain uudet huonekasvit paikoilleen, esineet karsittua tai piilotettua ja kämpän kiiltämään, iski vielä viime hetken ärsytys. Tämä lattia on jo niin nähty! Listat on kulahtaneet, en kestä. Tartuin kattomaalipurkkiin, siihen joka oli odottamassa, ja vetelin ensihätään keittiön lattialistat valkoisiksi. Sitten vähän ovenkarmia ja oveakin... Lopulta käskin itseni lopettaa. Ei ne listat kuitenkaan kuvassa näy. Todennäköisesti keittiössä ei edes oteta yhtään valokuvaa. Olin silti tyytyväinen itseeni, sain kolmessa päivässä hurjasti aikaan, kun oli pieni ulkoatuleva kimmoke. Tulkaa toistekin käymään, niin saan yhtä hyvän siivousmoodin päälle.

Onneksi keskityin niin kovasti siivousurakkaan, etten ehtinyt liikaa miettiä mitä pistän päälle, mitä sanon tai miltä näytän. Tukan juurikasvun kyllä värjäsin ja ajelin säärikarvat, ihan vaan siltä varalta, että... Päätin, että on ihan turhaa miettiä etukäteen mitä voisin sanoa, kun en tiedä kysymyksiäkään. Enköhän jotain läppää osaa heittää ja fengshui-asiat nyt on kuitenkin aika hyvin tuoreessa muistissa. Kunhan en vain näyttäisi lihavalta ja vajaamieliseltä kuvissa. Se kun saattaisi karkottaa potentiaaliset asiakkaat tiehensä.

Viimeistelin putsausoperaation koko kodin energiapuhdistuksella. Olin jo mökillä katsonut Denise Linnin, space clearingin oppiäidin videoita ja lukenut hänen kirjaansa Space Clearing A-Z. Halusin ottaa käyttöön muutaman uuden häneltä oppimani kikan ja kertakaikkiaan räjäyttää lian pois kodin uumenista ja tuoda uutta pulppuavaa, säkenöivää voimaa tilalle. 

Tein olohuoneeseen kotialttarin, toin siihen kaikki energiapuhdistuksessa tarvittavat esineet ja elementit. Kukkia edustamaan puuenergiaa, kiviä maadoittumiseen, vuorikristalleilla ja ruusukvartsilla aktivoitua vettä, kynttilän, sulan, äänimaljan, tuulikellot, kuivatun salvianyytin. Keskityin mielessäni ja pyysin kotiini uutta energiaa, uusia alkuja, vanhasta luopumista, onnellisia asukkaita, seikkailuja maailmalla ja luovuutta. Kiersin huoneet yksi kerrallaan ensin tuulikelloja kilistäen, sitten äänimaljaa soittaen. Savustin salvialla ja sulalla kaikki nurkat kiertäen huoneessa ympyrää. Pirskottelin sormillani energisoitua vettä ja siunasin huoneet. Palasin kotialttarille vielä hetkeksi seremonian viimeistelemiseksi. Sen jälkeen pesin käteni energisoidussa vedessä suolalla ja kävin pesulla hikisen urakkani päätteeksi, sielläkin suolalla kehoni energiakenttää puhdistaen. Olin siis valmiina, kotia ja kehoa myöten. Ja kun minulta haastattelussa kysyttiin, mitä olen itse fengshuista saanut, vastausta ei tarvinnut yhtään miettiä. Mielenrauhaa. 

Vierailua ehkä edelsi kiivas kuuraaminen, hirveä sisustushötkyily ja piinkova pähkäily, mutta nyt on hyvä olla. Uudet energiat on saatu liikkeelle ja koti on kerrankin suorastaan sereeni. Joo, ehkäpä se fengshui-konsultti voisi tosiaan asua vaikkapa näin.



Energiapuhdistuksen välineistöä.



Aina vaan lomalla! Ainakin ajatuksissa. Palmut tuovat etelän tunnelmaa.

   
Mikään ei piristä niin kuin pinkki!

Telkkaria katsellessa ei kaivata liikaa muita visuaalia virikkeitä.
 
Keittiö sai luonnon omaa lääkettä lähimetsästä.


Lantti ajatuksistasi. Pöyhin hiukan vaurauskulhoakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti