Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. marraskuuta 2018

Kaikki mitä tarvitset

Suurten elämänmuutosten keskellä tulee pakostikin mietittyä, että mikäpä se tässä elämässä oikein on tärkeää, tärkeämpää kuin muut joutavammat asiat. Mitä ihminen loppujen lopuksi oikein tarvitsee? Tai rajataan vähän, kun en voi muiden puolesta vastata, omasta puolestani vain. 

Lokakuussa tekemäni selvitystyö elämän tärkeysjärjestyksestä alkaa vihdoin olla loppusuoralla. Haluatko kuulla mitä mieltä asiasta olen?

Olen käynyt kävelyllä Nummen omakotitaloalueella syksyn hapesta ja kirpeydestä nauttien ja taloja taas silmilläni ohimennen skannaten. Joskus ennen olisin miettinyt, että missä talossa näistä haluaisin asua. Nyt vaan mietin, että onpa ihanaa, kun ei tarvitse huolehtia mistään liian raskaasta. Minun ei tarvitse rassata rännejä, huolehtia katon sammaloitumisesta tai välipohjan kostumisesta. Ei edes mennä sinne pihatöihin, sillä minua ei ole luotu niihin hommiin. 

Isoja massiivisia rakenteilla olevia kivitaloja katson sillä silmällä, että mitä te asukkaat sitten teette, kun avioero pätkähtää päälle ja lainaa tursuaa korvista. Ai asenneongelma? Minulle on tainnut kehittyä pienoinen kivitaloangsti. Niissä on jotain muita taloja jyräävää, etenkin herttaisella puutaloalueella. Mitä vikaa on mummonmökissä?

Kerrostaloasumisen helppous on osoittanut vuosien varrella puolensa. Kerrostalossamme on oma talonmies eikä minua erityisemmin kiehdo ajatus siitä, että talvisin minä olisin vastuussa oman tonttini kadunpätkän lumitöistä ja hiekoittamisesta. Voin myös katsella keittiön ikkunasta, kun joku muu haravoi, lakaisee, auraa ja ylipäätään hoitaa hommat, tuli sitten millaisia ongelmia tahansa. Se antaa kuulkaa mielenrauhaa. Olen aina nauttinut siitä, että omasta sängystä käsin voi talviaamuina kuunnella lumiauran ääntä. Siellä se piippaa ja minä vaan makaan lämpimän peiton alla, aah!

Onnellisuuslistallani ei siis ole huoltoa vaativaa omakotitaloa, eikä ainakaan sitä kallista kivitaloa. Mitä sieltä sitten oikein löytyy? 

Mielenrauhaa

Mielenrauha on nykyään tärkeysjärjestykseni ylimmäisillä orsilla. Sillä jos meillä ei ole hyvä ja rauhallinen olo oman itsen kanssa, niin kenen kanssa sitten? Mieli jekuttaa meitä jatkuvasti, mutta rauhaa tuo myös tämän dominoefektin tiedostaminen: ajatuksista tulee sanoja, sanoista tulee tekoja ja kaikista tekemistäsi teoista muodostut lopulta sinä itse. Ajatukset käyvät siis toteen, etenkin ne joita pyörittelet jatkuvasti mielessäsi. Rauhoita siis mielesi, niin elämäsi tyyntyy.

Onnellisuuslistallani on aika suuria ja ilmavia aatteita, sillä mielenrauhan jälkeen kirjaan sinne vapauden ja rakkauden. Vapaus voi olla ulkoista vapautta, ja missä tahansa ei-vapaassa maassa se onkin ihmisten toive yli muiden. Saada olla vapaa. Suomessa, turvassa, linnunmaidolla ruokittuna minä arvostan sisäistä vapautta, vapauden henkistä kokemusta. On ihmeellistä, miten olen alkanut toteuttaa nousumerkkini Jousimiehen syvään juurtunutta ideologiaa vuosi vuodelta enemmän. Minä haluan olla vapaa! Ja vapaus muodostuu omista valinnoista, ei toisten.

Rakkaudesta on tänä vuonna puhuttu tässä blogissa niin paljon, että se aiheuttanee kohta jo kakomisrefleksin, joten sanotaan vaan, että astrologinen karttani ja siitä paljastuva elämäntehtäväni on jollain lailla rakkauspainottunut. Siinä on joku juttu, josta minun täytyy vielä ottaa selvää. Mielellään sen elämää suuremman rakkauden sylistä käsin. 

Sen sijaan minulla ei ole enää kovinkaan suuria materiaalisia haaveita. Olen todennut, että en tarvitse sitä jykevää ja järkyttävän kallista (kivi)taloa ollakseni puitteisiini tyytyväinen. En enää tarvitse viimeisimpien trendien mukaista sisustusta ja aina vaan uutta päivitystä sesongin mukaan. Minä, joka olin lähes obsessiivinen sisustaja, aina muuttamassa jotain nurkkaa! Siksi onkin outoa, että menin tilaamaan puhelinmyyjältä monen vuoden tauon jälkeen sisustuslehden. Ehkä olin vaan niin hyvällä tuulella, että halusin ilahduttaa häntäkin!

Olen onnellinen ilman mittavaa materiaa. Minun ei tarvitse omistaa kaikkea ollakseni tyytyväinen. Kirjat saan kirjastosta. Sauna, piha ja pesutupa on taloyhtiön muiden asukkaiden kanssa yhteisiä. Autolla en mitään tekisi. Hiilijalanjälkeni on varmasti jo riittävän mittava lentomailien suhteen.

Tätä materiaa minut pysäytti pohtimaan taitavan TV-toimittajan Simon Reeven matkaraportti Turkista, jossa hän vieraili yhden maailman (no, Turkin ainakin) rikkaimman miehen luona. Sieltä löytyi 12 Bentleyä ja 10 Rolls Roycea tallista, ainakin kolme eri naista uima-altaalta ja makuuhuoneesta, ja veikkaanpa, että kaikkea muutakin oli yltäkylläisesti, kiinteistöjä joka sormelle ja sitä varsinaista ökyä.

Mietin, että tuleeko tuosta stressiä. Kun raha pitää aina vaan saada poikimaan ja tuottamaan. Sijoituksia täytyy seurata. Naiset täytyy pitää tyytyväisinä ja uusiakin pitää aina välillä katsastella, vaihtaa sekä autot että mimmit uudempaan malliin. 

Pitäisikö olla kateellinen? Edes inan verran? Ensimmäinen ajatukseni oli, että minä en tarvitse edes puolikasta Rolls Roycea, sillä pyörällä pääsee ja bussilla kulkee Turun kokoisessa kaupungissa. Jos minulle oikein tuputtamalla tuputettaisiin se puolikas luksusauto tai mieluummin siis jälleenmyyntiä ajatellen kuitenkin se kokonainen, niin niillä rahoilla maksaisin velat veks ja vielä jäisi käyttörahaa moneksi vuodeksi. 

Olisihan se kivaa, koskettaa joskus hetki luksuselämää ja seilata pitkin kaukomaita, kun palvelu pelaa. Mutta pärjään mainiosti myös omilla pennosillani, joita joutuu aina välillä venyttämään. Mutta niin joutuu suurin osa ihmisistä. Olipa fengshuit ja onnenpilarit sitten kohdillaan tai ei.

Olen vahvasti kokenut sen, että materia ei ole minun onneni takana, esteenä eikä edes edessä. Niin monen prässin kautta minut on puristettu, että olen jo tajunnut, että aina ihminen vaan jotenkin pärjää, oli taskut sitten täynnä tai aivan tyhjät. 

Ja samalla tiedostan yhtä vahvasti, että näin voi ajatella vain ihminen, joka on syntynyt Suomen tarjoamaan hyvinvointiin. Vieläkään ei ole tarvinnut käydä varaamassa omaa makuupaikkaa metsämajasta, katujen karulta ja kovalta patjalta tai siltojen suojaamalta selustalta. Se lienee se pohjimmainen syy, miksi tämä tyttö ei muuttanut koskaan Italiaan. Olisiko elämältä pudonnut pohja, turvaverkko, pois? Ehkä näin itseni putoavan Italiassa sellaiseen aukkoon, josta en omin voimin olisi enää päässyt ylös. Suomessa minulle on aina ojennettu auttava käsi ja vedetty kuiville. Kaikkialla ei todellakaan ole niin.

Mikä upea ihme siis, että valtava ahdistus taloudellisesta tilanteestani eron hetkellä saikin minut toteamaan, että nyt elän rikkaampaa elämää kuin ennen. Tilille kilahtaa rahaa aina jostain, nälkää ei tarvitse nähdä ja Suomen tarjoama turvallisuudentunne ei ole kolahtanut kolhuille. Sielun ja sydämen nälkä, se on kasvanut. Tiedon nälkä, elämän nälkä, täällä ollaan edelleen!

"Menestys on sitä, että nauttii elämästä. Ei mitään muuta." Näin lausahti Astro-Seppo tällä astrologista tulkintatyötä valottavalla videollaan. Ja siitä mitä tekee, täytyy nauttia. Muuten on elämä aika lailla haaskattu.

Minä en halua haaskata enää hetkeäkään. Sillä minulla on kaikki mitä tarvitsen. Ja jos elän täyttä, onnellista elämää tänään, sitä samaa pitäisi olla tarjolla huomennakin.

"Onnelliseksi ei voi tulla. Onnellinen voi vain olla." Olen Sepon kanssa samaa mieltä. Ja yritän parhaani mukaan olla.


Syksylläkin voi olla onnellinen, jopa marraskuussa.
Mutta sehän on pian ohi ja alkaa joulun valoshow!

PS: Tajusin vasta jälkikäteen, että olin unohtanut sen tärkeimmän, eli terveyden. Nyt kun tunnen itseni taas kaikin puolin terveeksi, en muistanut sen puutetta enää. Laitetaan se terveys tuonne mielenrauhan kanssa samalle ykkössijalle, sillä ne ruokkivat toinen toisiaan ja kulkevat kimpassa. 

Koska elin vuosikausia yhdestä sairaslomasta toiseen, tiedän minkä arvoista terve elämä on. Minulla on se kauan kaipaamani terveys nyt. Ja sen myötä minulla todellakin on kaikki mitä tarvitsen. 





perjantai 15. kesäkuuta 2018

Elämässä suunnistaminen

Koulussa inhosin suunnistamista, koska siinä piti käyttää kompassia. Pörönmäen lähimetsän alueet olivat niin pienet ja tutut, että osasin kyllä kulkea siellä ilman karttaa, kompassia ja ilmansuuntia. Ihan turhaa tällainen! hankasin vastaan. Näkeehän sen, että suunnistuspiste on tuolla, mistä nuo muut ovat juuri tulossa. Jätinkin kompassin tiirailun ja kartan katsomisen muille ja kuljin vaan jonon hännillä.

Italialaiset miehet sen sijaan olivat vähäisten Kuopion kaduille perustuvien kokemusteni perusteella ällöttäviä ja niljakkaita naisten perään vilkuilijoita. Miesihanteeni oli lähempänä viileän vaaleaa sofistikoitunutta ja sivistynyttä englantilaismiestä, jolla on kauluspaita ja tweed-puku päällään sekä moitteettomat käytöstavat.

Nyt olen kasvanut aikuiseksi ja käytän työssäni kompassia. Ja minulla on italialainen mies.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Olen tullut siihen tulokseen, että ns. viiden vuoden suunnitelmien teko on ihan turhaa touhua. Kun minulta töiden kehityskeskusteluissa aina kysyttiin, että missä näen itseni viiden vuoden kuluttua, en koskaan voinut vastata totuudenmukaisesti. Olisin halunnut sanoa, että en ainakaan täällä. Mieleeni ei tullut todellakaan sanoa, että pomon paikalla tietysti! Yleensä mutisin jotain henkilökohtaisesta kehityksestä tässä samassa toimenkuvassa. "Ei kehityskelpoinen johtotehtäviin" luki todennäköisesti papereissa sen jälkeen. Itse halusin lähinnä kehittyä firman ovesta ulos, mutta tuntemattomaan hyppääminen oli työn ja tuskan takana. Kirjaimellisesti.

Lopulta päätöstä ei tarvinnutkaan tehdä itse. Sillä kun tarpeeksi kauan epäröi, lykkää ja jättää itsensä ja todellisen tahtonsa kuuntelemisen väliin, elämä tekeekin päätökset sinun puolestasi. Ja silloin todella alkaa tapahtua. Yleensä et ole siihen mielestäsi millään lailla valmis. Silti on vain pakko ottaa vastaan se, mitä on tuloillaan.

Astrologiassa painotetaan ihmisen omaa toimintaa ja kykyä tarttua tilaisuuksiin, kun aika on otollinen. Jos jää vain odottamaan haavi auki, mehevä tilaisuus saattaa hypätä viereiseen veneeseen. Kun sen huomaa tapahtuneen, kerran toisensa perään, alkaa ymmärtää, että täytyy tässä jotain itsekin tehdä. Ehkä en voikaan enää jatkaa aina samalla tavalla.

Riippuu meidän perusluonteestamme missä asioissa olemme rohkeita ja missä olemme pelkureita. En usko, että pystymme aina olemaan rohkeita joka asiassa ja kaikilla elämänalueilla. Itse olen aina ollut rohkea rakkaudessa. En ole hyväksynyt ensimmäistä eitä, vaan vedellyt verkkoja niin pitkään, että kala on ollut pyristellen satimessa. Ja sitten se täsmäisku, jolla saalis menee tainnoksiin eikä ui pois!

Oletko rakkaudessa saalis vai pyytäjä? Riippuu omasta rohkeudestasi!



Kuten olen voinut lukea myös astrologisista tulkinnoistani, minulla on ollut onnea rakkaudessa. Jos olisin jäänyt tuleen makaamaan ja odotellut petikumppanin ilmestyvän jostain vierelle, niin yksinäistä olisi ollut. Ensimmäisen askeleen ottaminen on minulle helppoa, kunhan vain kuuntelen sydäntäni ja sitä kenen luo se on menossa. 

Joku toinen saattaa olla niin uskomattoman ujo, ettei koskaan pääse saatille, tai sitten pelkää tulevansa torjutuksi. Muutamaan torjuntaan kannattaakin varustautua ja katsoa suojavarusteet sen mukaan. Kaikkiin verenvuodatuksiin ei kuole, vaan elämä jatkuu silti.

Entäs se pupu pöksyssä? Jos olen valmis haasteisiin rakkaudessa, niin minkä edessä pistäisin mieluummin pään hiekkaan enkä katselisi ympärilleni? 

Minulla se liittyy yhteydenottoihin ja tuntemattomille soittamiseen. Ylipäätään puhelimitse asiointi on usein mitä kamalinta myrkynnielemistä. En ole niin sanotusti puhelinihminen. Jos sanotaan, että jokin asia on vain soiton päässä, niin tuo soittoa edeltävä aika voi olla hyvinkin tuskallista. Usein saattaa jäädä soittamatta. Aina jos mahdollista, hoidan asiat kirjallisesti. Enpähän puhu itseäni pussiin.

Oman osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi tulee toisena suurella pelkokertoimella varustettuna. Totta kai haluan hyödyntää oman potentiaalini, mutta mitä sen eteen on tehtävä? Sisällön tuottaminen kun on minulle aina tärkeämpää kuin sen markkinointi. Tätä sanoo myös luonteeni analyysi: "Joku muu saa mielellään huolehtia konkreettisesta kasaamisesta ja myynnistä, kun sinä olet saanut teoksesi näyttelykuntoon", sanoo astrologi Seppo Tanhuan osuva luonnehdinta toimintatavastani. 

Sanoja on ihana tuottaa, mutta saako niillä voita rieskan päälle? Ajatuksen tasolla oma elämäntehtävä voi olla selvä, mutta mitä käytännön toimia se vaatii ja miten sillä elää laskusta toiseen, on joskus hakusessa. Miten tehdä fengshuista, kiinalaisesta astrologiasta ja oman elämän käänteistä kertomisesta bisnestä, joka kannattaa? Suomen kokoisessa maassa se vaatii nimenomaan rohkeutta ja valtavasti työtä ja sitä pelottavaa kontaktointia. Tässä vaiheessa Salaisuus-kirjat lanseerannut Rhonda Byrne kyllä löisi näpeille ja sanoisi, että väärin ajateltu. Muista päivän mantra: "Menestys ja raha tulee minulle helposti ja vaivattomasti..." Astrologisten ennusteiden mukaan siinä on kyllä haasteita!

Onneksi minun ei juuri nyt tarvitse tietää missä olen viiden vuoden kuluttua. En uskalla kysyä sitä edes itseltäni saati sitten kosmiselta kehityskeskustelun vetäjältä. Jossain sellainen voima nimittäin on, joka kehittää minua eteenpäin ja tyrkkää sopivista ovista sisään ja ulos oikealla hetkellä. Sano sitä vaikka sisäiseksi kompassiksi. Sen avulla suunnistamme elämässä eteenpäin.

Minne nuoli näyttää? Onko suunta kohti mainetta ja menestystä vai onko nyt aika parisuhteen ja rakkauden? Fengshuita ja kompassia voi käyttää oman kotinsa ja elämänsä suunnan määrityksessä.

Kuvat: Unsplash









torstai 3. toukokuuta 2018

Kutsumattomat ajatusvieraat

Miten elämä muuttuu paremmaksi on kysymys, joka kiinnostaa meitä kaikkia. Sillä ainahan se voisi olla parempaa jollain tasolla. Mutta kysymys kuuluu ennen kaikkea, että miten elämä muuttuu paremmaksi ilman suuria summia rahaa, täydellistä plastiikkakirurgioperaatiota, tai sitä elämän suurta rakkautta, joka korjaa kaiken meissä vialla olevan kuntoon? Miten elämä voisi olla parempaa juuri nyt, näillä vaillinaisilla pelimerkeillä mitä käsissämme on?

Vastaus taitaa olla lyhykäisyydessään, että ajatus kerrallaan. 

Sain vähän aikaa sitten Astro-Sepon sivuilla julkaistuun blogikirjoitukseeni palautetta, jossa lukija kertoi olevansa väsynyt ja yksinäinen. Lukijalla oli selvästi tarvetta kertoa omasta tilanteestaan ja saada sitä kautta vähän vertaistukea. Tämä pieni, lyhyt viesti jäi mieleeni ja sai omat ajatukseni liikkeelle.

Ajatuksista sanotaan usein, että ne ovat kuin pilviä taivaalla, tulevat esiin ja lipuvat sitten pois tuulten mukana. Omasta mielestäni ajatus on kuin pieni pölyhiukkanen kodin nurkassa. Ensin on yksi pieni hitunen pölyä ja kun muut laskeutuvat sen viereen, kertyykin koko ajan isompi pölypallero. Sitten yhtäkkiä, ilman että sitä oikein huomaakaan, lattialla leijailee iso harmaa pölykasa, joka pitää imaista imuriin ja puhdistaa pois kuljeksimasta ja kotia likaamasta. 

Samalla tavalla yksi ohikulkeva ajatus aivoissasi jää sinne pyörimään, vaikkapa ajatus yksinäisyydestä tai väsymyksestä, köyhyydestä tai epäreiluudesta. Jos sitä ei heti karkota matkoihinsa, se tekee olonsa mukavaksi ja jää asumaan. Tässäpä oiva asuinpaikka, tähän jään! Se yksi ajatus pitää tuparit ja kutsuu luokseen muita samanhenkisiä ja kohta niillä on hurjat bileet päällä. Osa vieraista ei lähde kulumallakaan.

Sellaisia ovat sinnikkäät ajatukset. Kun kutsut yhden ikävän ajatuksen luoksesi, se ottaa kaverit mukaan ja kohta koko ajatusmaailmasi on läpipääsemättömän sumun valloittama. Sinun päiväsi alkaa onnettomilla ajatuksilla ja niihin se myös päättyy. Siihen väliin jää monta hetkeä, jolloin masennut, tympäännyt, olet surullinen eikä mitään oikein jaksaisi. Sitä mukaa kun ajatussumu kerää lisää kavereita ympärilleen, niin ne oikean elämän kaverit sen sijaan saattavat nostaa kytkintä, koska sinusta tulee niin raskasta seuraa ja painat myös heidän energioitaan ja mielialaansa alaspäin. Ihmisten täytyy alkaa suojella omaa itseään, omaa onneaan ja siksi raskassoutuinen ystävä saattaa jäädä yksin, eristyksiin muiden maailmasta. Muiden suruja kun ei voi ottaa kantaakseen ja jokaisella voi lisäksi olla omat kiviriipat kaulassaan, joita muut eivät aavista eivätkä näe.

Nyt suorastaan rinnuksissa tuntuu tuo pusertava suru ja ahdistus, eli ajatuksesta ja sen aiheuttamasta tunteesta muodostuu möykky rintaan, joka saattaa lopulta aiheuttaa ihan oikean fyysisen möykyn jonnekin päin kehoa. Kun lääkäri lopulta pääsee tilannetta tutkimaan, kyseessä voi olla hengenahdistus kuten astma, hyvä- tai huonolaatuinen kasvain, nivelreuma, mikä tahansa fyysinen (tai psyykkinen) sairaus. Mutta se kaikki alkoi ajatuksista.

Tässä kohti on turha ruveta itseään syyttämään, sillä se tuo vain lisää tuskaa. Sitä paitsi nuo ikävät ajatusmallit saattavat olla niin syväänjuurtuneita, että ovat peräti koko suvussa perintönä kiertäviä. Lapsi voi muistuttaa vanhempiaan paitsi kasvoiltaan ja keholtaan niin myös luonteeltaan, ajatuksiltaan ja arvomaailmaltaan. En siis sano, että kyseessä on helppo ajatusten kääntötemppu. Ei, kuten kaikki isot asiat ja muutokset, omien ajatustensa havainnointi, tutkiminen, lajittelu ja vanhojen, loppuunkaluttujen ajatusten kierrättäminen vaatii aikaa ja henkistä kapasiteettia. Ehkä eniten se vaatii tietynlaista tahdonvoimaa, sinnikästä toistuvuutta ja ennen kaikkea armollisuutta itseään kohtaan. 

Jos tunnet olevasi heikoilla ja elämän päähänpotkima, ei voittajaksi tulla yhdessä yössä. Anna siis itsellesi runsaasti aikaa tehdä tämä ajatusten suursiivous. Ja valitse hitusen parempia ajatuksia tilalle. Yksi kerrallaan. Jos jokin ajatus ahdistaa, jokin hieman samanlainen, mutta snadisti positiivisemmin saman asian esittävä, voisi tulla kysymykseen. Kun tätä harjoittaa tietoisesti päivästä toiseen (hetkinen, mitä soopaa oikein ajattelenkaan, nyt parempi ajatusvaihdokki tilalle!), niin pikkuhiljaa se pahin möykky rinnassa helpottaa ja synkkien ajatusten tilalle pääsee valonsäde, joka kirkastaa aivokopan. Joku voi tarvita tähän myös ulkopuolisen apua. Myös lukuisat itsehoito-oppaat voi ottaa vierelle sisäisiä siivoustalkoita vauhdittamaan.

Sillä jos asiaa oikein tuumailet, niin ne myönteiset, toiveikkaat ja hyväntahtoiset ajatukset haluavat myöskin käydä sinuun taloksi ja odottavat jo ovella. Putsaa siis sisäinen kotisi aivonystyröitä myöten ja kutsu nuo ilon lähettiläät luoksesi käymään tai olemaan. Sillä kutsumattomia ajatusvieraita emme enää halua, sillä ne jättävät jälkeensä vain hävityksen kauhistuksen ja kamalan kankkusen. Kutsu vain kivoja ajatuskavereita kylään luoksesi ja huomaat kuinka vietätkin päiväsi oikein mukavassa seurassa. Niin ajatuksissasi kuin oikeassa elämässäkin.

Muista kuitenkin, että meillä käy mielessämme kääntymässä kymmeniä tuhansia ajatuksia per päivä. Eivät ne kaikki nyt voi ihan priimaa olla. Jotkut ovat silkkaa sekundaa ja joutavat heti romukoppaan. Mutta tee kuin Pietari taivaanportilla, evää pääsy pahiksilta ja laske sisään vain ne puhtaimmat ja valoisimmat ajatukset. 

Mikä parasta, ei muuten maksa mitään! Tuloksena voi sen sijaan olla, että väsymys lientyy, yksinäisyys alkaa helpottaa, laskut eivät enää ahdista yhtä paljon, vaan uni syventyy ja terveys kääntyy paremmalle tolalle. Voipa joku löytää sen rakkaudenkin rinnalleen, saada unelmiensa työpaikan tai muuten saada elämänsä taas ihan uusille raiteille. Mutta älä taaskaan usko pelkästään minun sanojani, vaan kokeile itse. Ehkä jonkin ajan kuluttua Olavi Uusivirran On niin helppoo olla onnellinen ei enää ärsytäkään sinua, vaan pystyt yhtymään sen kertosäkeeseen. 

Jokapäiväisen touhuamisen keskellä on hyvä muistaa, että meillä on vain tämä hetki. Jos sen tuhlaa tyytymättömyyteen, huoliin, riitelyyn tai synkkyyteen, niin ajatusten pankkitili näyttää pelkkää miinusta. Itse ainakin yritän päästä plussalle, pelaamalla ajatusten pajatsoa. Välillä osuu kohdalle se oikea ajatus, joka tekee käänteen. Silloin syttyy valot, kolikot kilisee ja kasvoille nousee hymy. Minä voitin!

Osa omista toiveikkaista ajatuksistani käy heti toteen ja osassa toteutus ei vielä ole nähnyt päivänvaloa. Kuvan vihreät housut löytyivät lähes heti sen jälkeen kun tulin ajatelleeksi, että puseroon sointuvat vihreät pökät voisivat olla kivat. Näkökenttääni ilmestyi yksi ainoa pari täsmälleen oikean sävyisiä vihreitä housuja, jotka olivat vielä omaa kokoani. Vaikea uskoa, että se pelkkää sattumaa oli!

Miljardööriksi en sen sijaan ole vielä päätynyt, joten siinä on kova homma kääntää ajatukset eri asentoon. Sillä jos ihminen ajattelee alituiseen pennin venyttämistä ja rahojen riittämistä päivästä toiseen, satumainen rahasaalis ei ilmesty luoksesi tuosta noin vain. Täytyisi osata ajatella rikkaasti! Tämäkin raaputusarpa oli tyhjää täynnä. 
Italian katumarkkinoilla sen sijaan tunnen olevani "kovaa valuuttaa". Viidellä eurolla pääsee pitkälle ja kymppi on täynnä valinnanvaraa. Valitettavasti Italiassakin kaikki tulee nykyisin Kiinasta, eli ekologinen kuluttaminen on tästä kaukana. Moni ajattelee laadun sijaan pelkkää hintaa. Taas yksi ajatuspähkinä tarjolla purtavaksi!

Varjoisa "häkkikuva", jonka otin autohallin ylätasanteella, kertoo hyvin miten ihmisen sisällä voi asua musta möykky, oman itsensä pimeä varjo. Kun päätät vihdoin astua valoon, tuo ajatustesi luoma varjo hälvenee ja katoaa. Se vasta on ajatus- ja katoamistemppu.



lauantai 20. tammikuuta 2018

Rahaa satoi taivaalta

Kerran kävi niin, että löysin sateenkaaren toisen pään, sen, jossa on kultakolikoita. Nämä kolikot olivat edessäni suojatiellä, makasivat siinä pitkin pituuttaan. Olivatko tipahtaneet taivaalta jalkojeni juureen vai keneltä oli hajonnut säästöpossu matkalla pankkiin? Oli runsaasti yhtä ja kahta euroa, sekä senttejä poikineen. Varmaan lähemmäs 15 euroa. Harmi vaan, etten uskaltanut pysähtyä keskelle tietä, kun autot odottivat ajo-oikeuttaan. Niin siinä sitten kävi, että kiiruhdin toimistolle harmissani, kun en saanut rahoja mukaan.

Nyt, monen vuoden kuluttua, ihmettelen, miksen odottanut liikenteen rauhoittumista ja mennyt sitten keskelle tietä rahoja keräämään. Oli varmaan kiire sorvin ääreen, se kun oli sitä aikataulutettua elämää, jossa kaikki oli kireää kuin viulunkieli. Niin hartiat, niskat ja käsien jänteet kuin sähköpostin päässä odottavat asiakkaatkin. 

Tämä tarina on mielestäni hyvä esimerkki ja muistutus siitä, että meille kyllä järjestyy rahaa tavalla tai toisella, jos sitä tarvitsemme. Sitä sataa vaikka taivaalta! Eri asia on vain, osaammeko hyödyntää ainutlaatuista tilannetta tai olla siitä kiitollisia. Jos emme, niin sinnehän meni. Tilaisuus ja hynät. Sanomattakin on selvää, että kun palasin myöhemmin paikalle, sieltä ei löytynyt enää sentin senttiä. Joku toinen oli kumartunut noukkimaan onnenlanttinsa maasta.

Otetaanpa vielä toinen esimerkki taivaalta satavasta rahasta. Mieheni löysi kerran Roomasta lentokentän vessasta viissatasen. Koska omistajaa ei näkynyt mailla halmeilla ja koska toisiin italialaisiin nyt on turha luottaa ("Joo, kyllä se on juuri minun viissataseni, kiitosta vaan!"), niin mieheni piti parhaana ottaa tämän köyhäinavun ihan itse vastaan. Ei kai se raha siellä sattumalta ollut. 

Vaikka välillä tuntuu epätoivoiselta, niin toivoaanhan juuri ei saa menettää. Jos vähän kiillotan tämän rahapuun paksuja lehtiä, siivoan vaurausaluetta turhasta roinasta ja teen oikein komean unelmakartan, niin jospa minunkin fengshui-toiveeni kuitenkin kuullaan tuolla jossain universumin ylälauteilla.

Sillä niin ihmeellinen on maailma ja sen mutkat, että rahaakin voi sataa taivaalta. Otetaan ämpärit esiin!


Mikäs se siellä kurkistaa? Ämpäristä löytyikin vaurautta tuova fengshui-sammakko!

Photo by Ladd Greene on Unsplash








Fengshuin opiskelu ja raha: mikä maksaa?

Käsittelin juuri aihetta raha ja fengshui edellisessä kirjoituksessani, mutta ei tämä aihe vielä ole loppuunkaluttu. Nyt haluan paneutua tarkemmin rahaan suhteessa fengshuin opiskeluun.

Suomessa on upea kirjastolaitos ja lähes minkä kirjan tahansa saa lainattua ilmaiseksi kotiinsa. Mikä valtava tiedonlähde lähes kaikkien ulottuvilla!

Monen fengshui-taipale alkaakin omaehtoisella fengshui-kirjoihin perehtymisellä, niitä kun löytyy vino pino kirjaston hyllyiltä. Kirjan lehdiltä huokuu harmonia ja kauniisti sisustettu koti, jossa kenelläkään ei hermoa kiristä, kivut vaivaa tai laskut jää maksamatta. Täydellisen fengshui-kodin sisällä äiti ei nalkuta, isä ei raivostu eivätkä lapset saa kokeista nelosia. Täydellistä kiiltokuvaelämää siis! Sitähän me kaikki haluamme, oman elämän potentiaalin kohottamista täyteen poten$$iin. Rahaa, terveyttä ja rakkautta. Niistä on fengshui-toiveet tehty.

Usein fengshuihin hurahtanut haluaa aina vain lisää ja eipä aikaakaan kun kirjat on luettu, kotia on rymsteerattu uusiksi, luovuttu ylimääräisistä kamoista, kristalleja ikkunaan ripustettu ja sitten mietitään, että jotain vielä puuttuu, tarvitsen lisää tietoa. Jos ei muuta, niin baguan alueiden piirtäminen pohjapiirrokseen ja kompassin käyttö tuottavat ongelmia ja niihin kaivataan lisäopastusta.

Alkaa kiivas kurssien etsiminen netistä. Jos olet onnekas, paikkakunnallasi järjestetään jotain, vaikkapa työväenopisto tai kansalaisopisto on ottanut valikoimiinsa eksoottisen fengshui-kurssin. Tai sitten ei. Joudut lähtemään merta edemmäs tiedon perään. Peräti Helsinkiin asti. Meidän fengshui-konsulttikurssillamme 2014-2015 oli porukkaa Kuopiota ja Kangasalaa myöten ja matka jokakuukautiselle kurssille saattoi sisältää 6-tuntisen junamatkan. Kun fengshuin polte on kova, esteet raivataan tieltä!

Mistä sitten lisätiedon kaivatkin, alat pikkuhiljaa huomata, että nyt sinun täytyy avata kukkaronnyörit ja alkaa maksaa. Tieto ei olekaan enää ilmaista tai pikkurahan takana. Tieto on valtaa ja se tieto maksaa. Voit sitäpaitsi törmätä fengshui-kirjoihin tai -käsitteisiin, joista et tajua hölkäsen pöläystä ja kaipaat, että joku auttaa ja selittää. Siksipä niitä kursseja käydään, sillä aina löytyy joku, joka on käynyt kurssit ja tuon arvokkaan tiedon jo sisäistänyt. 

Tässä vaiheessa olisi itse asiassa kaksi vaihtoehtoa, mitä monikaan ei tiedosta. Joko voit opiskella itse, ja huomata, että joudut pulittamaan kurssista yksi toisensa perään, tai sitten voit tilata asuntoosi fengshui-konsultin tekemään tilannearvion. Jos et muuta usein, jälkimmäinen tulee huomattavasti halvemmaksi pitkällä tähtäimellä. (Ellei fengshui-konsultti sitten käske sinun muuttaa, kun olet valinnut niin haasteellisen asunnon. Mutta käsittääkseni yksikään fengshui-ammattilainen ei sellaista toteamusta kyllä päästä suustaan, ellei nyt ihan hengenlähtö ole lähellä ja asunto on peräti vaarallinen terveydelle. On niitä sellaisiakin.)

Aika moni haluaa kuitenkin tehdä itse ja ymmärtää itse. Niin minäkin halusin. Sillä ymmärryksen keräämisen tiellä ollaan edelleen. Mutta mistä rahat jatko-opiskeluun?

Suomessa on nyt aika hyvä tilanne, sillä kurssitarjonta on fengshuin saralla lisääntynyt huomattavasti muutaman vuoden takaisesta. On yksittäisiä viikonloppukursseja sekä pidemmälle tähtääviä opintokokonaisuuksia. Nyt ei sitten tarvita enää kuin tahtoa ja taskun täytettä.

Yksi kurssiviikonloppu maksaa keskimäärin 200-250 euroa, joskus jopa lähemmäs 400 euroa, mitä ekslusiivisempaan tietoon mennään. Konsulttikoulutukseen menee vähintään pari tonnia, eikä vielä riitäkään, sillä fengshuissa riittää ammentamista koko elämäksi. Kun Suomesta ei enää irtoa tietoa, on aina muu maailma ja sen seminaarit ja mestarikoulutukset. Australiassa taitaa olla ihan oikea koulutuslinjakin, jolla voi opiskella fengshui- ja ympäristökonsultiksi. Ollapa nyt syntynyt sinne, tai edes Aasiaan, josta löytyy fengshuiguru jos toinenkin. Mutta eipä se opetus sielläkään ilmaista ole. Saatetaan puhua jopa kymmenistä tuhansista euroista.

Sellaisen summan kuulin toissa viikonloppuna eräältä akupunktiota, akupainantaa, kiinalaista lääketiedettä ja ruokavalioneuvontaa vuosien varrella opiskelleelta. Tiedon ja ammattitaidon kerääminen on siis kallista, kun puhutaan näistä epäsovinnaisista aloista, joita ei ammattikoulussa tai edes yliopistossa voi Suomessa opiskella.

Itse mietin, miten jatkan omissa fengshui-opinnoissani eteenpäin. Takki ei ole tyhjä, mutta tili on. Lienee on uskottava siihen, että jos tämä on tarkoitettu minun tiekseni, keinot kyllä löytyvät ennemmin tai myöhemmin. Ja ne setelit kurssien maksamiseksi. Samaa toivon tietysti sinulle, joka haluat edetä fengshuin ymmärtämisen tiellä. Olemme niinsanotusti samassa valtamerilaivassa, mutta joillakin vaan on näköalaton C-tason hytti kannen alla, kun taas toiset ovat jo lähempänä aurinkokantta ja kapteenin pöytää. Voi kunpa pääsisi rajattomaan fengshui-buffettiin käsiksi! Aivan varmasti vetäisin itseni ähkyyn.

Joko horisontissa näkyy Kiina?
Matkalla suuren fengshui-tiedon äärille!

Photo by Peter Hansen on Unsplash





Eikös tähän loppuun kävisi mainiosti fengshui-kurssin mainos? Kerään omaa opintokassaani välittämällä fengshui-tietoutta eteenpäin, yleensä aloittelijoille, joiden fengshui-polku on vielä aivan alussa. Yksi tilaisuus tähän tarjoutuu maaliskuun 3.-4. päivä, kun otamme fengshui-filosofian yhdessä haltuun kurssilaisten ja Sari Weckströmin kanssa Helsingissä, kirjakauppa Era Novan tiloissa. Eikä tämäkään kurssi ilmainen ole, ikävä kyllä. Mutta niin kuin sanotaan, ilmaisia lounaita ei ole. Tällä kurssilla on sentään ilmaiset kahvit ja teet sekä hyvät keksit. Ja paljon fengshuita omaan kotiin.

Ota fengshui-filosofia haltuun -viikonloppukurssi

Tuleeko tästä vuodesta juuri se, jolloin sinä otat fengshui-filosofian haltuun tai ainakin alat tutkia sitä tarkemmin? Onnea matkaan!

Kuva: Unsplash


Raha, fengshui ja muutama muu tekijä

Yli 50-vuotias tuttavani toimii yksityisyrittäjänä käännösalalla. Laskujen maksamisen jälkeen hänelle jäi tilille rahaa 0,03 euroa. "Osta lopulla itsellesi jotain kivaa!" facebookissa naureskeltiin. Pakko nauraa, kun itkukaan ei auta.

Samanlainen rahakarma on joskus seurannut omaa pankkitiliäni. "Säästötililläni" olevilla rahoilla saisi ehkä yhden viikonlopun ruokaostokset tehtyä. Pahan päivän varalle on siis tarjolla lähinnä paniikkia. Ja paniikkiaikoja on viimeiseen 10 vuoteen mahtunutkin. Jotenkin niistä on kuin ihmeen kaupalla kuitenkin selvitty, muutenkin kuin hengittämällä kolme kertaa syvään.

Taisitkin jo arvata, että päivän teema on raha. Se on yksi niistä syistä, miksi ihmiset kiinnostuvat fengshuista. Massia pitäisi saada lisää ja mieluiten heti. Otetaanpa fengshui-opas käteen. Siis heti Veikkaus-sivuston jälkeen.

Sain viime syksynä yllättävää kritiikkiä erään opetustilanteen jälkeen. Vaikutti kuulemma siltä, että en itse uskonut fengshuihin. Tämä tietysti kuulosti aika rajulta palautteelta ja koska en saanut sitä suoraan, vaan välikäden kautta, en voinut kysyä tarkempia vaikutelmia.

Jäin tietenkin miettimään asiaa, niin kuin aina, jos tulee lunta tupaan. Mistä oikein on kysymys? Miten niin en muka usko fengshuihin, olenhan omistanut sille elämästäni jo leijonanosan useamman vuoden ajan.

Luulenpa, että nyt on kyse rahasta. Ja sen puutteesta. Kun olin seuraamassa vuonna 2014 Suomen Fengshui ry:n 20-vuotisjuhlakiertueen luentoja, muistan kuinka Päivi Vilkki sanoi vauraudesta puhuessaan, että ei meistä kaikista tule Kroisoksia. Meillä jokaisella on oma kohtalomme, joka vaikuttaa elämäämme, tahdoimmepa sitä tai emme. Sitä kutsutaan Taivaan Chi'ksi. Jo se kenen lapseksi synnymme ja mihin maahan, vaikuttaa vaurauteemme. Toisille annetaan isommalla kultalusikalla ja santsiannos päälle, toiset saavat nuolla tyhjän astian pohjaa.

Minä olen tietysti suunnattoman rikas, kun verrataan vaikka johonkin Intian kastittomaan katulapseen. Hyvinvointini on niin laajaa ja perustuslakiin kirjattua, etten edes tiedosta sitä yleensä. Kun on tiukkaa, perhe ja valtio auttaa. Minua ja monia muita.

On ihana fengshui-satu, että asunnon kaakkoisnurkkaa - vaurauden ja hyvinvoinnin aluetta - aktivoimalla ja tehostamalla saadaan äkkiä tili täyteen ja sijoitukset tuottamaan. Lisätään valoja, ostetaan rehevä rahapuu tai klusia, sijoitetaan kaakkoon jotain ylellistä ja kallisarvoista. Ja sitten odotetaan, että vaurautemme ja kaikinpuolinen hyvinvointimme kasvaa. 

Nyt alkaa se osuus, joka selittää miksi tämä ei toimi kaikkien kohdalla. Korvat hörölle! 

Asunnossa on jotain muuta, mikä mättää ja estää vaurauskikkojen toimimisen. Sinulla voi olla puuttuva osa kaakossa, joka yhdistetään säästöihin, tai pohjoisessa, joka on yhteydessä työtuloihin. Sinulla voi olla wc, kylpyhuone tai sauna viemäreineen tuolla alueella, jolloin rahaonnesi valuu hukkaan. Tai koko asuntosi on niin epäsuotuisalla alueella tai niin epä-fengshuimaisesti maastoon sijoittunut, että se torppaa hyvät energiat tykkänään. 

Saattaapa rahantekotaito ja rahaonni myös puuttua BaZi-kartastasi ja onnenpilareistasi. Kuluvan vuoden energiat ovat taloustilannettasi supistavia eivätkä rikastavia. Kodissasi voi olla kenties maasäteilyä, joka heikentää olennaisesti terveyttä ja siten kykyäsi tehdä töitä. Työkyvyttömällä harvoin on paljon rahaa. 

Huomaatko, että syitä on loputtomiin? Siksi en usko, että pelkästään kodin yhtä (tai useampaa) nurkkaa aktivoimalla saat kaiken maallisen mammonan mitä maa päällään kantaa. En minäkään ole saanut. Ja aktivointeja, putsauksia ja rahataikoja on tehty, usko pois. (Viime viikolla rahataikaan käyttämäni lasimalja halkesi kahtia. Luulenpa, että se oli jonkinlainen viesti.)

Voimme kuitenkin pohtia myös sitä vaihtoehtoa, että asunnossa on jo valmiiksi kaikki suht koht hyvin. Ei puuttuvia kulmia, kenties joku pieni lisäosa rahaan liittyvällä alueella. Talo on suotuisasti sijoittunut ympäristöönsä, sillä on ympäristön neljän eläimen tuki ja se saa napattua kaiken hyvän chi-energian ovesta suoraan sisään. Asunnon sisällä lentävät tähdet ovat suotuisat, eikä maasäteilyä, negatiivista energiaa tai terveysongelmiakaan ole. Lisätään tähän vielä menestystä povaava astrologinen kartta ja sitä tukeva aikakausi ja avot, aktivoimalla oikeita alueita asunnon sisällä voidaankin saada lisää vaurautta kehitettyä. 

Onnea sinulle, jolla pyyhkii hyvin - fengshuin avulla voi pyyhkiä vielä paremmin! Meille muille, jotka emme saaneet kaikkiin ruutuihin raksia, tilanne on hieman heikompi. Kaikki fengshui-numerot pitäisi saada oikein, jotta menestyspotti napsahtaa kohdalle. (Muista tässä kohti, että blogissani vedetään usein mutkia suoriksi. Totuus voi olla tarua ihmeellisempää.)

Ei unohdeta sitä perimää ja kohtaloa. Jotta pääsemme edellisissä elämissä kertyneistä karmaveloista irti, meille jokaiselle kuuluu pieni tai suurempi osa kärsimystä ja velanmaksua edellisten elämien toilailuista. Ja kärsimys kirkastaa kruunun, kasvattaa henkistä kapasiteettia. Voit tulla henkisesti rikkaaksi!

No sepä ei paljon lohduta tässä kurjimuksessa. Tahdoin vain sanoa, että ymmärrän paremmin kuin hyvin, että fengshui ei toimi sataprosenttisesti kaikille eikä kaikissa kodeissa. Muutenhan kaikki fengshui-konsultit ja fengshuita harjoittavat olisivat keskimäärin rikkaampia kuin muut, ja sikäli kuin olen ymmärtänyt, näin ei ole. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Esimerkiksi Joey Yapille sanottiin, että hänen BaZi-karttansa kertoo köyhyydestä. Että eipä sille mitään oikein voi. Tästä suivaantuneena mies päätti itse korjata kohtalonsa ja kuinka ollakaan, hän on nyt varsin menestynyt mies, jolla ei ole pikkurahasta puutetta. Amerikkalaisella Kathryn Weberilläkään ei näytä menevän hassummin. Näillä ihmisillä on bisnesvainua ja kykyä tehdä rahaa. Jos ei muuta niin älliä ja tahdonvoimaa. Sekin vie jo pitkälle. Puhumattakaan siitä, että iskee oikeaan paikkaan oikealla hetkellä, eli on tietyn trendin edelläkävijä ennen muita.

Kaikki voi siis muuttua. Köyhyyttä, tai yleisemmin rahan puutetta, ei ole kirjoitettu pysyvästi tähtiin. Aina voi tehdä jotain, vaikka se olisi kuinka pientä. Kunhan ei kuvittele liian sinisilmäisesti, että tällä yhdellä teolla tai muutoksella koko elämä kääntyy ympäri, sinne parempaan suuntaan. Etenkin jos tuo teko on vain jokin sisustuksellinen muutos. Elämässä menestymiseen tarvitaan myös paljon omaa toimintaa, kovaa työtä ja onnenkantamoisia. Siihen uskovat kiinalaiset itse ja hehän tämän fengshuin ovat kehittäneet.

Miksi itse en sitten ole vaurastunut fengshuin avulla? Elämässä on kieltämättä mennyt aivan eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten ounastelin. Kyllähän nelikymppisenä pitäisi porskuttaa menestystä mennen tullen ja omistaa mehevä osakesalkku, omakotitalo ja pari Audia. Vähintään.

Omalla kohdallani liika työnteko vei terveyden, ja vei sen pitkäksi aikaa. Sairaus imee ihmisestä kaikki voimat ja vie kukkaron ja tilinauhat mennessään. Alkaa kituuttaminen ja selviytyminen. Ja jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole, ei ole myöskään mahdollisuutta vaihtaa asuntoa "fengshui-ystävällisemmäksi" (jossa se vessa ei ole juuri sillä vaurausalueella). Puhumattakaan siitä, minkälaiseksi päänsisäinen puhe muuttuu. Negatiiviseksi ja puutteeseen ja kipuun keskittyväksi. Oma asennekin voi torpata eteenpäin menon.

Nykyään en siis usko sokeasti fengshuin korjaavan koko elämän. Eikä se sitä voisikaan tehdä, sillä fengshuilla on mahdollista vaikuttaa elämäänsä vain kolmanneksen verran. Fengshui on Maan Chi'tä, johon me itse voimme vaikuttaa elinympäristömme valinnan kautta. Ihmisen oma Chi on persoonaan, työhön ja ihmissuhteisiin liittyviä valintoja, kun taas Taivaan Chi oli se meille ylhäältä annettu elämän viitekehys, raja-arvo, jonka sisällä operoimme. Kohtaloaan voi ohjata, mutta ei sitä täysin voi ohittaa.

Ennen kaikkea uskon kuitenkin siihen, että fengshui pistää käyntiin prosessin, joka alkaa liikutella elämäsi rakenteita positiivisesti. On täysin yksilöllistä kuinka kauan tämä kestää ja montako mutkaa matkaan sisältyy. Kun aika on sopiva, ja kun itse olet valmis, kaikki hyvä voi tulla kohdallesi. Se vauraus, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja rikkauskin. 

Sitä odotellessa.

Miten sinun elämäsi kassakone kilisee? Iloisesti helisten vai tyhjyyttä kumisten?

Photo by Ramiro Mendes on Unsplash









PS: Jos haluat tietää, onko kotonasi terveyttä uhkaavaa maasäteilyä, voit selvittää sen jopa ihan ilmaiseksi ottamalla yhteyttä Esko Jalkasen Luonnonvoimat-yhdistykseen. Myös fengshui-konsultit tutkivat kodin energiat ja säteilyt konsultoinnin yhteydessä, mikäli se kuuluu heidän repertuaariinsa ja konsultoinnin laajuuteen. Minulla kuuluu ja opiskelen aihetta koko ajan lisää. Löytyihän kodistani maasäteilyä aikoinaan juuri sängyn kohdalta. Koska lääkärit eivät koskaan löytäneet fyysiselle sairaudelleni syytä, on maasäteily mielestäni ihan yhtä validi selitys kuin jokin muukin. Sillä vaurauden edellytykset lähtevät terveydestä. Se on sitä fengshuita ja kokemuksen rintaääntä, johon vakaasti uskon.


Niskaan asti täynnä elämän tarjoilemaa merdaa. Vuosi 2011 Barcelonassa, juuri ennen tuhkapilveä ja burnoutia. Molemmat sekoittivat elämää täysin.







maanantai 9. lokakuuta 2017

Metallin syksyistä säihkettä

Kuukausittaisessa fengshui-blogihaasteessa, johon osallistun kahden muun kirjoittajan kanssa, ollaan päästy aiheeseen numero kaksi, joka on fengshuin viiden elementin teoriasta poimittu ajankohtainen syksyn metallienergia.

Fengshuissa jaetaan vuodenajan kierto viiden eri elementin perusteella näin: tuliseen kesään (paitsi Suomessa), maalliseen loppukesään (kesäkilot on kerätty ja massa vie maata kohti), metalliseen syksyyn (aika painaa taas duunia kolikoiden ja kahisevan eteen), vetiseen talveen (räntää ja sohjoa loputtomiin) ja puiseen kevääseen (eikö tämä harmaus ikinä lopu ja vaihdu vihreyteen?). Kiinalaisilla taitaa tosin olla hieman optimistisempi käsitys viiden elementin merkityksistä ja kierrosta erilaisen ilmastonsa myötä. Meidän on tyytyminen tähän.

Metallielementin aikaa on vuorokauden kierrossa ilta, jolloin aurinko on laskenut länteen, metallin omaan ilmansuuntaan. Metalli liittyy myös elämän ehtoopuoleen: aikuisuuden hehku ja loisto on läpieletty ja nyt valmistaudutaan keräämään paketti kasaan talvea ja loppuelämää varten. Ei siis ihme, että syksyssä on melankoliaa, elämän kesästä luopumisen tuskaa.

Numeroista 6 ja 7 kuuluvat metallin alaisuuteen, sillä länteen sijoittuva nuorimman tyttären seiska-alue on nimeltään "pieni metalli" (siroa ja taivuteltavaa korumetallia, kuten nuoren tytön ailahteleva mieli) ja luoteen kuutosalue tunnetaan maskuliinisena perheenisän "isona metallina" (kuten raskas metallipalkki tai isän järkähtämätön päätös, josta ei enää keskustella). Olisitko arvannut, että metallista on näin moneksi?

Fengshuissa metallia ovat kaikki kaarevat ja pyöreät muodot, joita löytyy kotona esimerkiksi maljakoista tai lampunvarjostimista sekä itse ihmisestä. Väreistä valkoinen, harmaa ja kaikki trendikkäät metallisävyt luetaan metallielementtiin. Myös kiiltävä marmori ja muut kovat heijastavat kivipinnat menevät fengshui-kartoituksessa metallin puolelle. Kiiltovalkoinen kalustus keittiössä edustaa siis metallienergiaa, teräksisine tiskialtaineen ja kivitasoineen.

Syksyinen opiskelutohina, koulutuksen arvostus ja kerätty tietotaito tuovat nekin elämään metallia, joten suomalaiset ovat hyvin metallienergiassa kiinni. Uudet talommekin ovat usein metallirakenteisia, lasilla pinnoitettuja. Melkein voisi sanoa, että fengshuin kannalta tarkasteltuna suomalainen elämänmeno on liiankin metallista, insinöörimäisen tarkkaa, jäykkää ja joustamatonta, etenkin jos siihen lisätään vielä valko-harmaa sisustus. Mutta siksi meillä on sauna ja saunajuoma, että edes jotenkin saadaan sisäinen metallitanko sulamaan, jos kesän lämpö ja tulienergia ei ehtinyt helliä niveliä ja pehmittää lihaksia. Kun ei sinne kokkoonkaan voi jäädä asumaan, vaikka mieli tekisi.

Lähes olemattoman kesäkauden jälkeen hyppäämme siis suoraan jalat edellä metalliin - tarkemmin sanoen metallin värisiin kenkiin. Onpa kaupoissa nyt nähty myös kiiltäviä kullanvärisiä toppatakkeja (eikä pelkästään nähty, vaan myös sovitettu). Sillä metallia voi tuoda elämään myös pukeutumalla siihen päästä varpaisiin, mikä nyt houkuttaa kovasti. Tarvitaan tietysti kimalteleva metallin värinen olkalaukku (jonka sisään sujautan kullansävyisen lompakon) eikä tule unohtaa huikealla -80 % alennuksella ostamaani ruusukultaista liiviä. Muut asusteet, kuten korut, kynsilakat ja kännykän kuori valitaan samaan sävyyn. Kieritelkää minut kullassa! Sisäinen tutkani vie minut kuin haukka erilaisten metallinsävyisten asusteiden luo. Olen kuin Bond-elokuvan Goldfinger, joka muuttaa kullaksi kaiken mihin koskee. Kauppojen kassoissa kilisee sielläkin metalli, kun minä ja muut pukeudumme metallitrendin mukaisesti.

Olen muuten keksinyt myös syyn sille miksi olen kokonaan metallin vallassa. Sylttytehdas löytyy yllättäen kiinalaisesta astrologiasta ja henkilökohtaisesta BaZi-kartastani. 

Kiinalaisen astrologian mukaan neljän pilarin kartastani puuttuu metallielementti kokonaan, mikä johtaa viiden elementin epätasaiseen kiertoon. Karttani lilluu veden ja puun vallassa. Rahaa eli tulta on niukasti, maaelementin edustamaa itsekuria ja valtaa on ehkä juuri nimeksi ja taustatukea eli metallia ei löydy yhtään. Mikä avuksi?

Vaistoni on johdattanut minut metallielementin luo ja siksi elän nyt loisteliasta metallikautta ulkokultaisesti. Metalli paitsi tukee itse-elementtiäni vettä, se myös leikkaa liiallisen puun, kuin kirves koivun, jolloin viiden elementin kierto alkaa elämässä vähitellen tasoittua. Toinen vaihtoehto tietysti on, että olen vain muodin ja trendien aivopesun uhri, joka ostaa kaiken mikä kimaltaa. Raha kiertää kyllä kuin viiden elementin kiertokaaviossa, mutta vähän väärään suuntaan...

Huomioitavaa on, että vaikka puhumme viidestä elementistä nyt hyvinkin konkreettisina, materiaalisina ja päällepuettavina asioina, niin alkuperäinen merkitys fengshuissa on kuitenkin symbolinen. Fengshuin viisi elementtiä (maa, metalli, vesi, puu ja tuli) kuvaavat tosiasiassa viittä erilaista chi-energian laatua ja niiden suuntaa. Metalli symboloi syksyn sisäänpäinkääntyvää, tiivistyvää energiaa, jolloin omaan napaan tuijottelu saattaa kääntyä jopa yksinäisyyden puolelle. Asioihin poraudutaan syvälle, kuin metallia maa-aineksesta louhittaessa. Syksyinen chi-energia voi kääntyä alkusyksyn innostuvasta löytämisen ilosta ikkunaruutuun tiivistyvän sateisen melankolian puolelle. Onhan se ymmärrettävää, tässä juhannuksen ja joulun välimaastossa.

Kun elämme metallienergian keskellä syksyistä iltaa, on ihan sallittua kääntää katse kotielämään, ottaa omaa aikaa ja vaikka virkata metallisilla puikoilla valkoharmaita villasukkia joululahjoiksi - tai syventyä oppikirjan uumeniin ja tiivistää tietoa timantiksi omaan aivokoppaan. Saman tien voisi laittaa muuten kestoloton vetämään uusilla numerosarjoilla, joissa on kuutosta ja seiskaa ja odotella alkaako pajatso soida metallin kilinästä. Sillä metalli merkkaa myös rahaa ja ihmisessä taitoa tehdä sitä.

Energiana kolikko on metallin tiivistynyt muoto, jolle on annettu rahan arvo. Ja jos kolikkoa nuolaisee, kuten tutkimusretkellä oleva lapsi, maku on teräksinen, hapan. Happamat, kirpeät maut liittyvätkin olennaisesti syksyyn, sadonkorjuuseen ja metallienergiaan. Mieti vaikka karviaismarjaa, punaherukkaa tai oikein hapanta omenaa. Uh! Kylmä kesä jätti kyllä aika happaman maun suuhun. Ensi kesään on taas niiiin pitkä aika! Ei ihme jos kaduntallaajan ilmekin happanee marraskuuta kohti kuin hapankaalia syöneenä.

Onneksi kirpeyttä löytyy muualtakin, esimerkiksi happamasta aperitiivijuomasta, bitterlemon, limoncello, gintonic sitruunalla, limettä ja minttua mojitossa... Ei hätää, tämä hapanosasto taitaakin olla hyvin hallussa! 

Kiinalaisessa lääketieteessä syksyn tiivistyvä energia ja hapan maku ovat yhteydessä keuhkoihin ja kropan valtaakin halu haukata raitista ilmaa oikein kunnolla keuhkojen täydeltä. Varmasti tiivistyvä energia pätee myös muualle kehoon? Kiloista tiivistyy tiukempi vartalo, sillä syksyllä tekee mieli antaa keholle enemmän huomiota, jumpata ja reippailla ja aloittaa kenties uusi tervehenkinen harrastus, joka vie huomion pois syömisestä. Taitaa tässä syksyssä olla hyvätkin puolensa, jos oman kehon energia tiivistyisi oikein timmiksi paketiksi!

Vasta marras-joulukuussa alkaa dieetti repeillä, kun saavumme konvehti-, torttu-, pipari- ja piirakkakauteen. Tuntuu, että jos kerran retkahtaa, jää makeaputki päälle. Mutta silloin onkin jo siirrytty syksyn happamasta metallista talviaikaan, veden elementtiin, joka on yhtä kuin syvyys, pimeys, luonnon kannalta ulospäin kuollut kausi, jolloin keskitytään vaan töihin, nukkumiseen ja hereilläpysymiseen kahvin avulla ja ainoa mikä piristää ja tuo hymyn huulille on kunnon suklainen kakkupala. Vesi, talven elementti, siis kerääntyy elimistöön ja alkaa ainakin joulun jälkeen turvottaa. Se on fengshuin viiden elementin ja luonnon kierron ilmiö, ei mahda mitään! 


PS: haluatko oppia kunnolla ymmärtämään mitkä ovat fengshuin viisi elementtiä ja miten ne oikein kiertävät? Nyt sinua lykästi, sillä lokakuun viimeisenä viikonloppuna olen pitämässä fengshuin peruskurssia Helsingissä. Katso lisätiedot tämän linkin takaa ja ilmoittaudu 13.10. mennessä!

Viikonloppukurssi 28.-29.10.2017 Helsingissä







Metallia monessa muodossaan: ylhäällä metallista arkkitehtuuria Roomasta, metalliset asusteostokseni tyyliin "ruusukultaa ei ole koskaan tarpeeksi", erittäin hapan aperitiividrinkki ja metalliseen sillankaiteeseen kiinnitetty metallilukko rakkauden merkkinä. Sanoisin, että metalli on ikuista!

Metallia elämään! Sitä löytyi mm. Venetsian kultaisesta taivasta kohti kohoavasta Golden Tower -tilataideteoksesta, kultakengistä ja Venetsian Biennalen kultaisista taide-elämyksistä.

Metallin kaaret kiehtovat ja olenkin kuvannut italialaisia parvekkeiden, ovien ja ikkunoiden rautakehyksiä kuositarpeitani varten varastoon.

























Metalli on just nyt tosi IN - niin muodissa, sisustuksessa kuin fengshuissakin.



























































































































Ja eipäs unohdeta tässä metallisäihkeen lomassa muita lokakuun fengshui-blogihaasteen kirjoituksia! 

Tutustu niihin täällä: