sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Huh huhtikuuta, tahmeaa toukokuuta

"Mun fengshui-elämää" on ollut aika jähmeän tahmeata viime aikoina. Astrologit ovat olleet oikeassa sanoessaan, että vilkkaan maaliskuun jälkeen meno hyytyy merkittävästi. Huhtikuun ensimmäisen viikon jälkeen tuntui kuin olisin kävellyt päin seinää. Kaikki edistys tyssähti alkuunsa. Kuinka kummassa? No ne planeetat. Kun ne alkoivat ottaa takapakkia, samoin kävi minulle.

En aiemmin kiinnittänyt huomiota juuri muihin planeettakuvioihin kuin Merkuriuksen perääntymiseen. Kun Mercury oli ns. "perätilassa", osasin olla varuillani niin liikenteessä kuin ladata extra-annoksen kärsivällisyyttä kommunikointiini. Helppo oli ajatella, kuten tänään Merkuriuksen kääntyessä takaisin omaa uomaansa kohti, että toisten onnettomuudet (joskus ihan konkreettisetkin liikennehaaverit) johtuivat tähtikuvioista. Ai taksi ajoi päällesi suojatiellä juuri 21.5.? Syynä on Mercury! (Sympatiani menee nykyään sattuneesta syystä myös taksikuskeille - 10-12 tunnin normityövuoron loppupuolella on vaikea olla skarppina kenenkään.)

Mutta se olikin Mars, joka teki minulle matti&tepposet. Marsin työkenttään kuuluu energialatauksesta, vireydestä, toiminnasta, motivaatiosta ja inspiraatiosta huolehtiminen. Ööö, mikä energia, mikä toiminta? Olisin halunnut vain nukkua ja välillä piti ottaa päiväunet tai iltatorkut, jotta olisi jaksanut avata silmiä välillä. Motivaatiota ei riittänyt juuri mihinkään, ei edes tähän blogin kirjoittamiseen. Mielialakaan ei kovin korkeissa sfääreissä liikkunut, lähinnä se tavoitteli maan matosia. Ihmettelin ihan tosissani kuinka muilla riitti energiaa vaikkapa kodin remonttiin ja maalausurakkaan. Kiitin mielessäni, että osakseni ei ollut siunaantunut niin lapsia kuin lemmikkejäkään, sillä joku olisi joutunut soittamaan sosiaalitädit ja rankkurit paikalle kuvitteellisen koiran ulvoessa pissahätäänsä ja kuvitteellisten pirpanoiden pyöriessä lattialla etsien pölypalleroita ateriakseen. Olikohan minulla muuten synnytyksen jälkeinen masennus? Siis ilman sitä synnytystä.

Aloin jo miettiä, että nyt olen tullut vanhaksi, viittä vaille nelikymppisenä. Kaukana on parikymppisen ehtoisa energia ja kolmekymppisen sinnikäs sisuttelu. Nelikymppisenä vuorossa nopea notkahdus? Minua lohdulteltiin lähipiirissä, että olen painanut sata lasissa niin monta vuotta, että välillä on pakko vaan pitää pakollista taukoa. Yritin ajatella, että niin kai sitten. Tässä peukaloita pyörittäessä muodostuu lähinnä tuskastumisen hikeä ohimolle. Miksi en saa mitään aikaan?

Sen lisäksi, että iski väsy, iski myös kaikenlainen itseä väheksyvä kyseenalaistaminen. Olenko aivan väärällä elämänpolulla? Saanko koskaan enää kunnon liksaa ja työsuhde-etuja? Olenko hyvä missään, kun aina on joku, joka hoitaa homman lahjakkaammin? Mitä vähemmän näkyi elonmerkkejä ulkopuolella, sitä viuhemmin pyöri ajatushyrrä pään sisällä. Ajatustenhan pitäisi normaalioloissa ohjata ihmistä jonkin sortin toimintaan ja ratkaisuihin jatkon suhteen, mutta itse kävin tyhjäkäynnillä. Yli kahden minuutin tyhjäkäyntihän on kiellettyä, joten saastutin ajatusilmastoa kuin G8-maat yhteensä.

Onneksi tapasin eilen toisen fengshui-konsultin, joka sanoi, että se on ihan tyypillistä nyt! Ei kukaan saa planeetoiden peruutellessa loppukeväästä mitään aikaan ja koko ajan syntyy väärinkäsityksiä. Oppiäitini Susan Millerkin varoitteli kevään mittaan, että kun viiden planeetan peruutukset iskevät kohdalle, on kuin astelisimme liimassa, askel ei nouse ja mikään ei etene. En vain ajatellut, että se tuntuisi tältä.

Olen siis tankannut viimeisen 1,5 kk ajan varalastia vyötärölleni ja nukkunut univelkoja pois jo entisten elämienikin edestä. Kuten Mercury Retrograden aikaan suositellaan, otin todella rauhallisesti, lomailin ja kävin enimmäkseen vain jo ennestään tutuissa paikoissa. Yritin olla aloittamatta mitään uutta ja ihmeellistä (ei pelkoa siitä näillä energioilla!) ja pelasin pingpongia pääni sisällä samoja ajatuksia hautoen. Varsinaista penkkiurheilua. Voi siis sanoa, että ei todellakaan mitään uutta auringon alla.

Nyt yritän luottavaisin mielin lähteä uuteen viikkoon, tietäen, että ainakin Mercury on tältä erää sivuutettu. Marsin kick start -energioita saa vielä odotella aika kauan, elo-syyskuun vaihteeseen asti (jolloin alkaakin taas uusi Merkuriuksen perääntyminen. Hohhoijaa!). Jos siis talviunien ja kevätväsymyksen jälkeen vielä ramaisee, niin ojentaudu riippukeinuun kesän ajaksi aurinkoa tankkaamaan - loppusyksystä alkaa taas energiasesonki ihan eri tavalla. Sen ajatuksen voimalla yritän selvitä eteenpäin.

Mielelläni kuulisin, miten sinun huhti-toukokuusi sujui? Menikö sekin tällä tavoin "Marsin merkeissä"?


Mars antaa energiaa!
Kuva: vuodatus.net



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti