keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Biorytmissä mukana

Astro-Seppo on lisännyt kalenteriinsa Biorytmit-osuuden tässä kesällä ja olenkin sitä nyt mielenkiinnolla testaillut pari kuukautta. On ollut hassua huomata, että kun keholla kulkee lujaa, niin äly näyttää jättävän tielle (tai niin biorytmikarttani väittää). Se, voidaanko tästä vetää globaaleja johtopäätöksiä urheilijoiden älykkyysosamäärästä ja älykköjen elämisestä pelkästään päänsä sisällä ilman kosketusta muuhun kehoonsa jää täysin lukijan kontolle.

Olen aina aamulla katsellut missä käyräni kulkevat. Onko tänään älykäs päivä? Onko nyt hyvä fiilis tunnepuolella? Pystynkö fyysisiin sankarisuorituksiin juuri tänään? Biorytmien idea on tunnistaa milloin on energisimmillään ja milloin tulee kaivautua poteroon piiloon ongelmia välttääkseen. Fyysinen jaksaminen aaltoilee 23 päivän jaksoissa, tunnepuoli kiertää kehää 28 päivää, ja älykkyyttä taas tarjoillaan 33 päivän jaksoissa. Tähän perustuu vaikkapa se milloin tuntee olonsa seuralliseksi, miten intuitio ihmiselle puhelee ja kuinka tarmokkaasti pääsee hommiin käsiksi. Me kaikki tiedämme, että joka päivä ei ole paras päivä, vaan välillä menee ihan läskiksi, ruokavaliosta riippumatta.

En usko, että pelkällä biorytmillä voidaan kaikkea selittää, vaan riippuu vähän kyllä muustakin maailman (ja tähtien) menosta, että miltä tuntuu. Kun biorytmi on näyttänyt positiivisia tunteita, olen toki ollut positiivinen. Kun se on näyttänyt mollivoittoisia tunteita, olen silti ollut positiivinen ja innostunut. Ehkä se on valintakysymys, enkä anna sitä päätöstä enää muiden käsiin.

En ole myöskään tuntenut olevani erityisen tyhmä, vaikka älykkyyskäyrä vetää reilusti miinukselle. Nyt esimerkiksi pitäisi olla useampikin aivosolu lomalla, kun älykäyrä vetelee -75:ssä, mutta tässä sitä vaan taaplataan normaaliin tapaan. Tai sitten tekstini on ihan älyvapaata, mutta en vaan sitä itse tajua.

Mutta entäs tuo fyysinen puoli? Tällä viikolla biorytmini näyttää huikeita keholukemia ja olenkin todennut pärjääväni 2 tunnin yöunilla joka toinen yö. Kun menee nukkumaan yhdeltä, niin kolmelta on jo ihan virkeä. Nukkumatti kurvasi unihiekkoineen muille maille enkä ehtinyt saada tarpeeksi isoa annosta. Ei auta muuta kuin nousta ylös, ottaa tietokone kainaloon ja alkaa duunailla milloin mitäkin kesken olevaa. Todella outo ilmiö, sillä yleensä nukun vaikka maailmalla lanseerattaisiin ydinpommi. Mieluummin tietysti ei.

Kun fysiikka on näin priimakunnossa, Astro-Seppo kehottaa purkamaan ylimääräistä energiaa fyysiseen rääkkiin, ei siis pelkästään tietokoneen ääressä istumiseen. Ja kuinka ollakaan, eilen iski taas sellainen ärhäkkä siivoushepuli (taas? se käy meillä aika harvakseen) ja koko päivä meni suursiivotessa. Ei sillä lailla juuri ja juuri rimanalta imuroiden ja vähän mopilla osoittaen, vaan joka nurkka puunaten, huonekalut pöydille ylösalas, sohvan uumenet esiin, huonekasvit suihkuun kosteushoitoon ja kaikki tyynyt parvekkeelle tuuletukseen (parveke oli piripinnassa, sillä sisustustyynyjähän täältä löytyy). Tein myös bravuurini, eli viemäreiden putsauksen. Ja toki niitä mööpeleitä piti siirrellä eri asentoon, vaihtaa taulun paikkaa, putsata suihkulähde ja ylipäätään rätittää kaikki pinnat. Tämä jos mikä on tehokasta fengshuita, sillä jos energioiden refreshaamiseen riittää pelkästään 27 esineen siirtely, niin menin siitä kyllä ainakin sadalla yli (tosin KonMarin mukaan varmaan olisi pitänyt siirtää nuo 27 esinettä asunnosta saman tien ulos). Mitähän jännää nyt tapahtuu, kun on pistetty kunnolla tuulemaan? 

Testaan samalla myös toisenlaista energian siirtoa: sanotaan, että tukos takaovella vaikuttaa myös tukokseen omassa kehossa, etenkin ruoansulatuksen loppurutistuksessa. Siirsin nojatuolin ja rahin pois parvekkeen oven läheisyydestä väljemmille vesille ja kuulostelen mikä vaikutus sillä vessassa on, noin niinkuin fengshui-mielessä...

Vaikka ideoita riittää nyt niin paljon, että niitä pitää herätä toteuttamaan jo aamukolmelta, niin toivon silti, että kehoni vähän rauhoittuisi. Sillä on eri asia katsella kaunista kesäyötä keittiön ikkunasta aamuyökahveja juodessa kuin herätä talvella tiheään pimeyteen silmäpussit polviin asti roikkuen. Mutta ehkä talvella nukun taas paremmin, oli biorytmikierros sitten missä vaiheessa tahansa. Tosin väittävät kaduilla, että Talvi on tullut. Onneksi se viittaa vaan televisiosarjaan. Sillä kesää on vielä jäljellä. Onhan? Suomen luontokin saisi ottaa biorytmistään kunnolla kiinni. Näetkö tuon sinisen käyrän? Se tarkoittaa kylmää viimaa ja pakkasta. Vihreä viiva tarkoittaa, että luonnon olisi aika kukkia ja vihertää. Ja punainen käyrä on hei sitä varten, että Sisilian ja Siperian helteet tänne heti kiitos! 




Jos Astro-Sepon seura kiinnostaa, niin voit vaikkapa osallistua tähän Pärnun matka -kilpailuun osoitteessa www.astro.fi:




















Kun herää superaikaisin, ehtii nähdä aamuauringon keittiössä.

2 kommenttia:

  1. Juuri tuolla tavalla biorytmejä pitääkin seurailla huumoria ja pientä itseironiaa unohtamatta. Joskus nuo käyrät pudottavat kiven harteilta ja toisinaan nostavat sen sinne. Asenne kuitenkin ratkaisee, kiten Virpikin fiksusti toteaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Seppo! Eilisen hyrskynmyrskypäivän jälkeen tänään onkin ollut raskas askel... :)

    VastaaPoista