Vappu on juuri takanapäin ja ensi viikolla kodeissa juhlitaan, kussakin omalla tavallaan, Äitienpäivää. Erityisen suurta kihelmöintiä liittyy myös koulujen kevätjuhliin, jotka ainakin minun lapsuudessani olivat varsinainen aikataulutetun kouluvuoden ja kesän villin vapauden rajapyykki. Nyt moni aikuinen voi vain kaiholla katsella kuinka nuori heittää todistuksen pöydälle ja lähtee juhlavaatteissa juhlimaan pitkää kuumaa kesäyötä, sitä nuoruuden ainutlaatuista kesää, joka väreilee huikeita mahdollisuuksia ja uusia tuttavuuksia sekä matkoja jonnekin kauas pois näiltä kulmilta.
Kesälaitumille pääsyn jälkeen on pian vuorossa vuoden juhlakruunu, juhannus, kesäloman kosteat korkkaamiset sekä kenties myös ystävien tai sukulaisten herkät häät. Kesällä elämä tuntuukin olevan kuin yhtä juhlaa. Jo pelkkä lämmin ilta voi olla syy nostaa kannat kattoon ja suunnata kohti terassia, oli tämä terassi sitten kapakan kyljessä tai omalla pihamaalla. Kesällä suomalainen tunteekin elävänsä tätä päivää, tätä hetkeä ja ehkä siksi kesäsäiden pettäminen tuntuukin niin karulta, niin epäreilulta. Miten on mahdollista, että sataa, kun on kesän korein aika.
Me suomalaiset kyllä ansaitsemme kaikki juhlamme, sillä niin karuissa luonnonolosuhteissa täällä eletään, ettei korkokenkäkelit ole ollenkaan niin itsestäänselvyys kuin muualla Euroopassa. Viis siitä, että mekon alla on kalsarit tai sandaalissa villasukka. Nyt juhlitaan! Aina voi ottaa sitä sisäistä lämmikettä, jos ei muuten tarkene.
Fengshuin näkövinkkelistä juhlat ovat meille elintärkeitä hetkiä, riittejä suorastaan. Elämme täällä pohjoisessa maassa pitkälti yin-elämää, tasaista, pimeää, hiljaista, kylmää, sisäänpäinvetäytyvää, vakavaa, joskus yksinäistä ja passiivistakin. Kyllä kesäajan ja juhlien tarjoama yang-energia tekee meille gutaa: me saamme annoksen valoa, sosiaalisuutta, aktiivisuutta, lämpöä, yhteenkuuluvuutta ja toiveikkuutta. Kenties meistä kuoriutuu myös äänekkäitä, nauravia ja rohkeita. Joskus jopa ihan ilman alkoholiakin.
Talven ja kesän vaihtelu sekä arjen ja juhlan ero on kuin yinin ja yangin vastakohdat. Ei yhtä ilman toista. Emme voisi täysin rinnoin nauttia kesän huumaavista hetkistä jos emme tietäisi kuinka äärettömän erilainen on talven pimein taival. Emmekä mitenkään voisi nauttia juhlien ohikiitävistä, silmäkulmaa kostuttavista tunnelmista ja nauruista jos arkemme ei joskus olisi puuduttavan tylsää, harmaata tiskirättiä.
Matti Nykänen sanoo, että elämä on laiffii, mutta melkeinpä voisi sanoa, että elämä on yhtä fengshuita: yinin ja yangin ääripäät luovat yhdessä tasapainoisen kokonaisuuden. Älä siis skippaa juhlia vääränlaisen vaatimattomuuden nimissä! Kun kuolinvuoteella tai vanhainkodissa mietit elämää, olet varmasti sitä mieltä, että olisinpa rillutellut enemmän ja keksinyt tikusta aihetta juhlaan, vaikka väkisin. Olisi saanut pukeutua kauniisti ja jutella kenties ihan uudenlaisten ihmisten kanssa mitä erinäisimmistä aiheista. Ja ties mihin se olisi johtanut.
Koska juhlakausi on vasta aluillaan enkä tiedä kenen kanssa kippistelen, milloin ja missä, niin otetaan siksi tähän kirjoitukseen juhlavia kuvia viime vuoden puolelta. Suomi100-vuonna juhlia pukkasi kuin sieniä sateella ja minullakin oli tilaisuus nauttia yksistä upeista ja ikimuistoisista viisikymppisistä, jonne minut pyydettiin baarimikoksi juhlatunnelmaa nostamaan. Ikimuistoisin drinkki lienee syntyy, kun sanotaan, että tee mulle yhdet fengshuit!
Tässä alla siis ammattivalokuvaajan otoksia, joissa minäkin vilahdan mukana. Jos tarvitsette omiin juhliinne muistojen ikuistajaa niin valokuvaaja Katri Haaviston löydätte täältä: Katri Haavisto Photography. Makumuistoja sen sijaan toimittaa Pito-Jussi. Oli kyllä hyvää! Niin seura, tunnelma, drinkit kuin ruokakin! Kiitos siitä.
Entiset seuraintalot ovat oivallisia suurten juhlien pitopaikkoja ja jatkavat vanhaa kyläperinnettä. |
Saletisti sinistä juhlavuoden mukaan. |
Juhlavaa meininkiä. Paikan koristelu oli yksinkertaista, mutta eleganttia. |
Upeat salaatit olivat pöydän parhaimmistoa. |
Catering-puolen hoiti Pito-Jussi ja sai kehuja koko juhlakansalta. |
Suu napsuu jo. |
Juhlissa on ihanaa kun saa nostaa arkilookin ja ruoan sille paremmalle tasolle, eli tälläytyä parhaisiin ja maistella uusia upeita makuja. |
Mustikkakakku oli Suomi 100 -juhlavuoden teeman mukainen. |
On aika kirkastaa ajatusta pienillä terävillä. |
Odotettu hetki kun baari aukeaa. Tervetuloa! |
Keskittymistä tehtävien äärellä. |
Ei drinksua ilman sitruunaa. Etenkin jos kyseessä on klassikko Gin & Tonic. |
Tunnelmavalo nostaa fiilistä. Samoin ne tuikitärkeät juomat. |
Suomessa kun ollaan, baaritiskillä kuuluu käyttää viinamittaa, ettei vallan riistäydy juhlamieli käsistä. Loraus sitä, toinen tätä. |
- Kuinkas täällä pärjätään? - Hyvin. Kaik o' juotu! Ei auta muu kuin pistää baari kiinni. |
Sitten koittaa myös baarimestarin vapaahetki. Ja niinhän se on, että tärkein osatekijä juhlissa on aina ystävät ja juhlamieli. Ei juhlaa ilman kivoja kavereita! Kippis sille! Tämä kirjoitus kuuluu toukokuun fengshui-blogihaasteeseen, jossa aiheena on juhlat. Sari Weckströmin postauksen löydät täältä: Aina on syytä juhlia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti