Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste sha-energia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sha-energia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Huonoa fengshuita

On taas fengshui-blogihaasteen aika! Nyt pohditaan mikä on erityisen huonoa fengshuita.

Minulta kysytään usein, että katselenko aina kavereiden koteja fengshui-konsultin silmin ja teen pika-analyysejä, että mikä täällä mättää. On totta, että rekisteröin välillä alitajuisesti, välillä ihan tarkemmin tutkimalla millainen ystävän koti on. Mutta koskaan en tuputa fengshui-vinkkejä, jos ihminen ei sitä erikseen pyydä. Omassa kotonaan kaikilla pitää olla oikeus olla tilanteen herra ja kotinsa kuningas. Arvosteleva katse tai hyvää tarkoittavat muutosehdotukset tuntuisivat tungettelevilta.

Kun tulen ihan uuteen paikkaan, vaikkapa johonkin hotelliin, vuokrattuun loma-asuntoon tai B&B-majoitukseen, huomaan usein huonoa fengshuita. Saatanpa ottaa siitä kuvankin. Yleisin huomaamani asia ovat pysähtyneet kellot. Niitä on yllättävän useassa paikassa. Tämähän on fengshuin kannalta merkki siitä, että täällä eletään pysähtyneessä tilassa ja energiassa, vähän niin kuin aikakuplassa. Pahimmillaan viisari nykii paikallaan, eikä pääse eteenpäin. Niin eivät pääse myöskään asukkaat.


Kun kello pysähtyy, kodin energiakin tuntuu pysähtyvän.
Kuva: Lesly Juarez, Unsplash




Toinen mikä alkaa kiinnittää huomiota, on palaneet lamput valaisimissa. Niitäkin näkee yllättävän usein ja ne jo ärsyttävät astetta enemmän. Ensinnäkin huone on heti pimeämpi, kun kaikki lamput eivät syty, ja toisekseen, heti on fengshui-energia myös himmeämpää. Täällä eivät ole asukkailla ihan kaikki valot päällä!

Suosikki-inhokkini fengshuihin tutustumisen myötä ovat raskaat kaapistot ja kirjahyllyt sängyn päällä. Mikä tahansa raskas objekti, joka voi äkillisesti tipahtaa viatonta unta vetävän päälle, on huonoa fengshuita. Kaapistot nyt tuskin kaatuvat kenenkään niskaan, mutta niiden alla on tukala olo. Ihan kuin joku tai jokin painostaisi. Tämä painostava tunne saattaa seurata hereilläoloaikana ihmisen mukana, eikä hän tiedosta sitä. Ellei sitten lue fengshui-kirjoja!


Nätti kuin mikä, mutta tuo kaapisto
 ei ole ihan fengshuin mukainen ratkaisu.
Kuva: www.sisustusblogi.fi





Tällaisia kaappimuodostelmia sängyn päällä olen nähnyt jopa viimeisimpien trendien mukaan sliipatuissa italialaisissa huonekaluliikkeissä. Sääliksi käy jo etukäteen ostajia. Se minkä tilassa säästää, sen fengshuissa menettää.

Anoppini luona Italiassa on pieni vierashuone, jota olen jo aiemmin perannut tavarasta, sillä sinne on säilötty monen ihmisen omaisuutta tähän "monitoimitilaan". Viimeksi käydessäni meinasin saada slaagin, kun sohvasänky oli siirretty hieman huteralta vaikuttavien avointen kirjahyllyjen alle, ikkunan viereen niin, että sisäänkäynti huoneeseen on sängyn takaa. Tiedän, että tätä on ilman kuvaa vaikea kuvitella, mutta uskokaa kun sanon, että siinä sängyssä en aio nukkua ennen kuin se on käännetty takaisin aiempaan asentoon! 

Monesti on todella turhauttavaa, kun tietäisi tarkalleen, mitä fengshuin kannalta pitäisi tehdä, mutta lähipiiri ei ota sitä kuuleviin korviinsakaan. Olen yrittänyt vihjailla sekä kertoa ihan suoraankin, että ei todellakaan ole terveellistä nukkua raskaiden kirjahyllyjen alla, ovi takavasemmalla ja sänky ikkunan ja oven ristivedossa, mutta minkäs teet. Asunto ei ole minun ja jokainen päättää itse. Jos käy niin, että jonkun luisumaan lähtevän kirjan kulma osuu otsaan makeimpien unien aikana, niin voin ainakin sanoa mitä minä sanoin.

Tähän muuten kaatui tuo väite, etten huomauttele tuntemieni ihmisten huonosta fengshuista... No, jatketaan eteenpäin!

Nostan esille vielä pari seikkaa, jotka helposti tökkäävät fengshui-konsultin silmään. Nimittäin terävät kulmat, jotka osoittavat alueille, joilla oleskellaan paljon. Esimerkiksi sohvalle, keittiön pöytäryhmään tai taas siihen sänkyyn. Tälle on oma termikin, eli sha chi.

Alla olevasta kuvasta näkyy minua hermostuttanut kulmikkuus eräässä pohjoisitalialaisessa majapaikassa. Osoitteleva kulma oli niin lähellä sänkyä, ettei sitä oikein voinut olla huomaamatta. Tilannetta pahensi sisäänkäynnin ovi, joka aukesi suoraan nukkujan päätä kohti. Psykologisesti, alitajuisesti ja fengshuin kannalta ajateltuna aika tiiviin energian huone, jossa tulee väkisinkin turvaton olo. Yrittääköhän kukaan tunkeutua huoneeseen keskellä yötä? Mieli ei pääse unessa rauhoittumaan.
Osoittelevaa energiaa. Tällainen oikealla puolella näkyvä sänkyä kohti suuntautuva kulma on negatiivista sha-energiaa, joka ikään kuin "lävistää" nukkujan kuvitteellisella miekallaan. Tässä hotellihuoneessa oli muuten myös pysähtynyt kello.



Viimeisenä esimerkkinä löytöni viime viikolta Turusta. Vanhan puutalon sisäänkäynnin edessä, n. 1,5 metrin etäisyydellä ovesta, on puuaita. Puuaidan välittömässä läheisyydessä on kaksi suurta puuta, jotka osuvat ovien eteen. Näiden kotien edessä on siis tulppa, joka ei päästä elämänvoimaa tuovaa chi-energiaa asuntoon. 

Sisäänkäynti on eräs fengshuin olennaisimmista asioista. Jos se on tällä tavalla torpattu, aidattu ja blokattu, niin asunnoissa ei voi olla "kaikki kotona". Vähintäänkin kyseiselle sisäänkäynnin kohdalle osuvan elämänalueen nikottelu on merkkinä siitä. Voiko rakkaus, ammatti tai terveys kukoistaa, jos siihen liittyvä alue on tukittu?

Suoraan sanottuna hankala tilanne: aita ja puut tuskin ovat asukkaiden omalla tontilla tai vastuulla, etenkin jos kyseessä on vuokra-asunto. Oveakaan ei voi siirtää! Fengshuin avulla voidaan tällaisessa tapauksessa tehdä vain pieniä korjausliikkeitä. Siksipä asunnon valinta on sitä tärkeintä fengshuita, mitä voit harjoittaa, koska silloin olet oman elämäsi olennaisten fengshui-valintojen äärellä. 



Nyt ollaan huonon fengshuin ytimessä. Aita ja puut blokkaavat näiden sisäänkäyntien energian tykkänään. Asukkaiden elämä saattaa olla kuin kengurubensaa tankissa: nytkähtää käyntiin ja tyssähtää taas esteeseen. Jottai tarttis tehrä!


Fengshui-blogihaastetta kirjoittaa kanssani myös Sari Weckström. Lue mitä hän tuumaa huonosta fengshuista blogissaan:

Sarin puutarhat: Onko pihallasi huonoa fengshuita?

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Fengshuin ytimessä — Howard Choyn opissa

Välillä saattaa punainen lanka unohtua, kun laukkaa fengshui-tiedon perässä yhä pidemmälle kinttupolkuja pitkin. Ensin näyttää, että päästään revittelemään superstradaa nopeasti ja suoraan perille asti, ehkä jopa etuajassa, kun ei jäädä turhaan matkalle yöpymään ja syödään vain nopeat snacksit huoltamolla. Sitten käännyt jossain vaiheessa tavalliselle maantielle ja tutkit vanhaa paperikarttaa ja mietit onko se edes oikeinpäin. Eksyt ja kiertelet vähän tuntemattomia kyläpahasia, kysyt neuvoa paikallisilta, jotka kaikki osoittavat eri suuntaan ja lopulta päädyt jotenkin jyrkälle kiviselle aasipolulle, jonka määränpää on ruohontupsujen takana aivan näkymättömissä. Epäilyttää, kannattaako sinne lähteä lainkaan. Silloin saattaa olla aika palata takaisin fengshuin lähtöruutuun ja ottaa uusiksi.


Juuri tällaisen nollauspisteen tarjosi Suomen Fengshui ry:n järjestämä vierailijaviikonloppu, jossa fengshui-arkkitehti Howard Choy kertoi mitä fengshui oikeastaan on, vaatimattomalla 40 vuoden kokemuksella ja aidolla kiinalaisella geeniperimällä. Ennakkotiedoissa kerrottiin, että vierailijamme kertoo maastonmuodoista ja chi’stä, eli fengshuin peruslukutaidosta. Oletin siis, että näemme monta diaa vuoristojen lohikäärmemuodostelmista, vesireiteistä ja otollisista talon paikoista, joissa ulkoiset maaston muodostelmat aktivoivat talon sisäisiä fengshui-tähtiä. En tiedä mitä muut mahtoivat odottaa, mutta saimmekin jotain ihan muuta.

Päällimmäiseksi jäi tietysti mieleen yin ja yang, sillä kuten Howard Choy totesi, kyseessä on niin perustavaa laatua oleva käsitepari, että ilman sitä fengshuita ei edes olisi olemassa. Olen huomannut omankin opetuksen kautta, että yin ja yang ei ole ihmisille helppoa sisäistää ja tuoda käytäntöön, osaksi omaa elämää ja kotia. Usein se jää abstraktiksi asiaksi ilmaan, mutta nyt saimme napattua sitä raivelista kiinni ja tuotua lähemmäs maanpintaa. 

Ennen kaikkea useamman kerran naimisissa ollut Howard Choy halusi meidän ymmärtävän, että yin ja yang lähtee miehestä ja naisesta, siis niistä tyypeistä, jotka siellä kotona asuvat. Pariskunnan harmonia on tärkeimpiä asioita mitä maa päällään kantaa ja perustuu yinin ja yangin tasapainoon. Kun toinen on surullinen, toisen on otettava iloinen asenne, eivät molemmat voi olla maassa yhtä aikaa. Eli kun toinen on heikoilla, toisen täytyy olla vahvempi. Kun toinen taas alkaa haastaa riitaa, toisen on annettava periksi tai ainakin peräännyttävä hetkeksi, jotta toinen rauhoittuu. Ja kun osaa asettaa oman elämänkumppanin etusijalle (eikä esimerkiksi keskity liikaa lapsiin tai työhön), kaikki muukin elämässä loksahtaa kohdalleen, ainakin jos Howardia on uskominen. Muista siis perjantain punaviini, keskustelutuokio ja kireiden hartioiden hierominen eli kontaktin ottaminen siihen, mitä toinen nyt ajattelee. Tuntuikin siltä kuin olisin ollut parisuhdekurssilla koko viikonlopun!

Ilman ihmisiä ei myöskään ole fengshuita, sillä kaikki lähtee paitsi yinistä ja yangistä, feminiinisestä ja maskuliinisesta energiasta (josta ne lapsetkin tulevat), myös ihmisen chi'stä, eli ihmisen omasta energiasta. Jos fengshui-konsultti unohtaa ottaa lähtökohdakseen asukkaan tarpeet ja toiveet, ollaan jo lähdetty menemään metsään. Aina ihminen ensin, sitten vasta ympäristö ja koti missä hän asuu. Mutta toisaalta, ihminen ei koskaan elä umpiossa ilman ympäristöään. Olemme aina asuinympäristömme ympäröimiä, olemme aina itse fengshuin keskellä, tai chi'ssä, kotimme keskiössä. Siksi kodin keskustan hyvä flow auttaa myös meitä itseämme ihan konkreettisesti.

Kurssilaisia mietitytti muun muassa asunnon istuman ja katsoman määrittäminen, eli se, mihin suuntaan asunto avautuu ja mistä päin se ottaa tukea. Jos tätä on yhtään joutunut pohtimaan, huomaa, että istuman määrittämisessä on omat ongelmansa ja ennen kuin asia on selvinnyt, ei voi lähteä huseeraamaan vaikkapa asunnon lentävien tähtien laskemisessa. 

Kurssin parasta ja kirkkainta antia olikin Howardin ohje, kuinka istuma määritetään ja arvaatko jo, miten se tapahtuu? No tietysti yinin ja yangin kautta! Nyt konkreettisesti mietittiin mitä ne tarkoittavat. Korkeampi maasto talon ympärillä on yangia, matalampi puoli on yiniä. Valoisampi puoli asuntoa, se, mistä ikkunat löytyvät ja missä aurinko paistaa, on yangia, kun taas pimeämmät nurkat edustavat yiniä. Aktiiviset väylät, niin asunnon ulkopuolella kuin sisälläkin ovat yangia, kun taas passiiviset alueet, jotka ovat vähällä käytöllä, ovat yiniä. 

Näin kun summataan monta tekijää yhteen, saadaan lopulta määritettyä mihin suuntaan asunto avautuu. Tulos voi olla yllättävä, mutta eipähän perustu pelkkään mutu-tuntumaan. Ellei se sitten riipu siitä mistä roikkuu. Jos jotain opimme viikonlopun aikana, niin sen, että "it depends". Aina voi olla jokin syy, minkä vuoksi asiaa täytyy tarkastella eri näkövinkkelistä, kenties eri lopputulokseen päätyen. Fengshuissa ei siis ole kiveen hakattuja sääntöjä, sillä aina voi löytyä jokin toinen ensimmäisen säännön kumoava tekijä. Ja juuri sen takia näillä kursseilla istutaan että opitaan ottamaan kokonaisuus huomioon.

Kokonaisuus muodostuu Howard Choyn mukaan paitsi muodoista ja konkreettisesta, käsinkosketeltavasta ympäristöstä, myös aineettomasta energiasta. Ei koti ole pelkkää laastia ja tiilenmurikoita kuten ei ihminenkään ole pelkkä kehonsa, vaan paljon enemmän kuin mitä voimme edes aistia. Fengshui on tätä energiaa, josta aina emme voi oikein sanoa mitä se lopulta on. Se on myös tunteita, intuitiota, vaistoja, näkymätöntä energiaa. 

Jos haluaa oppia ymmärtämään fengshuita ja siinä piilevää viisautta, kiinalaiset kehottavat pohtimaan lunta. Siinä kun piilee monta olomuotoa mystisessä, energisessä paketissa. Ja täällä Suomessahan me vasta lunta ymmärrämme jo geeniperimän myötä! Lumi tulee meillä tupaan asti, kun sen keskellä niin pitkän pätkän vuotta - ja koko elämäämme! - vietämme. Ruvetaan siis pohtimaan sen sisältämää viisautta vaikka iltalenkillä, kun emme sitä pakoonkaan pääse. Voisiko kalenteriin lisätä vaikka lumen pohtimisen päivän? Täällä pohjoisessa kun ollaan hakoja täyttämään kalenteri kaikilla tärkeillä päivillä...

Sen lisäksi, että syvensimme näin ymmärrystä yinin ja yangin ja koko fengshuin ydinolemuksesta, kävimme myös tutustumassa Helsinkiin rakenteilla olevaan uuteen keskustakirjastoon, jonka on määrä olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Tutkimme maaston etukäteen Google-nettilähteiden avulla, mietimme mistä energia tulee ja mihin se kerääntyy, mitä elementtejä paikalta löytyy ja mitä tämä kaikki lopulta merkitsee. Sitten lähdimme paikan päälle kirpsakassa pakkasilmassa katsomaan rakennusta omin silmin. Fengshui-arkkitehti Howard Choy oli otettu kirjaston optimaalisesta sijainnista ja sen arkkitehtonisesta muodosta, joka nappaa chi-energian sisäänsä, eli hänen mielestään ympäristön energia on otettu haltuun oikealla tavalla. Kirjasto lupaakin hyvää Helsingin ja koko Suomen kulttuurin ja tietotaidon kehitykselle!

En ole ollut vielä yhdelläkään huonolla fengshui-kurssilla ja tässä viikonlopussa on varmasti sulateltavaa ja muisteltavaa vielä vuosiksi eteenpäin. Taidankin muuten nousta tästä näppäimistöltä hetkeksi ja keittää aamukahvit yövuoron jälkeisiltä lyhyiltä yöunilta heränneelle kumppanilleni. Sillä yinin ja yangin sääntöjen mukaan minä joka olen tänä sunnuntaiaamuna jo puoli viideltä noussut innokkaana töiden kimppuun voin vallan hyvin tarjota annoksen yang-energiaani yinisemmän näköiselle uninaamalle keittiönpöydän toisella puolella. Sillä sen mitä Howard Choy kurssillaan kertoi, panin visusti talteen ja hyödynnän sitä jatkossa vaikkapa näin parisuhteen dynamiikkaa miettien.

Siinä se on pähkinänkuoreen puristettuna, eli miten chi kulkee sisällä ja puutarhassa ja miten monella tavalla asunto voikaan avautua.

Kurssilla tutkittiin myös toimistotilojen parhaita istumapaikkoja sekä Helsingin fengshuita, joka alkoi näyttää ihan käden muotoiselta.

Sha-tyylillä! Aina pitää olla yksi tyylivirhe, ettei mene liian täydelliseksi. Sillä tuollainen terävä kulma löytyy uudesta kirjastotalosta, joka osoittaa suoraan kohti Helsingin Sanomien taloa. Kuinkahan käy uutisvälityksen jatkossa?

Alakuvassa osa kurssilaisista Kristiina Mäntysen yläviistosta kuvaamana.



Lopuksi ihmeteltiin vielä Musiikkitalon metallihirviötä, anteeksi metallista tilataideteosta. Siinä kiinnostavinta ja fengshuin mukaisinta olikin varjo.







PS: Jos sinäkin kaipaat viikonlopun ratoksi fengshui-kurssille, vielä ehdit kun olet nopea. Jo ensi lauantaina, eli 3.3.2018 starttaamme Helsingissä kirjakauppa Era Novan tiloissa ja pohdimme yhdessä kurssilaisten kanssa miten oman kodin fengshuita saisi haltuun. Olet tervetullut mukaan!

Katso kurssin esittelyvideoni täältä:



keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Fengshui-tehosteet, roinaa vai salainen ase

Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa "kuukauden fengshui-blogihaastetta", jossa kolme suomalaista fengshui-bloggaajaa haastavat toisiaan tarttumaan samaan aiheeseen ja kirjoittamaan siitä omasta näkökulmastaan. Tämän kuukauden aihe on fengshui-roina, josta minun lisäkseni ovat kirjoittaneet Sari Weckström (sarinpuutarhat.blogspot.fi) ja Riikka Pöntynen (house-of-riikka.blogspot.fi). 

------------------------------------------------------------------

Minulta kysyttiin jokunen viikko sitten miten kodin voisi sisustaa fengshuin mukaan ilman että se näyttää kiinalaiselta ravintolalta. Haa, tässä onkin mehevä luu lihoineen purtavaksi (ettei vain olisi friteerattua koiraa?). 

Jo sana fengshui on monen suussa vaikea ääntää (no, äidin ja anopin suussa ainakin) ja vie ajatukset heti pois omasta elinpiiristä, sinne jonnekin kauas riisipeltojen luo, vehreiden rinteiden ja kolmionmallisten hellehattujen maisemiin. Miten niin eri asuinympäristön oppeja voi soveltaa omaan kotiin, kun talot sisältä ja ulkoa ovat eri näköisiä ja eri ilmastoon rakennettuja? 

Ymmärrän kysyjän tuskan, sillä mielen maisema alkaa fengshuista kuultuaan heti täyttyä punaisesta ja kultaisesta väristä, kiinankielisistä merkeistä ja halvan näköisistä killuttimista tupsuineen. Made in China ei yleensä takaa laatua. Tyylipuhdas suomalainen sisustaja saattaa siinä vaiheessa hylätä fengshuin, kun aletaan puhua fengshui-tehosteista, joita pitäisi ripotella ympäri kotia.

Onneksi elämme globaalissa maailmassa, jossa fengshui istuu jokaiseen kotiin yhtä nasevasti kuin Ikean tee-se-itse-kalusteet. Kyse on vain siitä, että osaat lukea ohjeet ja soveltaa niitä oikein. Ihan samoin kuin Ikeankin kalusteilla voit tehdä kodista omannäköisesi, niin samoin myös fengshui sulautuu sisustukseen huomaamattomasti. Ellet sitten pistä kaikkia onnenkolikoita samaan maljaan, eli sisusta koko kotia yhden kaupan kautta. Tai erehdy luulemaan, että fengshui nyt vaan vaatii aasialaishenkisen sisustuksen, tykkäsi siitä tai ei.

Vaikka totuus löytyy tuolta ulkoa, fengshuin kohdalla kun sijainti ja suunnat ovat sitä kaikkein tärkeintä tutkailun kohdetta, niin katsellaan kerrankin mitä kodin sisuksista voi löytyä noin niin kuin fengshui-tehostemielessä. Käytän omaa kotiani esimerkkinä ja voitte itse vetää johtopäätökset asunko kiinalaisessa ravintolassa vai suomalaisessa kerrostalossa. Eli olenko kerännyt kotini täyteen salamyhkäistä ja taikauskoista fengshui-roinaa vai onko minulla hallussani peräti salainen fengshui-ase. Puretaan salat samantien auki, käykää peremmälle!













                                                                                      Yllä olevassa kuvassa näkyy keittiön ikkunan lumoavat maisemat kohti viereistä kerrostaloa ja sen kulmaa (kuvakulma on valittu mahdollisimman julman näköiseksi, toiseen suuntaan on huomattavasti levollisemmat maisemat). Kun en vielä tiennyt fengshuista mitään, ei keittiötäni kohti osoitteleva kulma haitannut minua ollenkaan. Kun tajusin, että kyseessä on pahimmanlaatuinen sha-energia, joka virittelee jousiaan juuri minun elämääni ja terveyttäni kohti, jotain oli tehtävä. 

Otin avuksi tuulikellon, joka fengshuissa edustaa vahvasti suojelevaa energiaa, sillä se pysäyttää haitallisen sha chi -energian ja estää sen kulkua. Ongelmana tuulikelloissa saattaa olla, että ne pysäyttävät myös positiivisen chi-energian. Oikeaoppisesti tuulikellot pitäisi sijoittaa mieluummin talon ulkopuolelle.

Toiveeni on, että toisen talon kulmasta lähtevä sha tärähtää ikkunaan ja tuulikellon avustuksella ei tulekaan enää sisälle asti. Samalla tuulikello pysäyttää myös ulko-oven suunnasta tulevan positiivisen sheng chin ja estää sitä valumasta ikkunan kautta ulos, jolloin itse asunto jäisi energiatta. Pehmentävät valkoiset valoverhot voi myös vetää näkymän eteen ja kuvitella olevansa vaikka Ranskan rivieralla. Tai ainakin melkein. 

Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että ikkunalaudalla on yleensä pieni puukulho, jossa säilytän sipuleita ja valkosipulia. Jos ei valkosipuli tehoa pahoihin voimiin, niin mikä sitten!

Oikeanpuoleinen kuva sen sijaan näyttää keittiön liesituulettimen päällä majailevan suolakorjauksen, eli purkin, jossa on karkeaa merisuolaa ja vettä. Riippuen vähän kuukaudesta, välillä suola kuplii purkista yli ja välillä taas ei. Tällä fengshui-korjauksella käydään sairausenergiaa vastaan ja olen testaillut eri purkeilla eri paikkoja pitkin kotia, sen mukaan missä vuoden, kuukauden tai itse asunnon sairausenergiat lymyävät 2-tähden mukaan. En siis voi suoraan sanoa, mihin juuri sinun pitäisi suolapurkkisi pistää, mutta kokeile ensin luodetta, jossa vuosittainen 2-tähti nyt sijaitsee.





Siirrytäänpä näillä puheilla siis luoteeseen, joka tunnetaan myös kuutosalueena, ison metallin ja perheen isän alueena. Sijoitin sinne liikkuvaa metallia, eli kultaisen onnenkissan heiluvan käpälänsä kanssa pitämään sairausenergiaa loitolla (hus, häivy, shuu) sekä toisen tuulikellon, sillä parvekkeen läheisyydessä oleva puunrunko on toinen esimerkki kotiani kohtaavasta sha-energiasta, tosin lievemmästä sellaisesta. 

Metallilla korjaamme sen, mitä korjattavissa on. Kyseessä on kuitenkin ennemminkin laastari kuin skalpelli, joka poistaisi ongelman kokonaan. Aina välillä toivomme, että rajumyrsky kaataisi juuri tuon puun talon takaa... Muutama muukin saisi mennä, jotta asuntoon saataisiin kunnolla valoa ja auringonlasku näkyisi paremmin.

Entä mitäkö ostin ensimmäiseksi kun fengshuihin perehdyin? Kodin täyteen maneki nekoja, eli onnenkissoja sekä kiinalaisia kolikoita punaisissa nyöreissään. Ne tuntuivat kuitenkin aika päälleliimatuilta omaan sisustukseen ja olenkin tällä hetkellä niihin kyllästynyt. Kiinalaista ravintolaa siis parhaimmillaan. Siksi tämä ylläoleva kissa on päässyt jäähylle parvekkeen puolelle pois näkyvistä ja muut kissat tuli myytyä edellisenä Siivouspäivänä lapsiperheille tamagochin korvikkeiksi. 

Onnenkissaa ei ole siis pakko ostaa omaan kotiin fengshuin nimissä. Tulet hyvin toimeen ilmankin. Sen sanotaan heiluvalla tassullaan tuovan asiakkaita ja menestystä ja luovan edestakaisella heilutuksella kotiin yang-energiaa, mutta mielestäni ei pelkällä koriste-esineellä elämä voi muuttua. Ellei joku toinen toisin todista. Makukysymys tämäkin. Kerran näin yhdessä blogissa mustaksi spraymaalatun onnenkissan, joka istuikin moderniin sisustukseen huomattavasti paremmin. Vaihtoehtoja siis on.

Nämä ylläolevat fengshui-tehosteet saattavat aiheuttaa närästystä joillekin fengshui-konsulteille ja siksi sanonkin heti aluksi, että olen valinnut ja sijoittanut ne omalla riskillä omaan tilanteeseeni. Suihkulähdettä olen liikuttanut paikasta toiseen aiemmin vuosienergioiden mukaan, kun eri lähteiden fengshui-ohjeissa usein sanotaan, että sijoita tänä vuonna suihkulähde tänne ja ensi vuonna tuonne. Valitsin sille kenties lopullisen sijoituspaikan olohuoneen lounaisnurkasta tutkailtuani asuntoni rakennusajan mukaan laskettavia lentäviä tähtiä. 

Oikea vesi asunnossa (ja etenkin sen ulkopuolella) aktivoi vesitähtiä ja siksi sanotaan, että vedellä voi tehostaa hyviä energioita kodissa, mutta valitettavasti sillä voi aktivoida myös huonoja tähtiä. Eli veden ja suihkulähteen ja ylipäätään vesipisteiden sijoittelu kodissa on aika hienovaraista puuhaa. Jos hankit suihkulähteen ja alkaa yllättäen ilmaantua pikku oikkuja ja harmeja, niin silloin kannattaa irrottaa töpseli ja miettiä onko suihkulähde väärässä paikassa vai tarvitseeko sitä ollenkaan. 

Itseäni suihkulähteen vieno pulputus miellyttää ja se peittää alleen muita kerrostalon taustaääniä. Makuuhuoneeseen suihkulähdettä ei saa koskaan sijoittaa, sillä sen liplatus voi aktivoida liikaa aivoja, jotka pitäisi kääntää yöksi off-asentoon. Sanotaan, että veden äänen kuuleminen yöllä voi tietää myös rahanmenoa. Mene ja tiedä. Itse laittaisin ainakin lompakon visusti talteen, ettei kukaan rupea vaikka vinguttamaan luottokorttia öisessä verkkokauppahuumassa. Tiedä sitten mitä syyssateiden kopina alumiiniränniin ja ikkunalasiin vaikuttaa kunkin finansseihin.


Kristallirykelmä makuuhuoneeni ikkunassa on tehostamassa puuttuvaa kulmausta parisuhteen ja perheen naisen hyvinvoinnin alueella. Sen lisäksi auringon osuessa kristallin prismoihin saan aina hetken ihailla satumaista tunnelmaa kun huone täyttyy sateenkaaren väreistä. Silloin kuvittelen, että kaikki toiveeni toteutuvat tai vähintään että makuuhuoneeni energiat aktivoituvat värien tanssiessa seinillä. Joku saattaisi tässäkin varoitella herättämästä nukkuvaa karhua, sikäli kuin makuuhuoneeseen osuvat huonot tähdet, mutta viittaan sille kintaalla. Oma tupa, oma lupa kokeilla fengshui-tehosteita. Omasta mielestäni parisuhde ja minä itse olemme voineet huomattavasti paremmin kristallien ripustuksen jälkeen ja sehän on tärkeintä.

Nyt päästään vaurauden, runsauden ja hyvinvoinnin äärelle. Fengshuin ehkä legendaarisin ohje on tehostaa puuelementin aluetta kaakkoa hyvinvoivilla kasveilla, joissa on pyöreät, nahkeat lehdet. Kyseessä on siis klassinen rahapuujippo. Tämän luvataan aktivoivan kaakon hyvinvointiin, sukanvarsisäästöihin ja vanhimpaan tyttäreen liittyvät energiat. Koska asuntoni kaakkoispuoli on vaatehuoneessa ja vessassa, eikä tehosteita sinne voi lisätä, niin olohuoneen kaakkoisnurkka saa toimia korvikkeena. Tämä rahapuunkorvikekasvi tuntuu pärjäävän hyvin myös hämärässä.

Sileitä seteleitä ja kovia kolikoita on sen sijaan keittiön hyllyn ns. vaurauskulhossa, jossa kasvattelen matkakassaa päästäkseni vaikka jälleen Prahaan. Rahat eivät tosin ole erityisen hyvin poikineet, koska ovat pienintä mahdollista kolikkojäämistöä ulkomaan matkoilta eivätkä siten herätä tuntemusta suuresta omaisuudesta. Lähinnä keräävät pölyä. 

Jos katsotaan perinteisiä fengshui-vaurauskulhoja, ne ovat huomattavasti isompia, niissä saattaa olla kullankimallusta, viiden elementin väriset nauhat, multaa rikkaan miehen maalta ja arvokoruja. Vaikka kuinka sanotaan, että sellainen on piilossa jokaisella Aasian superrikkaalla, niin tuntisin oloni vähän tyhmäksi, jos sellaisen kokoaisin ja piilottaisin komeroon, sitä kun ei saa pitää esillä, avata tai näyttää muille. En tiedä, ehkä olen tyhmä kun en ole sitä tehnyt. Luotan tässä kuitenkin intuitioon ja suomalaiseen maalaisjärkeen. Ei oo pakko jos ei taho. 

Jos sinua kuitenkin houkuttelee ajatus runsautta takovasta ruukusta ja sieltä nousevasta aladdin-hengestä, joka toteuttaa villeimmätkin toiveesi (tai ainakin ensimmäiset kolme), niin ala kaikin mokomin sellaista kokoamaan. Netistä löytyy kyllä ohje tähänkin fengshui-tehosteeseen. Mutta jos muut perheenjäsenet eivät ole samalla aaltopituudella, niin älä vaan kerro mitä olet tekemässä... Samoin se rikkaan miehen maalta haettu multa voi olla ongelmallista, siihen kun ei riitä jokamiehenoikeudet vaan pitää ihan kysyä oikeasti lupa. Äh, I give up!

Uusin, tuskin kuukauttakaan vanhempi fengshui-tehosteeni näkyy kuvassa oikealla. Se on oikea, aito, Kiinasta peräisin oleva kuivattu ja tyhjennetty pullokurpitsa, joka sieppaa sairausenergian sisäänsä pienenpienestä aukostaan. Sinne se jää sisälle pyörimään ympyrää, sillä energia ei löydä tietään enää pienestä aukosta ulos. Mukana on punainen nyöri, joka houkuttelee sairausenergian luokseen (punainen väri aina aktivoi) ja tappi, jonka voi painaa kiinni, kun sairausenergiat ovat sisällä jemmassa. 

Tämä tehoste laitetaan aina sinne, missä on kunakin vuonna 2-tähti, jotta perhe voisi paremmin eikä jumittuisi sairauskierteeseen. En vielä voi kertoa toimiiko, koska tehosteeni on uusinta uutta. Sitä aiemmin käytin pullokurpitsan korvikkeena pieniä maljakoita, joissa oli pyöreä muoto ja pienehkö suu. Sanoisin, että tässä voi käyttää mielikuvitustaan ja luoda lasitaiteen avulla vaikka varsinaisen maljakkomeren, jollaisen näin erään asiakkaan luona. Halusin silti testata onko oikean pullokurpitsan ja sitä imitoivan muodon välillä eroa ja siksi kelpuutin kotiini tämän esineen, vaikka se kovin kiinalaiselta näyttääkin. Onneksi on luonnonmateriaalia eikä muovia.

Ylhäällä vasemmalla on olohuoneen pöydälle koottu rykelmä kauniita kiviä vedenmuotoisella lautasella. Tämä on pohjoisen, eli vesialueen tehoste, jossa pyöreät muodot edustavat vettä tukevaa metallia. Sanoisin, että tämä on minulle yhtä lailla sisustuselementti kuin fengshui-tehostekin. Kivien parantava voima ja yksinkertainen kauneusarvo kulkevat fengshuin kanssa rintarinnan. 

Pohjoisesta löytyy myös tämä kalojen tanssi yin ja yang -symbolin muodossa, kultaisissa kehyksissä. Mukana on vettä kalojen ja mustan värin kautta, metallia kehyksistä ja tujaus punaista tulta toisesta kalasta, sekä taulun suorakulmaisesta muodosta tulevaa maaelementtiä. Tai sitten voisi sanoa, että se on vain nätti kuva, jossa on harmoninen tunnelma.

Oikealla puolella ollaan koillisen alueella, jonne tänä vuonna suositellaan punaista väriä koulutusta, kirjoittamista ja romanssionnea aktivoimaan. Kasasin yhteen riviin kivoimmat pinkit ja oranssit kirjat. Sanoisin, että tämä on esimerkki fengshui-tehosteesta, joka ei näytä liian kiinalaiselta ja läpäisee siis länsimaisenkin sisustusseulan. Se ei ole kuitenkaan mikään "virallinen" fengshui-tehoste, vaan omaa tulkintaa esineistä ja niiden sijoittelusta. Koillinen liitetään viisauteen ja henkiseen matkaan ja sitä edustaa Vuoren trigrammi, joten voisi myös ajatella, että kirjavuori kasvattaa tietoa.

Alla oleva oikeanpuoleinen kuva on matkojen ja mentorien luoteisnurkasta ja siinä on jo jonkin aikaa killunut toive päästä matkailemaan Etelä-Italiaan, kuten kuvankauniille Caprille. Sairausenergiaa vastaan taistellaan taas metallilla, eli kultaisilla kehyksillä ja taotulla äänimaljalla. Myös valkoharmaasävytys ja pyöreät muodot ovat metallia.

Viimeinen kuva vasemmalla ylhäällä on olohuoneen parisuhdealueelta. Siinä on fengshuin mukaan romantiikalle suosiollisia pioneja sekä parillisena esineenä kaksi kynttilänjalkaa. Valitettavasti molemmat ovat vaan jo puoliksi loppuun palaneet. Jos symboliikka hiottaisiin kohdilleen, tähän pitäisi kyllä laittaa tuliterät punaiset kynttilät heti kun edelliset on poltettu! 

Ja onhan niitä muitakin fengshui-tehosteita maailma pullollaan. Ei tarvitse kuin selailla fengshui-kauppoja netissä ja näet mitä kaikkea fiksausta, korjausta ja suojausta on tarjolla. Usein nuo tehosteet ovat vaan pirun rumia, joskus myös hävyttömän kalliita ja niissä saattaa lisäksi olla myös vienoinen vedättämisen maku. Niitä minä kutsuisin fengshui-roinaksiMikä pahinta, lataamalla täyden satsin tehosteita kotiin ilman tarkkaa harkintaa siitä tulee kuin tuleekin kiinalainen krääsäkauppa mieleen. Tehosteissa vähemmän on enemmän.

Tehosteeseen onkin hyvä luoda oma henkilökohtainen side ja valita se oman maun mukaan, kuten toivottavasti olen omalla esimerkilläni onnistunut havainnollistamaan. Sammakkoja ei ole kotonani vieläkään näkynyt, mutta joku toinen voi niitä rakastaa. Fengshui-tehosteet ovat joillekin silkkaa ylimääräistä taikauskoista roinaa, toisille taas salainen ase, jolla virittää oma elämä oikealle taajuudelle. Sille, jossa ei kuulu häiriöääniä, vaan jossa signaali on puhdas ja ilo korville kuultavaksi. 

Virittäydy taas ensi kuussa fengshui-taajuudelle kun käymme seuraavan blogihaasteen tuoman aiheen kimppuun. Sillä välin voit käydä lukemassa nuo muut kirjoitukset fengshui-roinasta ja vilkuilla omaa kotiasi taas fengshui-silmällä.



maanantai 27. maaliskuuta 2017

Sisäinen fengshui-kriitikko iskee

Olin aiemmin, jo ihan pienestä pitäen, intohimoinen sisustaja ja sisustuslehtien suurkuluttaja. En tiedä kuinka tässä näin kävi, mutta fengshuin myötä innostukseni on laantunut, tai se on saanut uusia sävyjä. Toisin sanoen kriittisiä kannanottoja sisäisessä diskurssissani, jos hienosti sanotaan. En enää näekään ensisijaisesti kaunista sisustusta, vaan fengshui-tutkani kiinnittää huomiota ensiksi ongelmatapauksiin. Sama probleemi minulla on nykyään tv:n sisustusohjelmien kanssa. Ennen katsoin ne kaikki. Erityisesti Innon Marko Paananen kummittelee edelleen unissani, saatamme milloin tahansa olla huonekaluhalleissa sisustuskierroksilla tunnetilojen säkenöidessä. Olenko muuten muistanut mainita, etten tule koskaan unohtamaan Markon sisustustotuutta: "Kyllä ne kangasta on, mutta eivät ne kyllä verhot ole." Aina verhoja katsellessani mietin, että ovatko ne vain kangasta vaiko ihan oikeat verhot. Markolle siitä täysi kunnia. En olisi tämä sama ihminen, jos en olisi katsellut Innoa.

Nykyään sisustusohjelmat ovat kärsineet ajankäytössäni pahan inflaation. Jos satun digiboksin kelauksiltani hetkeksi jotain sisustusohjelmaa seuraamaan, niin syynään kriittisesti sängyn ja peilin paikkoja, ovelta avautuvia näkymiä takaterassille ja suosikki-inhokkiani, sängynpäädytöntä sänkyä suoraan ikkunan alla.

Satuin tällä tavalla vahingossa näkemään pätkän Suomen kauneinta kotia ja jos en huudahtanut ääneen "Mmmitä!", niin vähintään "herrajjumala" pääsi livahtamaan suusta ilmoille. Näin oikein malliesimerkin siitä, kuinka sänkyä ei saa sijoittaa. Siis jos fengshuilta kysytään, ja tässä blogissa nimenomaan kysytään. 

Kilpailevien asukkaiden parisängyn ympärille oli rakennettu messevä kaapistorakennelma, jossa "ruumis" nukkui vähintään vatsaan asti kaapiston alla. Erityisenä bonarina oli toisen nukkujan pään päälle kiinnitetty "kelluva" kaappi, jonka skarppeja linjoja juontajat erityisesti ihailivat. Miten näin pieneen tilaan onkin saatu näin paljon säilytystilaa ja yhtenäinen freesi ilme kuutiomaisine muotoineen. Varsinainen surmanloukku, sanon minä. 



Ei ehkä välittömästi, mutta ennen pitkää tuo valtavan kaapiston alla nukkuminen näkyy asukkaiden elämässä. Jos ei mitään muuta, niin elämä tuntuu ajoittain kaatuvan päälle ja pientä - tai suurempaa - päänkivistystä voi ilmaantua, ellei sitten vakavampia sairauksia. Veikkaan, että nimenomaan sen linjakkaan, kelluvan hyllyn alapuolella nukkuvalle tulee oireita elämään tai kroppaan. Kyllähän se sisustus kivalta näytti, mutta ei varmasti tunnu. En kyennyt katsomaan enempää, teki jo niin pahaa. Etenkin se, kun ohjelman juontajilla ei ollut minkäänlaista fengshui-näkökulmaa asiaan. Eikö ohjelmaa voisi päivittää seuraavaksi niin, että myös fengshui-konsultti kulkee mukana ja kommentoi rehellisesti näkemiään ongelmakohtia? Ikäviäkin asioita pitäisi voida tuoda esille, eikä pelkästään huokailla ihanaa luukkia. Minä ainakin kysyisin kaapistojen alla nukkuvilta näiden sairaushistoriaa...


Viime aikoina olen bongannut erikoisia sisustusratkaisuja myös kotimaisista sisustuslehdistä. Ei auta, vaikka asukkaiden poika on pätevä arkkitehti, jos vanhemmille suunnitellussa talossa asutaan näin palkkimaisesti:




Nojatuolissa lukiessa on palkki pään päällä ja vinokatto painaa niskaa.



Sohvalla istuessa tai loikoillessa palkki pilkistää taas niskan takaa.


Ja uuh-la-laa, sängyssä nukkuessa on palkki taas läsnä! Mitenkähän parisuhde voi, kun palkki erottaa sängyn keskeltä kahtia? Tämä on niinsanottu klassinen "avioeropalkki" fengshuin mukaan.

Suomalaisessa hirsirakentamisessa saattaa talopaketin mukana tulla puupalkki jos toinenkin, mutta riskit pitäisi ainakin minimoida siirtämällä se kaikkein tärkein, eli sänky, pois palkin alta. Jaa miksikö? Koska se tuottaa sitä painostavaa, haitallista sha-energiaa, jota kukaan ei kotiinsa halua. Selkokielellä sanottuna, osuu palkki omaan silmään ja terveys alkaa rakoilla tai sitten se on palkista poikki, avioliitto nimittäin. 

Se olisi kyllä tutkimustiedon paikka tässäkin. Kuinka monella on sukset (tai palkit) menneet ristiin, kun ovat nukkuneet tällaisissa tiloissa? Oikeastaan vaadin tutkimustietoa! Sittenhän sitä voisi tilastollisesti esittää, että jos päätätte nukkua palkin alla, on avioeroprosenttinne tämä. Jos nukutte palkin JA vinokaton alla, prosentti nousee näihin lukemiin. Eikö kukaan ole pitänyt kirjaa näin merkittävästä asiasta? Miksi useimmissa fengshui-kirjoissa puhutaan vaan vaurauden voimistamisesta ja kaiken hyvän kumuloimisesta, eikä oikeasti tartuta härkää palkeista? Sitä hyvää fengshui-elämää on huomattavasti helpompi lähteä etsimään, kun on nuo suoranaiset uhkakuvat ensin kesytetty.

Minä lähden tästä nyt nukkumaan, kun olen saanut viettää oman Karpolla on asiaa -hetkeni. Olenko muuten koskaan sanonut, että nukun kuin tukki? Se johtunee varmaan siitä, että tukkia ei pääni päältä löydy.


Sori nyt ihan kauheasti kanssakuopiolaiset, mutta tässä makuuhuoneessa on fengshui-painajainen jos toinenkin valloillaan. Hylly pään yläpuolella, lasten kuvia vanhempien valtakunnassa, lamppu roikkuu sängyn päällä ja sokerina pohjukaissuolessa, peilikaapisto, josta peilautuu koko sänky ja ikkuna. Mutta sängynpääty löytyy, siitä pisteitä. Ei silti ihan Suomen ihanin fengshui-koti.

Kuva: www.mtv.fi

tiistai 21. helmikuuta 2017

Prameileva fengshui-matka Prahaan

Helmikuinen matka Prahaan yhdisti monta huvia yhdellä kertaa. Juhlimme syntymäpäiviäni, harjoittelimme videoiden tekoa, tapasimme vuoden takaisia satunnaisia tuttavia ja etsimme tästä viehättävästä kaupungista arkkitehtuurisia fengshui-kohteita.

Koska täytin tasavuosia, mieheni päätti järjestää minulle yllätyksiä matkan varrelle ja niinpä emme tällä kertaa laskeskelleet pennosia vaan leikimme äveriästä. Oma kuljettaja nouti meidät lentokentältä ja vei suoraan 4-tähden hotelliin. Seuraavana päivänä oli ohjelmanumerona yllätysillallinen fengshuin mukaan sisustetussa Maitret-kasvisravintolassa, jonka kaarevista muodoista kirjoitan ihan oman raportin tuonnempana. En sitä ennen edes tiennyt, että fengshuin mukaan suunniteltuja ravintoloita on ylipäätään olemassa - saati että sellainen löytyisi juuri Prahasta! Miehelleni täydet pointsit, että hän oli sellaisen löytänyt kaupungin satojen, ellei tuhansien, ravintoloiden joukosta.

Koko lomamatkan "emme ole köyhiä emmekä kipeitä" -teema huipentui viimeisen illan kylpyläkokemukseen Alchymist-luksushotellin tiloissa shampanjoineen, hedelmälautasineen, aasialaisine parihierontoineen ja illallisineen. Kun kysyin mieheltä montako kuukautta tämän jälkeen pitää tehdä töitä, että koko hoito saadaan maksetuksi, kävi ilmi, että kyseessä oli vähän niin kuin groupon-tyylinen tarjouspaketti (onneksi! Ei tarvinnut jäädä tiskaamaan tai niksauttelemaan muiden niskoja). Kenties tämä luksusravintola/spa-hoitola/hotelli tarvitsee välillä vähän rahvaankin apua pysyäkseen pystyssä, jos varakkaita kosmopoliitteja ja venäläisiä oligarkkeja ei riitä ihan joka ilta jatkuvana virtana. Tunnustan kyllä miettineeni muiden asiakkaiden lompakon paksuutta ja kansallisuutta - ihan vaan silleen hillitysti ohimennen toisella aivolohkolla.

Mitä tällaisessa paikassa voi muutakaan olla kuin kristallikruunuja vessassa?

Hetki ennen hemmottelua ja kylpytakkiin sujahtamista.

Aito vesiallas kaloineen toi oikeaa fengshui-henkeä spa-hoitolan puolelle. Tunnelmallisessa tilassa tuoksui ylellisille öljyille, kynttilät lepattivat buddhien sylissä ja ajanvaraustilan suuri akvaario oli täynnä keltaisia kaloja. Kaikki omiaan tuomaan äveriästä ja seesteisen auvoista vaikutelmaa. Erittäin hyvää fengshuita siis!

Iltapalavinkki myös kotisohvalle.

Nyt ollaan luksuksen äärellä. Ikääntymisessä on etunsa.

Illallisen puitteet olivat erittäin "uusrikkaat venäläiset", mutta kerrankos sitä soljahtaa sellaiseen seuraan kuin kala haaviin. Sen kunniaksi söinkin mereneläviä ja huuhdoin ne alas tsekkiläisellä chardonneylla, kevyen jatsahtavan tunnelmamusiikin soidessa taustalla. Tämän ravintolan fengshui oli myös mielenkiintoinen: huokailin sydän pamppaillen kiinalaistyylisen seinämaalauksen kauneutta (valitettavasti meitä ei ohjattu juuri sen ääreen illallistamaan, vaan salin perukoille) ja mietin mitä vastakkain sijoitetut peiliseinät tekevät paikan energioille. Tila tuntui jatkuvan ikuisuuksiin, vaikka se olikin vain peilisalin illuusiota. Ainakin oman peilikuvan heijastuminen joka puolelta piti vähän varpaillaan, mutta muuten ei tuntunut, että tilassa olisi ollut edestakaisin pomppiva chi-energia.

Arvaatkin ehkä, että täällä ei filmattu fengshui-videoita tai nuoltu lautasta - hyvä, että uskalsin kännyä räplätä, niin rahvaanomaiselta se tuntui. Ja tarjoilijat pomppasivat luoksemme joka toinen minuutti täyttämään lasia - jos lasi oli vielä täynnä, he vain kaarsivat sulavasti pöydän ohi ja palasivat kohta uudelleen.

Kultaa, samettia, kristallia, peilipintaa, seinämaalauksia ja hillittyä valaistusta - siitä on hienot ravintolat tehty.

Voi miten kaunista! Itämaiset seinämaisemat ovat uusi ihastukseni.

Luksusta. Vain rikkaille - ja tällaisille uuskeski-ikäisille.

Olin rohkaistunut ostamaan matkalle uuden uutukaisen garderoobin ja uusia koristeita korvalehdille, joten tunsin oloni vähän astetta spessummaksi. Lisäksi laitoin hiukset ojennukseen joka aamu, jotta valokuvista ja videoilta välittyisi ikuisesti hyvä tukkapäivä. Kaiken kruunasivat matkalta löytyneet maailman hohdokkaimmat herrainkengät, sillä traktoripohjaisilla Suomen talveen tehdyillä karvavuorikengillä ei oikein olisi ollut asiaa tuonne hienon ravintolan kokolattiamatolle. Vai mitä sanotte näistä, onko tarpeeksi kimallusta niinsanotusti parempiin piireihin?


Olin jo valmiiksi miettinyt, että Prahan matkalla voisi vaikka alkaa filmata jotain videomateriaalia ja raportoida mitä fengshui-silmään nyt sattuukaan osumaan. Koska kyseessä oli lomamatka ja filmausvälineistömme oli aika kevyttä, niin asenne valikoitui sen mukaan. Siinä missä mieheni kuvasi sitä minne satuin sormella osoittelemaan, niin itsekin puhuin sitä mitä sylki suuhun toi. Sitten vaan toivoimme, että kaikki loksahtaa paikoilleen editointivaiheessa (ja sitä toivomme edelleen. En ole vielä nähnyt kuin yhden pätkän omista puheistani...) 

Kaksi ottoa oli ehdoton maksimi, jos ensimmäinen ei mennyt heti purkkiin, mutta tarkoitus oli ottaa rennosti ja sallia pieni oikeiden sanamuotojen hakeminen. Jos olisin yrittänyt puhuessa muistella mitä pitää sanoa ja missä järjestyksessä, jonkinlainen pingotus olisi varmaan alkanut näkyä läpi. Siksipä fengshui-vinkit tai hyvää/huonoa fengshuita -tuomiot olivat aika yksinkertaisia ja rautalangasta väännettyjä. Annoimme sattumallekin oman mahdollisuutensa, kun kuljimme minne nenä vei. En lupaa vielä milloin videomme valmistuu, mutta onpahan jotain kivaa mitä odotella - niin meille kuin teillekin! 

Näin loppuun jätän lukijoille ajatushaasteen: mitä tapahtuu jos sinäkin heittäytyisit ajatustasolla yltäkylläisyyteen ja puutteen sijasta ajattelisitkin olevasi upporikas? Sodastreamillä (tai pillillä) saa kraanavedenkin kuplimaan kuin shampanja ja hedelmät voi syödä myös kauniisti lautaselle leikattuna. Kiiltävät kengät nyt viimeistään tuovat ylevän olon ja niitä on nyt ainakin Prahan kauppojen perusteella kohta jokaisen jaloissa. Tai sitten "unohda" rahaa takintaskuun, jotta voit aina kädet taskuihin tunkiessa muistaa, että onhan minulla rahaa ja varallisuutta. Itse ainakin luksuselämää mansikan verran maistaneena haluan ajatella, että tätä on tulossa vielä paljon lisää, suorastaan yllin kyllin. Olenhan sen arvoinen. Ja sinäkin olet!

Kerrankin päästiin matkaan Turusta käsin. Game on, eli nyt rullataan lähtöön ja pistetään dieselit haisemaan!

Hotellihuoneesta löytyi punainen "kuningattaren valtatuoli". Jos prinsessaleikit on iän puolesta ohi, voi aina heittäytyä kypsempiin rooleihin.

Tein tuttavuutta huoneemme palkin kanssa ja tarinoin sen aiheuttamasta sha-energiasta tovin jos toisenkin. Ilman palkkia olisi jäänyt hyvät esimerkit havainnoimatta, joten kaikella on tarkoituksensa, vaikka palkki sitten osoittaisikin suoraan sänkyä kohti ja blokkaisi ovesta sisään tulevan chi-energian. Eihän tänne asumaan ole tultu.

On siinä ovella kokoa. Varmasti mahtuu chi-energiakin peremmälle. Mahtipontisuutta löytyy siis muualtakin kuin Amerikasta, missä kaiken sanotaan olevan suurta. Pitäisi lähteä meren taakse katsomaan, miten on siellä fengshuin laita.

Graffitit Prahassa antavat mukavasti särmää laiskanpulskeaan porvarismaisemaan.
Ihana näkökulma taivasta kohti kurkottavaan sha-energiaan. Teräväkin voi olla kaunista, kun se ei osoita suoraan ketään päin.

Tästä kaarevien muotojen palatsista tuli hyvät ja orgaaniset fengshui-vibat. Vaurautta tuova vesistö on kotiovella. Ja ei tässä ihan köyhillä olisi varaa asuakaan.

Luksusta oli myös oman hotellin elävä takkatuli kirjastohuoneessa. Ja oma kirjasto vanhoine nahkatuoleineen, joissa voisi siemailla sherryä (tai mojitoa) liekkeihin tuijotellen - se vasta olisi jotain! Lisätään ehdottomasti toivelistalle.

Matkan varakkaaseen teemaan sopien bongasimme tämän Swarovskin kristalleista tehdyn lohikäärmeen - kuusinumeroinen summahan nyt on vaan pikkuhiluja taskun pohjalla.