Sairauskuukausi

Huh, olen niin iloinen, että on huhtikuu! Maaliskuu oli kohdallani yhtä matalalentoa nokka maata viistäen. Ikävämmän puoleiset tähdet, sairaustähti 2 kuukausienergiana ja kataströf-tähti 5 vuosienergiana olivat parkkeeranneet ulko-ovelleni. Kuukausi ehti hädin tuskin tulla horisonttiin, kun alkoi tapahtua terveysrintamalla kaikkea ikävää. Tuli moppaus-äksidentti, joka vei minut lopulta päivystykseen asti, kun hartiaseudun kivut vain yltyivät. Ei auttanut lääkkeet ja naprapaatillakin todettiin, että kultaseni, olet ihan jumissa, tämä ei helpolla laukea. Tuli migreeni, useamman kerran. Mitä enemmän oli tehtävää lautasella, sen enemmän piti sairastaa. Sairastamisesta tuli vähän niin kuin duunia, siihen meni kaikki päivät. Jos en ollut sairaslomalla, purin hammasta ja buranaa.

Eihän se siihen tietenkään jäänyt. Söin jotain sopimatonta (mystisesti kaikki alkoi itse leipomastani luomu-saaristolaisleivästä) ja oksentelin ja sain allergisen ihottuman koko kroppaan niin että olin lopulta kuin punainen paloauto. Alkoi vähän jo usko loppua, että tästä kuukaudesta koskaan ehjin nahoin selviydytään maaliin asti. Kamoon universumi, etkö pahempaan pysty?

Kaikkein oudointa oli se, että ihmiset, ihan täysin tuntemattomat bussipysäkilläkin, tulivat avautumaan minulle sairauksistaan. Tuntui, että kaikki jotka avasivat suunsa, saarnasivat vain pitkää sairaskertomusta. Taitaa todellakin olla, että se miltä tuntuu, heijastuu bumerangina takaisin maailmasta. Itse kuulin oman oloni suoraan toisten suusta.

Tämä mielestäni vain todistaa sen, että vaikka kuinka tässä fengshui-ihmisenä tietää olemassaolevat vaarat, ne voivat silti voimakkuudessaan tulla ihan nurkan takaa ja vetää kanveesiin. Otin ohjat omiin käsiini sen minkä pystyin ja vedin metallia ja puuta eteisen täyteen. Yrittäkääpä nyt käydä kimppuun, pahis-tähdet!

Huhtikuu ja fengshui-kuukausienergioiden vaihde tuli ja olinkin yllättäen taas terve. Ei kivistänyt enää päätä, hartiat asettuivat paikoilleen, samat ruoka-aineet eivät enää aiheuttaneet allergiaa. Huhtikuun puolivälissä uskalsin taas jo mopatakin eikä niska-hartia-lapasesta lähtenyt mikään tuskan parahdus. Hallelujaa, olen taas elossa! 

Tässä miltä suolakorjaukseni sairausenergian alueella luoteessa näyttää nyt. Vitosen alueella etelässä purkki pysyi siistinä, joten kokeilin siirtää sen luoteeseen, josta tänä vuonna löytyy mustanpuhuva 2-maatähti. Nyt suolaa on jo pöydällä ja sisällä olevien pennien ruostevesi on alkanut valua ulos. 

Sairausenergian alueelle suositellaan myös pullokurpitsaa, joka on tyhjennetty siemenistä ja kuivattu. Voitte googlata miltä sellainen näyttää, mutta oma pullokurpitsani näyttää hieman tyylitellymmältä. Punaiset kukat eivät kuitenkaan kuulu kuvaan, valkoiset kävisivät paremmin.

Niin, tuota se kakkostähden kuukausivisiitti etelässä ulko-ovella sitten teetti. Punainen varoituskolmio etelässä!