Sivut

perjantai 20. lokakuuta 2017

Energiakäsittelyä

Monta vuotta sitten kävin Italiassa hierojalla. Tai itse asiassa hieroja tuli kotikäynnille. Miesystäväni äiti (jota siis anopiksi tituleeraan ajan säästämiseksi) oli suositellut tätä minulle. Ajattelin, että miksi ei, kyllä yksi hieronta aina elämään mahtuu. Ei kun lavetille ja menoksi, valmiina rentoutumaan hetkeksi.

Kun hieronta alkoi, yllätyin totisesti. Naishieroja ei alkanut mouhia kireitä lihaksiani, vaan alkoi päästellä outoja ääniä, ujelluksia ja huohotuksia. Vartaloani hän koski tuskin lainkaan. Yritä siinä rentoutua, kun et tiedä millainen läähätys seuraavaksi yläpuoleltasi kuuluu. Tajusin aikani kelattuani, että nyt taidetaan olla ihan eri sfääreissä kuin lihaspinteiden avaamisessa. Olisiko kyseessä peräti henkisten lukkojen ja energiakanavien avaaminen?

Kävi ilmi, että olin messa male, eli energeettisesti kehnolla tolalla. Niihin aikoihin elämäni oli kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista ja kaikenlaiset stressioireet suorastaan huokuivat kropastani. Nainen suositteli, että siirryn astetta vahvempiin lääkkeisiin, eli hänen kollegansa käsittelyyn.

Olin kuullut Lucan nimen monta kertaa eri keskusteluissa, mutta nyt sain itse todistaa mitä tämä osteopaatti ja kranio-sakralisti tekee. Eikä tälläkään kertaa tyydytty pelkkään hieromiseen. Äänimaailma oli rauhallinen, ilman huohotusta, mutta sisällä myllersi. Nyt yritettiin päästä oireiden alkusyihin käsiksi, ei pelkästään niitä lievittämään. Olin valmis mihin vain.

Muutaman hoidon lopuksi löysin itseni puolittain lattialta, jalat ilmassa. Minulla ei ole aavistustakaan millä nimellä sitä terapiamuotoa kutsuttaisiin, mutta kaksi ihmistä (Luca ja naishieroja) pitelivät kehostani kiinni ja siirsivät sitä hienovaraisesti eri asentoihin hoidon edetessä. Olin jonkinlaisella mielikuvatripillä, jossa keho ja alitajunta vuoropuhelivat. Ilmeisesti ne kertoivat, että olin menossa alas.

Niinä monina kertoina ja vuosina kun kävin Lucan luona, opin syvällisiä asioita elämästäni. Opin fysiologisessa mielessä, että minulla on lievää skolioosia ja että voimakas hengittäminen, rebirthing, avaa kehon ja mielen energioita. Opin, että selkäkipu johtuu pelosta ja pelko asuu maksassa. Opin, että corpo è sano, kehoni on terve, eli kaikki fyysiset ongelmani ovat mielen heijastumia. Opin, että kehoterapioilla voi saavuttaa rajuja vaikutuksia henkisellä tasolla – välillä Luca sanoi, että nyt olet kuin rekan alle jäänyt, vaikutus on niin voimakas, älä ihmettele jos tulee jälkijäristys. Ja saatoin itkeä irrationaalisesti koko loppuillan, vailla tietoa miksi. Nyt ymmärrän, että vanhat energiat täytyy putsata ulos, että uutta pääsee tilalle.

Luca myös osasi lukea kehoani hämmästyttävällä tavalla ja kerran hän kysyi mitä minulle on tapahtunut 10-vuotiaana. Ai 10 vuotta sitten? kysyin. Ei, vaan lapsuudessa kun olit 10. Hän näki, että ongelmani juonsivat sinne asti. Miten sellaisen voi nähdä, minulla ei ole aavistustakaan. Hän ei käytännössä tiennyt minusta muuta kuin mitä kehoni hänelle kertoi. Keho oli rekisteröinyt kaiken stressin ja traumat ja säilönyt ne kudoksiinsa.

En ole enää moneen vuoteen käynyt Lucan vastaanotolla, sillä parhaat terapiamuodot ovat sellaisia, jotka voi jättää taaksensa ja siirtyä eteenpäin. Olen sittemmin kokeillut vyöhyketerapiaa, akupunktiota, lymfaterapiaa, naprapatiaa, psykoterapiaa, meditaatiota, ruokavaliomuutoksia ja ties mitä muuta. Kaikista on ollut apua, myös huonoista kokemuksista. Kun polveni telottuani minulle sanottiin, että ei se välttämättä siitä enää koskaan parane, niin ajattelin, että perhana, varmasti paranee! Ja niin teki. Omalla asenteella on ratkaiseva merkitys.

Luca kehotti minua tekemään jotain käsilläni, näyttelemään tai ilmaisemaan luovuuttani jollain tapaa. Halaamaan ihmisiä. Hän myös sanoi, että reikistä olisi minulle hyötyä. Koska fyysinen ongelma oli käsissäni, minulla oli joitain asioita käsittelemättä. Tai kuten sama asia ilmaistaisiin italiaksi, käsivarret (gli abbracci) kaipasivat halaamista (abbracciare).

Luulen, että kohtaamisellani Lucan kanssa on ollut syvempi vaikutus elämääni kuin uskonkaan. Aloin käydä kotimaassa reikihoitajalla ja sitten opiskelin itsekin reikitekniikkaa. Mieheni tuli mukaan kursseille ja energioista ja niiden kanavoinnista tuli yhteinen kokemus. En koskaan myöskään unohda sitä, kuinka reikiopettaja katseli energiakenttiämme, eli aurojamme, ja sanoi, että olette löytäneet toisenne tässä elämässä todella pitkällisen etsinnän jälkeen – eikä nyt puhuttu tämän elämän vuosista, vaan menneistä elämistä. Taas olin tutustunut ihmiseen, joka näki näkymättömien energioiden taakse. 

Kehoon kohdistuva energiahoitomuoto reiki johdatti minut mutkien kautta lopulta myös kotiin kohdistuvan energian hoitamiseen, eli fengshuin äärelle ja fengshui on tuonut elämääni ihan uusia henkisiä ulottuvuuksia – se, joka sanoo, että fengshui on pelkkää sisustamista ei selvästikään ole perehtynyt koko aiheeseen!

Energiahoitojen lisäksi aloin myös tehdä jotain käsilläni – sitten kun pystyin niitä vuosien jälkeen taas käyttämään. En lämmennyt Lucan suosittelemalle harrastajateatterille, mutta huomaan nauttivani esiintymisestä eri muodoissaan. Luovuuden maailmaa olen päässyt raottamaan monella eri tapaa viime vuosina, niin kuosien kuin kirjoittamisen kautta.

Elämässä yksi asia yleensä johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Kohtaat jonkun merkittävän ihmisen, sinut ohjataan uuden hoitomuodon pariin, luet kirjan, joka muuttaa ajattelutapaasi. Minut muutti energia. Tajusin, että energiahanani olivat tukossa ja että se kaikki hyvä happi (tai happiness) on siellä kehon sisällä, sen täytyy vain päästä vapaasti kulkemaan ja ilmentämään itseään.

Elämänvoiman, chi-energian, tulee päästä etenemään esteittä, jotta hyvä olo voi vallita ja jotta hyviä asioita voi virrata elämään. Jos kropan tai kodin energiat ovat tukossa, elämäkin on yleensä solmussa. Tarvitaan vain yksi kunnon nykäisy, niin solmu alkaa aueta. Näin teki kiinalaisen lääketieteen mestari, jonka työskentelyä esitettiin eräässä dokumentissa. Hän ”näki” ja ”tunsi” asiakkaansa solmukohdat ja veteli hetken aikaa hanoista, koskematta tähän lainkaan. Hän varmaankin näki kuinka kehon energiavirrat olivat menneet ristiin eikä sen seurauksena mikään enää liikkunut kunnolla, johtaen fyysisiin oireisiin. Kun tämä tukos oli saatu selvitettyä, potilas voi paremmin. Ei lääkkeitä, ei leikkauksia. Vain parantavaa, lääkitsevää energiaa, joka virtaa esteettä. Silloin keho pystyy parantamaan itse itsensä.

Mieti omaa kotiasi ja myös kehoasi ja mieltäsi. Voitko aistia kulkeeko siellä energiaa vai onko se jumahtanut tyystin? Ehkä ensin se on vaikeaa, mutta siihen voi harjaantua, niin kuin kaikkeen elämässä. Onko koti kyllästetty turhilla tavaroilla ja muistoilla? Voiko ilmapiiriä leikata kuin veitsellä? Tulevatko perheenjäsenet toimeen keskenään? Kulkevatko ajatukset samoja, tympeitä latuja, ja onko suolistoon kertynyt muutakin kuin suolinukkaa. 

Voit ottaa energiapuhdistuksen avuksi, niin henkisen, fyysisen kuin kodissa suoritettavan. Miltä tuntuu ennen kodin energiapuhdistusta ja miltä sen jälkeen? Ero pitäisi huomata helpompana hengittämisenä ja mielialan nousuna. Kehon puhdistus helpottaa päänsärkyoireita ja väsymystä kun toksiinit pääsevät helpommin ulos. Ja mielen puhdistus myrkyllisistä ajatuksista vasta hyvää tekeekin.

Kaikki on sinussa itsessäsi. Sinä olet yhtä kuin kotisi, elämäsi ja niiden energiat. Usko vain itseesi ja omaan energiaasi ja anna sen virrata. Tämäkin tarina on kirjoitettu käsillä, jotka vuosiin eivät kivutonta päivää nähneet, ja mielellä, joka ei positiivista ajatusta olisi tunnistanut vaikka sillä olisi isketty päähän. Ja nyt se kivuton ja mieletön päivä on tässä. Juuri tänään. Mikä upea syy olla elossa!

Ovet ja ikkunat auki uusille energioille!
Tie saattaa näyttää suoralta, mutta edessä olevien puskien taakse ei koskaan näe. Mitähän elämän yllätyksiä siellä on?
Ulkoilmasta löytyy luonnon omaa kasvuenergiaa. Kun sitä tankkaa, jaksaa taas itsekin kasvaa ja kukkia ja tuottaa iloa toisillekin.
Välillä elämä riepottelee niin, että meinaa tukka ja äly lähteä päästä. Mutta kaikki myrskyt menevät aikanaan ohi.
Ja tärkeintähän on... korkeat näkymät kauas eteenpäin ja rakkaus. Kuka tämä Maurizio oikein on, sitä en vaan tiedä.
Loppujen lopuksi energiamme vain muuttaa muotoaan. Askelet sannalta häviävät ja niin häviät sinäkin, ja tämä päivä. Energiasi jää jäljelle, toivottavasti se on jotain kierrättämisen arvoista.
Muista levätä! Martedi riposo, eli tiistai on italialaisittain lepopäivä. Maanantaisin saatetaan avata myöhään ja perjantaina sulkea vähän aiemmin (ainakin toimistoissa) ja siestaa vietetään, jotta ruokailulle pyhitetään sille kuuluva aika. Mutta sitten vastapainoksi aloitetaan aamulla aikaisin ja jatketaan myöhään illalla. Huilaamalla välillä jaksaa pidempään.
Merenrantahuvilakin saattaa sortua liian kovassa menossa, tyrskyssä ja tuulessa. Elämässä tarvitaan tasapainoa - sitä voi saada vaikkapa tutkimalla ja harjoittamalla fengshuita.




Kaikki kuvat: Virpi Karjalainen ja Santi Gambino.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti