Tunnetsunami

Voi pojat, mitkä energiat! Tytöt, tekin olette ehkä tunteneet sen nahoissanne. Minä ainakin olen. Ensin tuli sadonkorjuun täysikuu Kaloissa. Se alkoi iloisesti, olin voimani tunnossa ja tuijottelin kirkasta, maagista täysikuuta taivaalla pari iltaa. Sitten tuli pudotus, emotionaalinen tsunami. Olihan siitä jo varoiteltu taroteissa, mutta vasta kun jouduin tuon korkean aallon yliajamaksi, tiesin, mistä puhutaan.

Tunteita ei vaan voinut hillitä, omia sanomisiaan ei voinut hillitä. Niinpä annoin tulla täyslaidallisen molempia. Niin, tehkää kuten sanon, älkääkä kuten itse teen. Mutta oli pakko sanoa, ja vielä oikein painavasti. Täydenkuun energia vaati sitä.

Kun siitä tsunamista selvisin, tulikin Marsin kolmio Plutolle. Sitten muuten mentiin taas. Olin täynnä liikkeellepanevaa energiaa ja tehtävälistallani pyörineet hommat tuli kaikki tehtyä alta aikayksikössä vimmaisella voimalla. Sain jopa viimein kysyttyä ex-mieheltäni, että joko hakisit omaisuutesi. Erostamme kun on kohta jo puolitoista vuotta.

Heti alkoi tapahtua, ja se varmaan taas johtuu siitä, että Saturnus lakkasi perääntymästä. Staattinen, nyt ei tapahdu mitään -periodi tuli tiensä päähän ja Saturnus antoi toiminnalle suunnan. Vetkuteltu, vatkuteltu ja viivytelty asia olikin äkkiä sovittu, muuttoauto Italiaan asti tilattu – ja emotionaalinen tsunami taas päällä. Menin aallon alle niin, että korviin meni suolavettä ja silmistä tuli sitä ulos. Eron tuska piti taas käydä läpi, sillä Saturnus käski. Vain sillä tavalla pääset eteenpäin.

Kun aaltoilee tunteesta toiseen, topakasta tomeruudesta kipunoivaan vihaan, ikävästä ja surusta kaikenkattavaan rakkauteen, tuntee olevansa vähän tuuliajolla, haaksirikkoinen. Vähän rikki, vieläkin.

Viimeinen puolivuotinen on ollut sisäänpäinkääntymisen aikaa, tunteiden lajittelun ja analysoinnin aikaa, sillä planeetat ovat olleet levolla, pysähtyneitä. Itselläkin on ollut pakkopysähdys, vaikka kuinka olisi halunnut edetä. Jotain kuitenkin eteni, nimittäin juuri tuo omien tunteiden lajitteluprosessi. Käytin kirjan kirjoittamista omaehtoisena terapiana. Kun oli sanottavaa, sanoin sen heti. Sitä sanomista on nyt kertynyt yli 600 sivua.

Tuskasta voi tiivistyä vielä se timantti, kun siivoaa katkerat sanat pois, ja yrittää ymmärtää itseään ja muita osapuolia. Minulle taivaan ja planeettojen määräämä pysähtymisvaihe ei jäänyt peukaloiden pyörittelyksi. Minä panin tuulemaan. Sillä minun aivokopassani on ollut tuulista. Siellä on ollut sadetta, myrskyä, salamointia. Nyt siellä kävi myös se tsunami, kaiken kruunaava tunnemyrsky.

Mutta tiedättehän te kaikki, mitä myrskyn jälkeen tulee? Sateenkaari, pisaroiden kimmallusta, raikas ilma ja lopulta tyyni, kirkas taivas.

Se on tulossa. Kirja on tulossa. Ja miehen muuttokuorma, se on kohta menossa. 

Tänään.

Kun pakkasin viimeisiä johtoja, Paavo Nurmi tsemppasi. Kultaa, kunniaa ja kovia kolhuja. Tämä oli yksi kovimmista kolhuista.

Nyt tyhjeni kellari, alitajunnan tukos. Odotan uutta alkua.
Sillä se on väistämätön.

Täysikuun toiveet

Kello on 11:11 ja päivämäärä 22.11. kun alan kirjoittamaan tätä. Tähän marraskuuhun osuu merkittäviä numeerisia päiviä, kuten 11.11.2018 (3 x 11) ja 22.11.2018, kaikki mestarinlukuja, jotka vahvistavat manifestointia. Jos joku nyt sellaista sattuu harrastamaan.

Olen alkanut nähdä näitä lukuja 11 ja 22 vähän joka paikassa, nyt kun niihin huomiota kiinnitän. Jos uskoisin näkymättömiin energioihin ja ohjaukseen (ja minähän uskon), niin tietäisin, että kohta alkaa tapahtua. Toiveista tulee totta ja huominen täysikuu Kaksosissa laittaa niihin vielä kunnolla lisää hanaa.

Kirjoitin jokin aika sitten, että minulla ei oikeastaan ole enää mitään materiaalisia toiveita. Luulitko, että se oli ihan totta? Kyllähän se henkevältä ja ylevältä kuulostaa, ja kieltämättä materia on minulle ihan yksi lysti kun mietin, että ottaisin mieluummin kunnon tujauksen rakkautta, mutta kyllähän sillä pätäkällä olisi myös käyttöä. Sillä voisi toteuttaa hurjimpiakin toiveita.

Kerronkin teille - ja täysikuulle - nyt toiveeni, joita mielellään saa laittaa eteenpäin. Nyt annan mielikuvitukseni lentää!

Koska rakastan ilotulituksia (rahaa palaa taivaalla, haa! Täysin turhaa ja niin tarpeellista), haluan nähdä tajunnanräjäyttäviä ilotulituksia maailman suurissa kapitaaleissa. Kestäkööt ilotulitukset loputtomiin ja täyttäköön värisade koko taivaankaaren ja verkkokalvot. 

Haluan nähdä kiinalaisen uudenvuoden Kiinassa ja nähdä pelkkää punaista. Haluan syödä ruokia, joista minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat. Haluan kävellä Kiinanmuurilla ja tietää, että nyt näyn avaruuteen asti. Haluan yöpyä kalliissa hotellissa tietämättä paljonko se maksaa ja syödä aamiaista sängyssä, koska olen liian voipunut yön koitoksista pukeutuakseni ja mennäkseni aamiaissaliin. Haluan, että puna poskiltani ei ihan heti laskeudu.

Haluan unohtua eksoottiseen ja kaukaiseen kylpylään, jossa minut liotetaan, rentoutetaan, hierotaan ja puunataan täysin uudeksi ihmiseksi, pehmeäksi, tuoksuvaksi, uudestisyntyneeksi. Haluan kampaajan, meikkaajan, stailistin ja elämää suuremman illan, elämää suuremmissa puitteissa, elämää suuremman ihmisen kanssa. Haluan odotuksen tuntua, että jotain suurta on tapahtumaisillaan. Ja sitten se on vieläkin suurempaa.

Haluan tanssia yön läpi koskaan väsymättä. Suudella tietämättä mitään mistään muusta. Syödä lounaan aamiaiseksi. Keksiä ruokapöydälle muuta virkaa.

Haluan kokea vauhdin, korkeuden ja vaaran. Haluan kiivetä tulivuorelle ja katsoa laavaa silmiin, haluan liitää ilman halki ja voittaa pelkoni, haluan nähdä meren salatut ihmeet - ja selvitä hengissä. Haluan kokea, kun kaikki aistit ovat äärimmilleen viritettynä.

Haluan elää täydellisen päivän, jolloin aamulla herään enkä tiedä yhtään mistä itseni illalla löydän. Haluan nauraa niin, että vatsalihakset saavat treeniä ja hymykuopat ilmestyvät kasvoilleni ensi kertaa. Haluan nauraa niin, että tarvitsen itkunkestävää mascaraa.

Haluan nähdä auringonnousun ensi säteiden kurkottavan merestä, haluan nähdä auringonlaskun maagiset sata oranssin sävyä. Haluan nähdä vihreät revontulen hännät ylläni, ainaisessa tangossa viettelemässä mukaan. Haluan olla maailmanomistaja, vaikken mitään muuta omistaisikaan kuin muistot.

Haluan etten vanhana muistaisi kaikkea. Ei siksi, että muisti olisi mennyt, vaan siksi, että muistettavaa olisi niin paljon.

Haluan!

Teemabiisi Marco Mengoni: Voglio

Tästä on toiveet tehty.

Kuvat: Fireworks Hanabi

Kuun rytmeissä

Viimeiset kaksi vuotta olen yrittänyt elää kuun rytmien mukaan. Tutustuttuani tähän kansanperimätietoon takaisinpäin ei enää ole ollut kääntymistä. Koko elämän voi suurinpiirtein rytmitellä luonnon oman kalenterin mukaan.

Jokaisessa kuukaudessa on 2-3 päivää jokaiselle horoskooppimerkille. Esimerkiksi vesimiespäivinä voi tulla hulluja päähänpistoja, kalapäivinä ovat jalat koetuksella, oinaspäivinä voi tulla päänsärkyä ja leijonapäivinä kaikki tuntuu mahdolliselta ja olemuksessa on itsevarmaa ryhtiä. Neitsytpäivinä kun käy kampaajalla, niin kutrit pysyvät kauniisti ojossa, leijonapäivinä leikattu tukka vahvistuu ja kalapäivinä hiuksiin tulee hilsettä. Jos kaljuuntuminen uhkaa, niin hiukset tulisi leikata vain ja ainoastaan leijonapäivinä. Valitettavasti jos tuuhea tukka on jo mennyttä kalua, ei kuukaan voi sinua enää auttaa jälkikäteen. Kynsien leikkaaminenkin on "kuutiedettä": kaurispäivinä kynsistä tulee kestävät ja kauniit eivätkä ne lohkeile. Ohjeita löytyy niin kiusallisten känsien poistamiseen kuin hehkeään ihonhoitoon. 

Osa päivistä vaatii kevyempää ruokavaliota ja usein onkin käynyt niin, että kun olen saanut vatsanpuruja, kuukalenterissa on sanottu, että olisi pitänyt syödä kevyesti. Uniongelmat esiintyvät yleensä myös tiettyyn aikaan kuussa, usein rapupäivinä. Rapu liittyy maksaan ja jos maksalla on kovasti ylitöitä illallisen sulattelun kanssa, voi yöunista tulla yhtä sängyssä pyörimistä.

Pyykinpesussa ja siivouksessa olen huomannut parhaat tulokset. Kaikki ikävät työhommat kannattaa sijoittaa vähenevän kuun aikaan, niin asiat sujuvat suotuisammin. Tahrat lähtevät pyykeistä helpommin ja pyykkäys ei tunnu niin rasittavalta, vaan menee siinä sivussa. Toimii kaikenlaisten kotihommien suhteen. Tarkat ohjeet annetaan oikeaan tuulettamiseen, ikkunoiden pesuun sekä maalaustöihin. Vesipäivinä maali ei kuivu ja leijonapäivinä voi kuivua niin nopeasti, että maali alkaa myöhemmin halkeilla. Eikö olisi hyvä tietää tämäkin ennen kuin alkaa isoihin urakoihin!

Kenkien plankkaus pitäisi ehdottomasti sijoittaa vähenevälle kuulle, niin tulos on parempi ja kestävämpi. Jos ottaa kengät käyttöön kasvavan kuun aikaan ja tekee suojauksen silloin, niin peli on ikään kuin menetetty. Minulla kävi näin yhden kenkäparin kanssa, joka aina vaan näyttää nuhjuiselta, vaikka niitä kuinka yrittäisi kiillottaa. 

Kun tullaan täysikuuhun, kannattaisi vältellä alkoholinjuontia, koska saa paljon helpommin krapulan. Tähän saattaa hyvinkin perustua se, että välillä voi juoda kuin sieni eikä tunnu missään ja välillä taas yksikin lasi punkkua pilaa koko viikonlopun. Kasvavan kuun aikaan pitäisikin päästää itsensä helpommalla ja lomailla, kypsytellä ja suunnitella asioita, pistää aivot töihin ennemmin kuin heilua kuin heinän teossa. Jos rahataikoja meinaa harrastaa - ja toki aina silloin tällöin pistän toiveet pankkitilin pullistumiseksi menemään erityisellä rahataikarituaalilla - niin kasvavan kuun aikaan, aamupäivällä on otollinen aika. 

Merkitsen kalenteriini aina kuukaudeksi kerrallaan, että minä päivinä täytyy kastella kukat. Sille on omat päivänsä, nimittäin vesipäivät. Kun kuu on skorpionissa, kaloissa, tai ravussa, annetaan huonekasveille vettä, eli noin 10 päivän välein. Tämän rytmin pitäisi estää mahdolliset kasviötökät sekä turha vedellä lotraaminen, josta kasvi ei hyödy.

Kaikkein kiehtovinta on kuitenkin kenties puunhakkuuajankohdat ja erilaatuisten puumateriaalien saaminen. Sanotaan, että kun kaataa puuta tiettynä päivänä vuodessa (maaliskuun ensimmäisenä päivänä auringonlaskun jälkeen), niin se ei pala. Siis palamatonta puuta! Samoin kun seurataan tarkkoja kuunvaiheita, saadaan sopivaa puuainesta talonrakennukseen, siltoihin, puulattioihin jne. Onpa käsienpesualtaitakin tehty puusta. Kun kaadetaan metsää väärään aikaan kuusta, saadaan vääntyilevää ja kosteudelle altista tavaraa. Miksikö tämä ei ole yleisessä tiedossa? Tehtaiden rattaat halutaan pitää pyörimässä ja takoa rahaa, oli mikä ajankohta tahansa. Saataisiinko tästä apua Suomen hometalo-ongelmiin? Puutalojen suhteen varmastikin, jos asiaa oikein ryhdyttäisiin tutkimaan, ajamaan ja seuraamaan. Onpa myös omat sääntönsä, milloin pitää tehdä harvennushakkuut ja miten metsät voi pelastaa taudeilta. Joulukuusikin pitäisi kaataa "kolme päivää ennen vuoden 11. täysikuuta", jotta neulaset eivät tipu. Jos näin tarkkaan ajoitukseen ei kykene, niin ainakin havut ja joulukuuset tulisi ottaa metsästä kasvavan kuun aikaan. Tulevana metsänomistajana hamassa tulevaisuudessa aion ottaa nämä opit kokeiluun jos vain suinkin mahdollista. Ja siis voi vitsi, palamatonta puuta! 

Jos sattuisin olemaan viherpeukalo ja puutarhaihminen, ilahtuisin myös kaikista vinkeistä miten saadaan runsasta satoa, päästään eroon tuholaisista ja milloin kannattaa lannoittaa luonnonmukaisesti ilman kovia myrkkyjä. Kun seuraa luonnon omia rytmejä, ei koville otteille olisi tarpeitakaan. 

Mistä sitten saat tämän perimätiedon kuun vaikutuksista tietoosi omia kokeiluita varten? Suosittelen lukemaan tämän mainion kirjan tai osia siitä: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa (Johanna Paungger, Thomas Pappe. Yläkuu kustannus). Olen ostanut tämän kirjan omaksi, mutta Turun kirjastosta löytyy ainakin.

Ja vielä yksi vinkki: jos haluat karistaa kiloja, se on helpompaa vähenevän kuun aikaan! Kun kuu kasvaa, kasvaa myös vyötärönympärys kuin salaa.

Nyt maaliskuussa on lisäksi kaksi pimennystä, auringonpimennys 9.3. ja kuunpimennys 23.3. Seuraamani astrologin Susan Millerin mukaan pimennykset ovat voimakkaita muutosaikoja, jolloin elämänsuunta voi kääntyä vääjäämättömästi. Vuodessa on yleensä noin 4-5 tällaista pimennystä ja se, osuuko tällainen elämänmuutosperiodi juuri sinun kohdallesi riippuu siitä missä tähtimerkissä pimennykset esiintyvät. Osa niistä osuu ja uppoaa hyvinkin lähelle, osalla ei taas ole juurikaan vaikutusta. Vuoden 2011 tienoilla oli "ilmassa" peräti 7 pimennystä ja silloin tunsin tulokset nahoissani. Auringonpimennykset avaavat ovia, jokin uusi asia on tulossa elämään kun taas kuunpimennyksen myötä on aika sanoa hyvästit jollekin elämänalueelle ja se voi ottaa kovillekin.

Taas yksi hyvä syy tiirailla taivaalle ja miettiä kuun mystisiä voimia. KUU-lemisiin!
  

Kuva: nerdreactor.com