En siis suostu ikäkriiseilemään, sillä tässä ollaan menossa parempia vuosia kohti. Niin minulle vuosi sitten astrologisessa livetulkinnassa sanottiin, eikä minulla ollut itsellänikään siitä mitään epäilystä. Sen verran tiukassa on onni, ilo ja terveys välillä ollut, että todellakin saa olla parempaa tulossa! Parhaat päiväni eivät ole takanapäin, vaan edessä. Ja niitä on paljon.
Koska syntymäpäiväni on ajoitukseltaan vähän niin kuin special case, siihen liittyy paljon odotuksia. Sydämenkuvat pyörivät kaupoissa, kaduilla ja somessa, suurta romantiikan odotusta on ilmassa, vaikka väkisin (osta, osta ja ota omaksesi). Josko jotain heruisi minunkin suuntaani? Siitä ei ole aavistusta. Olen kuitenkin jo etukäteen tehnyt monta varasuunnitelmaa, etten vaan vahingossakaan pettyisi ja surkuttelisi parisuhteetonta kohtaloani.
Käsittääkseni minulla ei ole deittiä kenenkään kanssa. Paitsi itseni. Ja niistä tuleekin muuten kutkuttavat, romanttiset ja tarvittaessa myös raisut deitit, jotka jatkuvat luonani pitkään yöhön asti! Ja aamulla, deittiseura on edelleen paikalla, valmiina aamupalalle. Tää daami ja sen ikioma seuralainen ei lähde kulumallakaan. Saatammepa vielä suunnata aamukahvien jälkeen uudelleen sänkyyn.
Elämässä käy usein niin, että pettyy, jos on todella kovat odotukset. Mikä siinä onkin, että kukaan tai mikään ei niihin huikeisiin odotuksiin oikein yllä? Toisaalta, jos odottaa todella vähän, ja on liian vaatimaton, saako silloinkaan mitään? Täytyy löytää balanssi sen suhteen mitä toivoo ja mitä oikeasti saa tilalle.
Olen parhaillaan tasapainottelemassa. Voisi jopa sanoa, että mä joka päivä töitä teen. Nimittäin itseni kanssa. Ja siinä vasta töitä onkin. Itsensä arvostamisessa, itsensä kuuntelemisessa, itsensä armahtamisessa. Aina voisi olla parempi, jonkin muun muotin mukainen. Mutta olen juuri tällainen, nyt. Tätä pakettia on arvostettava, tätä pakettia pitää vaalia. Tämän paketin voin avata syntymäpäivänäni ja ihailla mitä se pitää sisällään. Sillä se on kaikki mitä on tarjolla, ja sen sisältöön voi ihan itse vaikuttaa. Jos sanoo, etten halunnut tätä lahjaa, tämä on mälsä, niin vaihda itse. Tee ite parempi!
Vietän kyseenalaistamisvuosia, vähintäänkin kuukausia. Tätä kutsutaan keski-iän kriisiksi, sillä astrologisesti se iskee 42 ikävuoden tienoilla, kun Neptunus ainakin rupeaa härnäämään neliöillään. Nyt jos koskaan pitää oikeasti päättää mitä haluaa, kenen kanssa ja miten. Ennen kaikkea kuitenkin itsensä kanssa on tultava sopu.
Olen jo sopinut itseni kanssa, että minusta ei sitten tullut kuosisuunnittelijaa. Jos olisi tullut, olisin joutunut luopumaan kaikesta muusta ja panostamaan siihen täysillä. En halunnut luopua tai jaksanut panostaa, sillä ne muut asiat kirivät kärkeen. Nyt pohdin mitä teen fengshuin suhteen, sillä en ole voimavaroineni juuri nyt fengshuin imussa. Sen voi päätellä siitäkin, että vuosienergiabloggaus lentävistä tähdistä on edelleen kesken. Kyllä se sieltä tulee, mutta ei näytä olevan prioriteetti ykkönen. Ja ne prioriteetithan asettaa kukin itse.
Ykkösenä kaiken edellä on oma olo, hyvinvointi, henkinen kehitys, minä itse. Mikä tuntuu minusta hyvältä tänään, mitä jaksan kunakin päivänä tehdä ja toimittaa. Olen edelleen rakentamassa itseäni ja elämääni uudelleen tarot-tornien kaatumisen jälkeen, ja se vie aikaa. En ole vielä valmis - ja silti joka päivä niin valmis kuin voin olla.
Astrologia tuntuu nyt tärkeältä, ja panostamisen arvoiselta. Minun arvoiseltani. Siihen yhdistyy oma luomisvoima, sanojen voima, kyky koskettaa toisia.
Kuten minulle jokin aika sitten sanottiin, olen "yllättävä hahmo". Teen ensin yhtä asiaa, kohta toista. Tärkeintä on, että kullakin hetkellä uskon tekemisiini. Ja sitä kautta uskon itseeni.
Nyt uskon, että 42 vuotta on minun paras ikäni. Viimeisten päivien ajan olen käynyt läpi lähes koko elämäni valokuvat ja tutkinut millainen ihminen oikein olen. Ihmetellyt, muistellut, etsinyt. Kertovatko kuvat totuuden? Etenkin kun usein kuvataan vain juhlahetkiä, eikä karumpaa arkea kipuineen kaikkineen. Nykyaikana, kun digikamera on koko ajan kännykässä mukana, valokuvien virta on huikeaa, mutta myös "todempaa". Lähes joka ikinen hetki tulee ikuistettua, hyvässä ja pahassa. Siinä missä ennen riitti yksi filmirulla, tai korkeintaan kaksi, vuodessa, nyt kuvia voi kertyä tuhansia samassa ajassa.
Mitä muistoalbumi kertoo kuvineen? Kyllä, olin nuorempana sileämpi, vaaleampi ihoinen ennen Italian aurinkoa, tukkakin oli paremmin, ja kiloja reilusti vähemmän. Olen ulkoisesti vanhentunut, mutta mikä yllätys se nyt on. Minua kiinnostaa ulkokuoren lisäksi sisäinen kehitys. Mitä sisuksissani oli ennen, ja mitä siellä on nyt?
Olen tullut siihen tulokseen, että olen hyvä tällaisena. Enkä pelkästään hyvä, vaan ihana. Aivan kuten ystävät minulle sanovat, ja minä kuuntelen puoliksi ihmeissäni.
Olin nuorena ehkä enemmän ihana ulkoisesti, mutta vähän ontto sisältä. Tunteet olivat tylyjä, ja niin oli välillä naamakin. Jotain sieltä puuttui, itsevarmuutta ainakin. Nyt olen "täyttynyt" elämänkokemuksella, ihan oikeasti kärsimyksen kautta noussut ylös jaloilleni. Välillä käydään polvillaan, levätään hetki otsa maassa, ja sitten noustaan taas. Sellainen kummasti kehittää.
Tämä on "ylösnousemusvuoteni", Jupiterin vuosi. Teen tiliä elämäni kanssa, itseni kanssa.
En nuorene, en nuorru. Mutta kun katson itseäni kaikkine piirteineen, sisältä, päältä, yltä ja alta, näen, että olen silti nuori ja ilkikurinen. En suostu vanhaksi, liekö viisaaksikaan. Monttu auki elämää ihmetellen menen joka päivä, välillä unettomana, lopen uupuneena ja väsyneenä, välillä jo aamusta intoa puhkuen ja yön tunteja hyödyntäen.
Annetaanko jo puheenvuoro Reinolle? Sillä Reino Nordin laulaa tässä juuri minusta. Ja jos itse päätät, tämä kertoo myös sinusta:
Yrittäny sanoo sulle
Niin monta kertaa
Et ei täällä kukaan sulle
Vedä vertaa
Oot niin kauan painanu
Pitkää päivää
Moni muu jo pudonnut
Mut sä et millään
Ei sun tarvii enää selvittää
Ei sun tarvii enää kysyy keltään
Ei sua pysty enää kukaan estää
Sul ei oo menetettävää
Oot tehny selväks sen
Oot legendaarinen
Oot just täydellinen
Oot ihan ihme ihminen
Oot todistanu sen
Oot ainutlaatuinen
Oot ylivoimainen
Oot ansainnu kaiken
Sä voit olla just sitä
Mitä sä haluut
Se on sulle se ja sama
Jos ne ei tajuu
Oot menny sinne ja takas
Mist ei oo paluut
Sä tiedät hyvin kaiken
Niil ei oo hajuu
Oot todistanu sen
Oot ainutlaatuinen
Oot ylivoimainen
Oot ansainnu kaiken
Oot oot ansainnu kaiken
 |
| Silloin ennen. Näistä ajoista on vierähtänyt jo vuosikausia, joistakin jo vuosikymmeniä. Ilmettä vakavaa, karua, totista. Ei puutu iloa, onnea, eikä välitetä mokista. Siitä kaikesta on elämä tehty. |
 |
| Tuoretta kamaa! Ajatukset, elämäntavoitteet ja tärkeysjärjestykset on pistetty uusiksi. Aina voi juhlia, jos ei muuta niin omaa elämää. Because I'm worth it! Ja usko pois, säkin oot. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti