torstai 4. helmikuuta 2016

Sängynpäätysaaga

Fengshuin mukaan sängynpääty on ihan must. Fengshui-guru Katie Weber huomasi, että etenkin sinkuilta puuttuu usein sängystä pääty, mikä voi selittää osaltaan partnerin puuttumista. Hän kirjoittikin painokkaaseen sävyyn kaikkia lukijoitaan tekemään edes yhden tärkeän muutoksen vuonna 2016, nimittäin hankkimaan kunnon sängynpäädyn. 

Sängynpäädyn tulisi olla mahdollisimman tukeva ja aidoista materiaaleista tehty, jolloin se tukee nukkujaa ja seinään nojailijaa sekä fyysisesti että henkisellä tasolla. On levollinen olo, selusta on turvattu. Metallinen tai rottinkinen rimpula ei käy, koska eihän se anna tukea juuri lainkaan. Nojailu on ikävää kun kalterit tai rimat painavat selkää. En myöskään oikein innostu vanhoista puuovista sängynpäädyn korvikkeena, sillä ne ovat... korvikkeita.

Tästä pääsemme suoraan ongelman ytimeen. Oletko viime aikoina yrittänyt etsiä Suomesta esteettisesti miellyttävää sängynpäätyä? Entä oletko löytänyt? Niin! En minäkään. Askot, Iskut ja Ikeat ovat täynnä vain laatikkomallisia päätyjä, jotka joko ovat mielikuvituksetonta puuta/kovalevyä tai sitten päällystetty jollain hajuttomalla ja mauttomalla, siis neutraalilla, kankaalla. Ruokahalu ei varsinaisesti herää näitä katsellessa. Missään ei näy pyöreitä muotoja ja kaaria, topattuja ja mielellään puudetaljein koristeltuja päätyjä. Sellaisen minä haluaisin. Vähän vanhan ajan charmia ja romanttista viehättävyyttä omaan bouduaariin.

Nykytrendi makuuhuoneissa tuntuu olevan niukka musta-valkoisuus, harmaalla piristettynä. Se on ihan fine minulle. Sänkypeittoa ei juurikaan tarvita, sillä ryppyiset pellavalakanat kuuluu nyt jättää yön jälkeen rennosti näkyviin. Sekin on erittäin ok. Mutta sängynpääty, sitä ei näy juuri kellään. Korkeintaan pari isoa tyynyä nojaa seinään ja teeskentelee olevansa sängynpäätynä. Hmmph!

En tiedä johtuuko trendi siitä, että Suomessa myytävät sängyt ja irtopäädyt ovat niin rumia vai mistä. Miksi elämme runkopatjojen luvatussa maassa? Mitä tapahtui oikeille sängyille?

Itselleni tuotti suurta pulmaa reilu vuosi sitten ostaa uusi sänky. Mies kieltäytyi enää nukkumasta vanhalla, hänen mielestään liian pehmeällä patjalla ja sen myötä piti vaihtaa koko sänky eri leveyteen. Oli siis tehtävä suuria sisustuspäätöksiä. Jos minulta olisi kysytty, sänky olisi tilattu Englannista tai ainakin Manner-Euroopasta, jossa vielä ymmärretään hienostuneen sänkykulttuurin päälle. Koemakaaminen vaan on vähän vaikeaa etätyönä ja rahdin suuri hinta pisti sydämen solmulle. Pulmallista ovat myös eri mitat: siinä missä suomalaiset parisuhteet lepäävät 160 cm reviirillä, niin esimerkiksi Briteissä on 150 cm sängyn normimitta. Oli pakko tyytyä - kyllä, juuri niin - runkopatjoihin. 

Olen nyt yli vuoden ajan elänyt vaarallisesti. Minulla ei ole ollut sängynpäätyä. Elämäni stabiliteetti on ollut kerrassaan heitteillä. Olen aina välillä tuskaisesti selaillut Huutonettiä ja Toria ja kierrellyt antiikkisivustoilla, mutta mitään ei löydy. Nyt en edes voisi hankkia oikeaa sänkyä kaksine päätyineen, sillä runkopatjamme eivät mahtuisi toisen sängynrungon sisään, joten olisi siis tyytyminen kivaan sängynpäätyyn. Jos niitä saisi jostakin. Yksi vaihtoehto olisi toki nikkaroida sellainen, mutta työtilojen, työkalujen ja kuljetusmahdollisuuden puuttuessa se tuntuu hankalalta. Ja ensimmäinen versio on yleensä se muotopuoli-proto, jonka jälkeen vasta hiffataan kuinka asiat olisi pitänyt tehdä. Ei kiitos. Näin jo Torissa ainakin yhden itsetehdyn sängynpäädyn, joka oli myynnissä materiaalikustannusten hinnalla. Myyjä oli varmaan onneton, kun haaveiltu pääty ei onnistunutkaan yli odotusten. Ja miksi ylipäätään tehdä sängynpäätyä itse, jollei markkinoilla olisi ammottava aukko juuri sänkyjen kohdalla. Jos olisin varakasta kauppiassukua, saattaisin hyvinkin alkaa maahantuoda kauniimpia sänkyjä Suomeen. Jonkun ainakin pitäisi tehdä se. 

Tällä hetkellä minulla on hieman huvittava sängynpäätyratkaisu käytössä ja ei, en aio ottaa siitä kuvaa. Kävin nimittäin hakemassa kellarista ylimääräisen sijauspatjan, taitoin sen kahtia ja pujotin vanhan pitsipussilakanan päälle. Tämä "komeus" on nyt kiilattu sängyn ja seinän väliin ja on erittäin temp-ratkaisullinen. Mutta mitä en tekisi paremman fengshuin eteen!

Sitä oikeaa odottaessa, tässä muutama haavekuva ihanista sängyistä päätyineen. 


Loafin mallistoon kuuluva Coco saa minut huokailemaan. Loaf.com










Tässä yllä taas ehkä kaunein sänky mitä silmäni ovat koskaan nähneet! The French Bedroom Companyn valikoimaan kuuluva sänky on sulaa Parisian chic -estetiikkaa ja hemmottelevia amorinkaaria. Tällaisesta sängystä ei voi herätä huonolla tuulella, sillä rakkaudentäyteisen yön jälkeen heräät armaasi sinulle varta vasten valmistaman cafe au laitin ja tuoreiden croissantien tuoksuun... Tämä täytyy saada pikimmiten! 

Jos palaamme jälleen maan kamaralle, niin ihana suomalaisesta minimalismista poikkeava ratkaisu löytyy Mimmu Koivun blogista, jossa vanha sanoisinko erikoinen sängynpääty on piilotettu mustan liitutaulumaalin alle. Ihanat kaaret ja kuviot! Kelpaisivat tännekin milloin vain. Ja tuollaisen maalaus + muutama naula -nikkaroinnin minäkin osaisin tehdä.


www.styleroom.fi/album/55887-sangynpaaty



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti