Omalla polulla

Kaunis ilma houkutteli pitkälle kävelylenkille kesän villiä ja vihreää vapautta ihastelemaan. Annoin hetken mielijohteiden päättää lenkin suunnan ja huomasinkin poukkoilevani vaiston varassa ees taas sinne tänne. Pienistä polkujen pätkistä muodostui lopulta hyvä reitti. Menin ehkä isomman mutkan kautta, mutta nautin matkasta silti.

Meistä jokainen haluaa tuntea itsensä erityiseksi ja ajatella kulkevansa omia polkujaan, toteuttaa omaa elämäntehtäväänsä. Useimmilla vaan ei ole hajuakaan siitä, mikä se tämän elämän tärkein tehtävä olisi. Mikä on minun polkuni? Lähdenkö oikealle vai vasemmalle? Leveää, jo valmiiksi raivattua raittia suoraan eteenpäin vai puskan ja ojan kautta tuntemattoman perään? Vielä näin keski-iän kynnyksellä itsekin mietin, mitä johtotähteä olisi lähdettävä seuraamaan ja minkä polun varrelta avautuisi lopulta se upein maisema.

Astrologia on tapa tutustua itseensä ja omiin vaikuttimiinsa silloin, kun oma näkemys ja suunta ei ole vielä kristallinkirkkaana mielessä. Viisaita planeettojen viestejä kuuntelemalla voi ymmärtää omaa sisimpäänsä. Horoskoopit ovat aina olleet minusta hauskaa viihdettä, mutta vasta viime vuosina olen todella ymmärtänyt ja sisäistänyt niiden arvon ja paikkansa pitävyyden. Olen saanut hämmästellä ihan näinä päivinäkin sitä, miten oma elämä kääntyy juuri siihen suuntaan kuin astrologiset raportit ennustavat. Kun ennusteet ja todellisuus ottavat toisiaan kädestä kiinni yhtä aikaa, tulee hämmentynyt ja kiitollinen olo. Ihan kuin joku siellä ohjailisi minun elämääni! Se joku voisi kyllä saman tien pitää huolen, että pärjään ja selviydyn maaliin asti. Mutta ruhjeita tulee aina väistämättä tässä elämän juoksussa.

Siinä vaiheessa, kun aloin oikein kunnolla astrologisia ennusteita lukemaan, minulta kesti vielä jonkin aikaa tajuta aurinkomerkin ja nousumerkin ero. Kun olin noin 30 vuotta pitänyt itseäni pelkästään Vesimiehenä, tuntui oudolta ottaa nousumerkki Jousimies myös mukaan lukemistoon. Kuinka voin tietää kumpi ennuste pitää paikkansa, jos yhdelle luvataan yhtä ja toiselle toista? Vasta kun tutustuin kiinalaiseen astrologiaan ja ymmärsin kuinka paljon erilaisia määritelmiä se voi sisältää, vaikkapa nuo syntymävuoden, -kuukauden, -päivän ja -tunnin mukaiset neljä erilaista eläintä ja niihin eri elementit päälle, niin pelkän aurinkomerkin ennusteen tai luonteen lukeminen alkoikin tuntua aika suppealta. Vähän samalta kuin uskoisi olevansa vain yksi eläin kiinalaisessa astrologiassa. Kaikki me ollaan eläimiä! Monikossa.

Vaikka nousumerkki Jousimiehen manttelin asettelu omille hartioille on vielä vähän hakusessa, löydän sieltä kyllä sitä tuttuakin käytöstä. Ehkä ulkopuoliset näkevät sen selkeämmin? Tutkaillessani omaa Astro-Sepon Luonteesi Voimat -tulkintaa, joka keskittyy paljon juuri nousumerkin arvioimiseen, pidin erityisesti tästä Sepon kirjoittamasta lauseesta, joka tuntui osuvalta: ”Sinuun on helppo turvautua, sillä oikeudentajusi on aina heikomman puolella. Sinulta saa luvan omille heikkouksilleen, luvan olla juuri sellainen kuin on.” Sillä kauheintahan olisi yrittää olla väkisin joku muu! Sellaiseen eivät taivu kuin näyttelijät, ja hekin saavat siitä palkkaa.

Jousimiestä kuvataan myös henkeen ja vereen totuuden etsijänä. Sellainen en ehkä nuorempana ollut, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näytän etsivän erilaisia totuuksia. Ja nyt voin nimenomaan hyväksyä sen, että vain yhtä totuutta ei ole! Aina tulee se uusi juttu, joka on nyt se viimeisin sana tähän asiaan – kunnes sen syrjäyttää, tai sen rinnalle tulee, taas jotain uutta ihmeellistä, joka pistää koko pakan sekaisin. Ihanaa etsimistä, varsinkin jos osaa nauttia itse polveilevasta matkasta. Sillä luulen, että tässä elämässä se etsiminen loppuu vasta kun otamme viimeisen henkäyksen. Kaivattua Graalin maljaa ei taida sitä ennen löytyä. Niinpä on olennaista, että nautimme elämäneliksiirimme nyt. Vaikka sitten muumimukista.

Kun etsimme sitä ahaa-elämystä ja omaa polkuamme valaisevaa totuutta, on ihan sallittua ottaa vähän dopingia astrologiasta. Jokainen kerta, kun palaat tulkinnan ääreen, on erilainen, sillä sinä itse olet kasvanut ja muuttunut. Ymmärrys omasta tehtävästä kirkastuu vähitellen.

En siis ole yksin täällä samoilemassa omilla poluillani, vaan ne risteilevät muiden kanssa. Välillä törmätään ja otetaan yhteen, ja välillä taas jatketaankin matkaa yhdessä, samaan suuntaan. Toisten tuki ja mukaan ottaminen on tärkeämpää kuin tällainen omia polkujaan ja totuuksiaan etsivä Vesimies/Jousimies aina muistaakaan.

Kyllä, koin sen taas: astrologialla on minulle oma viestinsä. Ennen kaikkea se antaa luvan ja voimaa olla erityinen, juuri minä tällä omalla polulla. Teidän muiden kanssa.

Keski-iän kupru

Kesän astrologinen sääennuste lupaa osaltani hämmentäviä ja pettymyksen sävyisiä tuntemuksia, kun Neptunus on neliössä Neptunukseen. Tälle astrologiselle kuviolle on toinenkin nimi. Sitä voidaan kutsua myös keski-iän kriisiksi.

Neptunus ottaa yhteen itsensä kanssa noin 40-42 vuoden iässä eikä kukaan siltä pakoon pääse. Neptunuksen neliö Neptunukselle kuuluu ns. suurempiin astrologisiin ikäkausikuvioihin. Tietyssä iässä on otettava askel omassa kehityksessä eteenpäin ja jos sitä itse ei osaa ottaa, kosmos näyttää mallia. Toisin sanoen pakottaa kohtaamaan tietyt paikoilleen jumittuneet asiat ja tekemään vihdoin jotain päätöksiä. Tai jättämään jotain taaksepäin, mistä ei ole enää hyötyä.

Omalla kartallani tämä alkoi jo helmikuun lopussa täytettyäni 41 vuotta, ja näyttää jatkuvan melkein vuoden ajan maaliskuun 2019 loppuun. Juuri kun luulet selättäneesi yhden noin 3-4 kuukauden mittaisen jakson, Neptunus-sumun takaa paljastuukin sitten toinen pätkä, ja kun se on ohi, heti iskee päälle kolmas Neptunus-jakso. Näissä merkeissä mennään siis suoraan sanoen koko vuosi ja vähän päälle.

Neptunus on planeetta, joka toimii ennen kaikkea alitajunnan kautta. Se lähettää meille kosmisia viestejä, jotka tuntuvat olevan salakirjoitusta täynnä. Toisin sanoen, emme ymmärrä viestiä kertalaakista, vaan se hivuttautuu tajuntaan kokemusten ja ajatusten sekä unien ja sisäisten vaistojen kuiskailujen kautta. Silmien edessä oleva sumu ei hälvennyttyään tarjoakaan kirkasta maisemaa täynnä auringonpaistetta, vaan edessä on karu totuus jostain asiasta. Luvassa on siis eri asteisten pettymysten täyteinen vuosi, jolloin asiat eivät taivu oman tahdon mukaan. Tätä kertoo ainakin oma vuositulkintani. Hyvin osuvasti kiinalainen astrologia komppaa tätä kuviota, sillä meneillään on vastakkaisen eläimen vuosi ja vieläpä vastakkaisen eläimen onnenpilari. Moni asia on siis minua vastaan!

Joko sinä olet ylittänyt 40-42 ikävuoden rajapyykin? Miten meni, selvisitkö kriisistäsi hengissä ja ehjin nahoin? Voit miettiä mitkä asiat muuttuivat noina vuosina ja kuinka oma asenteesi kääntyi toiseksi, entä mitä positiivista tuli tilalle. Jos taas olet vielä alle nelikymppinen, niin tervetuloa tänne kriisileirille! 

"Tiedän tismalleen missä olen ja mitä olen tekemässä. Ja samalla, minulla ei ole mitään hajua." Aaro Löf

Tämä Aaro Löfin sanoiksi pukema kokemus puhutteli minua suuresti. Minäkin luulen tietäväni mitä olen tekemässä, mutta yhtäaikaa minulla ei ole tulevasta suunnasta mitään havaintoa. Kuten minulle henkilökohtaisessa astrologisessa tulkinnassa sanottiin, nyt on meneillään suuren hämmennyksen vuosi. Luvassa siis suunnistusta umpimetsässä laput silmillä! Puiden väliin mahtuu jokunen suonsilmäke ja jännäksi pelin tekeekin se, että uppoaako niihin vai onnistuuko ne kiertämään.

Lisää Aaro Löfin viisaita sanoja ja kokemuksia omasta astrologisesta tutkimuspolusta voi lukea täältä:

Taivas, tähdet ja minä

Sitten takaisin Turkuun, jossa ollaan ihan romuna. Vai mitä olet tästä kuvasta mieltä?



Kun kuulin, että vanha opinahjoni Juslenia, eli Turun yliopiston englannin kielen laitos on purkuvasaran alla menossa nurin, kävin katselemassa tätä täystuhoa. Kieltämättä jonkin sortin nostalgia iski päälle, sillä Juslenia on kanssani melkein saman ikäinen, se valmistui 1970-luvun puolivälissä. Jos tuo reilut nelikymppinen rakennus vedetään parhaat vuotensa taakse jätettyään nurin, niin miten käy minun? Vieläkö on maileja tankissa? Millainen täystuho täytyy omassa elämässä selättää, jotta syntyy jotain uutta ja parempaa?

"Juslenia valmistui öljykriisin jälkimainingeissa. Se johti niin tiukkaan mitoitukseen, että käytännössä toiminta ei mahtunut taloon kunnolla."  Yliopiston arkkitehti Ari Nisonen

Sinne meni sivistys. Pyöriiköhän graduni jossain tuolla täystuhon keskellä? Entä onko elämää neljänkymmenen käyttövuoden jälkeen? 

Kuten niin usein keski-iän kolkutellessa, on tullut tilinteon aika: mitä saatiin aikaan, mikä hyödytti itseä ja muita, miten tästä eteenpäin?

Toisilla keski-iän kupru johtaa täydelliseen hävitykseen, toisilla pelkkään pieneen suunnan muutokseen, jos ollaan jo suurinpiirtein oikeilla raiteilla. En tiedä vielä mitä on tulossa, mutta muutos kolkuttelee jo ovella, oli se sitten Neptunuksen neliöksi pukeutunut tai ei.


Lisää juttua kovan kohtalon Jusleniasta:

Turun yliopisto aikoo repiä Juslenian talon maan tasalle

Jäähyväiset Juslenialle

Syväpuhdistus

Tiedätkö mitä on yliaistillinen tieto tai henkinen käsky? Aiemmin minullakaan ei ollut tästä mitään hajua, mutta olen vuoden alusta asti osallistunut Esko Jalkanen Luonnonvoimat -yhdistyksen "maailmanparannus-meetinkeihin" ja ollut todistamassa tätä erikoista ilmiötä.

Lyhyesti ilmaistuna kyse on varputyöskentelystä ja sen kautta saadusta kosmisesta tiedosta. Voidaan myös puhua elämänenergian harmonisoinnista, kuten fengshuissa, tai maapallon ja ihmisten energioiden kuntoutuksesta. Todellisuus on kuitenkin näitä sanoja ihmeellisempää.

Varpu mielletään heti ensipeleissä kaivon paikan katsomiseen ja siihen se suurinpiirtein sitten jääkin. Minunkin mielestäni koko ajatus varvuista oli sangen epäseksikäs ja pölyttynyt. Opeteltuani käyttämään ensin kiehtovaa heiluria ja tunnistamaan sen avulla haitallisen maasäteilyn paikkoja ja energiapyörteitä, varvun haltuunotto on tietynlaista luonnollista jatkumoa sille. 

Kaivon paikat eivät minua edelleenkään juurikaan kiinnosta, mutta tutustuttuani käsitteeseen solumuistin puhdistaminen, asia hyppäsi jo ihan eri kiinnostusasteelle. Olin syksyllä lukenut The Healing Code -kirjasta, kuinka ihmiset voivat parantaa itsensä monista vaivoista solumuistiaan puhdistamalla ja halusin harjoittaa sitä itsekin. Törmättyäni Esko Jalkanen Luonnonvoimat -yhdistyksen toimintaan pian sen jälkeen, alkoi tapahtua. Minua selvästikin ohjattiin tähän suuntaan.

Ensiksi eräs ryhmän jäsen ystävällisesti putsasi minulta viimeiset 5 karmallista entistä elämää ja sai yliaistillisesti tietää, että tämän nykyisen elämän fyysiset ja henkiset vaivani johtuvat mm. siitä, että olen jossain aiemmassa elämässä ollut lähestulkoon orjan asemassa mattoja kutomassa. Työskentelyolosuhteet ja -asennot ovat olleet niin hankalia, että sitä huonoa karmaa olen kantanut tähän asti ja kärsinyt lukuisista niska-, hartia- ja käsiongelmista. Tämän asian selviäminen oli varsinainen ahaa-elämys tai heureka-huuto. Siksi siis inhosin matonkutomista muutama vuosi sitten Sisustustekstiilit-koulutuksessa! Sisäinen pakkotyöläiseni siellä kapinoi, kun viimein sai siihen tilaisuuden.

Nyt olen aloittanut itsekin varputyöskentelyn opettelun etäkurssilla ja menneitä elämiäni on sen yhteydessä puhdistettu jo 20 kappaletta. Mikä syväpuhdistus elämässäni onkaan meneillään! Kyllä keväinen detoksikuuri jää toiseksi, kun voi sanoa olevansa vapaa menneiden elämien karmasta kymmenientuhansien vuosien ajalta. Sieltä saattaa tosin nousta muutakin sakkaa pintaan, joten puhdistusta on jatkettava, jotta pääsee kirkkaammille tasoille. Sillä toisia ei voi auttaa, jos ei putsaa ensin omaa "takapihaansa" ja auttamistyöstähän tässä nimenomaan on kysymys. 

Niille, jotka osallistuvat tähän auttamistyöhön ja etäkursseille, tehdään myös ns. henkisten voimien vuodattaminen. Siinä kehon puhtausprosenttia nostetaan ja henkistä bioenergiaa kohotetaan merkittävästi. Koska henkisiä auttajia on niin vähän ja tarve on maapallolla huutava, niin jokainen tälle tielle lähtevä (ja siellä pysyvä) saa huikeasti lisää henkistä bioenergiaa. Mutta jos unohtaa auttamistyön ja jää kaivelemaan liikaa omaa napaansa, nämä uudet voimat otetaan pois ja pudotus on kuulemma raju. En ajatellut kokeilla sitä vaihtoehtoa.

No entä miltä se sitten on tuntunut olla yhtäkkiä tällainen energiakanava? Suoraan sanottuna en ole huomannut mitään eroa entiseen. Turha siis kuvitella, että yhtäkkiä jotenkin pursuaisi enemmän energiaa, saisi kaikki rästihommat tehtyä ja muutenkin olisi parempi ihminen, jonka koti, ansioluettelo ja ajatukset kiiltävät hohdokkaasti. Se ei valitettavasti mene niin. Kaikilla meillä on omat ristimme kannettavana eikä kaikkea saada sujumaan kuin Strömsössä, siitä pitää huolen ns. sielunsopimus, jossa määritellään mitä ihmisen tulee kussakin elämässä kokea ja oppia. Mutta ajatus siitä, että nyt voi saada avunpyynnöt perille ja oikeasti vaikuttaa maailmankulkuun, se tuntuu kyllä hyvältä. Tässähän saa paljon enemmän hyvää aikaan kuin vaikkapa lähtemällä politiikkaan mukaan. Esko Jalkanen onkin muuten kirjoittanut, että politiikka on kosmista pahaa, sillä ihmisen vallanhimo ajaa kaiken edelle. Ja onhan se jo nähty mitä siitä seuraa.

Kaksi kertaa kuussa Turussa kokoontuva Stella Aboensis - Valon välittäjät -kuntoutusryhmä (sekä monet muut ryhmät eri puolilla Suomea) kohtaa joka kerta haastavia tilanteita, jotka voivat liittyä ryhmäläisten omien läheisten tai tuttavien elämään ja terveydentilaan tai sitten globaaleihin ongelmiin. Jokainen vuorollaan ehdottaa puhdistuskohdetta ja sitten varpu antaa lisätietoja millaisista voimista ja energioista on kyse. Välillä tilaan tupsahtaa isoja hornia ja mustia enkeleitä, jotka laitetaan "valkopesuun". Ryhmän auttamiskapasiteetti on niin korkea, että se loistaa kuin soihtuna pimeässä ja houkuttelee luokseen myös mustia voimia. Nämä taltutetaan niskaselkäpersotteella ja laitetaan rysään puhdistumaan.

Olemme tässä alkuvuoden aikana mm. välittäneet voimia kansallishaltijoille, Maa Äideille ja majakkapuille sekä säidenhaltijoille. Olemme torpanneet pedofiilien aikeita ja poistaneet maakirouksia (mm. eduskuntatalossa oli maakirouksia ja pahoja silmiä pilvin pimein, koska poliitikkoja kirotaan niin usein). Olemme välittäneet voimaa syöpäsairaille ja huumeiden käyttäjille (kuten Jari Sillanpäälle) ja materialisoineet apua myös sota- ja kriisialueille. Miten? Henkisten käskyjen avulla. 

Luonnontutkija, varpumies ja selvänäkijä Esko Jalkanen kirjoitti elämänsä aikana vinon pinon "reseptejä", joilla saadaan pyydettyä apua yläkerran korkeilta auttajilta. Hänellä ikään kuin oli suora puhelinlinja taivaskanaville ja tuo linja kävi kuumana. Nämä ohjeet on koottu paksuun valkoiseen kirjaan nimeltään Uusi ajatus syntyy luonnosta, osa IV, ja tämän kirjan ohjeiden avulla Eskoslaiset eri puolilla Suomea tekevät auttamis- ja kuntoutustyötään, kuten vaikkapa puhdistavat maapallon auraa, mikä on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Kuulostaako oudolta? Tiedän, että kuulostaa, mutta kun annamme mahdollisuuden muullekin kuin tälle konkreettiselle ja rationaaliselle puolelle elämässä ja aivoissamme, niin uskomattomat asiat ovat mahdollisia. Juuri Esko Jalkanen on se uranuurtaja, joka sai ohjeet henkisiin käskyihin ja joka laajan tutkimustyönsä ohella kirjoitti ne muistiin. Olemme tässä asiassa siis monella tapaa muuta maailmaa edellä ja auttamisen ytimessä. 

Kenties juuri siksi meillä Suomessa on niin paljon hyvinvointia, että voimme sitä muillekin jakaa. Meillä on maalaisjärkeä ja kansanperimää sekä kalevalaista voimaa. Se kuuluisa Kalevalan Sampo onkin meillä paraikaa hyppysissämme ja voimme sen avulla toteuttaa pyyntöjä, ei tosin materiaalisia, vaan henkisiä. Muistaa toki täytyy, että liian utelias ei saa olla ja kysellä varvulla vaikkapa työkaverin palkkakuitin sisältöä tai oikeita lottonumeroita. Sellaisia tietoja ei sinulle anneta ja jos käytät varpua vääriin tarkoituksiin, menetät omia voimiasi, etkä siis käytä sinulle lainattuja kosmoksen voimia. 

Tällä viikolla olen myös osallistumassa Tiina Lindholmin MINÄOLEN-erikoiskurssille, jossa saadaan uusinta tutkimustietoa (yliaistillista tietenkin) ja tehdään yhdessä varpuharjoituksia. Palkitsin siis itseni "supervoimilla", mutta nöyränä varvunkäytön alkeisharjoittelijana tiedostan kyllä, että tässä on opettelemista koko loppuelämäksi (sellaista se tuntuu kaikki mielenkiintoinen nykyään olevan). Hieman lohduttaa kyllä se tieto, että henkisiä auttajia ohjataan ja suojellaan, jotta he elävät mahdollisimman kauan ja ovat avuksi siten mahdollisimman pitkään. Tiedossa on siis monen monituista harjoittelu- ja kuntoutusvuotta!

Jos kaipaat lisätietoja tästä maapallon, luonnon ja ihmisten energiatankkauksesta ja syväputsaamisesta, niin kirjaston hyllyiltä löytyvät Esko Jalkasen kirjat ovat oiva tapa tutustua siihen, mistä tässä oikein on kyse.

Oman avunpyyntösi voit esittää Esko Jalkanen Luonnonvoimat -yhdistyksen toimistolle joko puhelimitse tai sähköpostitse. Puhelu maksaa, sposti ei, mutta kuntoutuspalvelu on aina lähtökohdiltaan ilmaista: 

www.eskojalkanen.net/kuntoutuspalvelu

Tällainen kirjapino oli yöpöydälläni joulukuussa. Siinä missä Eckhart Tollet jäivät lopulta kokonaan ajanpuutteen vuoksi lukematta, niin kaikki käsiini saamani Esko Jalkaset kyllä tuli luettua. Luonnon salaiset voimat ja niiden käyttö -kirjasarja on nopealukuinen ja kiehtova. 

Voimaa oli myös juureen leivotuissa leipomo-kahvila Taikinajuuren kardemummapullissa. Tämä kuvan pulla jäi viimeiseksi, sillä kahvila sulki ovensa omistajan työuupumuksen vuoksi. Olisipa Eskosissa tiedetty tankata hänelle apua, niin saisimme kenties vieläkin maistella näitä taivaallisia pullia!

Henkinen bioenergia

Yksi fengshuin keskeisiä käsitteitä on chi-energia (kirjoitusasultaan myös qi tai ch'i). Kyse on kosmisesta elämänvoimasta, joka tunnetaan eri puolilla maailmaa eri nimillä, kuten prana tai reiki. Elämänvoima ei tietenkään rajoitu nimeen eikä yhteen esiintymismuotoon, vaan samat voimat jylläävät niin meissä itsessämme kuin ympäristössä. Tätä chi-voimaa halutaan ohjata oman kodin ovesta sisään, jotta voimme kotonamme sitä tankata ihan kotisohvalta käsin. Luontoyhteyden voi katsoa olevan tässä tärkeä tekijä, sillä luonto jos mikä korjaa ihmistä jos jokin palikka on mennyt rikki tai on pois paikaltaan.

Törmäsin ensimmäistä kertaa myös samaa sukua olevaan käsitteeseen henkinen bioenergia, kun uppouduin Esko Jalkasen kirjalliseen tuotantoon joululoman aikana (Luonnon salaiset voimat ja niiden käyttö, osat 1-4). Ihmisen kehon meridiaaneissa virtaava chakraenergia oli jo tuttua, mutta nyt mennään vielä hienojakoisempaan energiaan ja henkiseen tietoon, sekä astraali-, mentaali- ja eetterikehoihin. Jalkanen käsittelee kirjoissaan sekä terveysbiokenttää (ihmisen fyysistä vastustuskykyä) että henkistä bioenergiaa (kosmista kapasiteettia). 

Myös ruoan ja paikkojen värähtelyä voidaan tutkia, jotta saadaan selville missä ruoassa on vielä energiaa jäljellä ja mikä on kuollutta ravintoa (sipsit ja mikroruoka, yllätys yllätys). Samoin mitataan ihmisen asuinympäristöä ja sen energiaa. Jos sattuu nukkumaan negatiivisen maasäteilylinjan päällä, tai vaikkapa hornan päällä, terveys romahtaa ennemmin tai myöhemmin. Tämä on fengshuinkin kannalta olennaista tietoa!

Esittelen tässä lyhyesti henkiseen bioenergiaan liittyviä puolia ja palaan Esko Jalkasen oppeihin vielä monessa eri blogikirjoituksessa. Nyt ollaan tosi isojen asioiden äärellä!

Esko Jalkanen oli suomalainen maanviljelijä, tutkija ja mystinen mies, joka eläessään oli yhteydessä niin pihallaan asuviin luonnonhenkiin, haltioihin (kuten Suomen kansallishaltiaan), enkeleihin ja muiden planeettojen asukkeihin. Hänen kirjojensa lukeminen avasi minulle ovet ihan eri maailmoihin. En ole koskaan ollut science fiction -fani, koska epätodet asiat eivät tavallaan kiinnosta minua. No, Eskon kirjat ovat kuin hurjinta fantasiaa, mutta vielä hurjempaa on se, että nämä tarinat ovat tosia. Epäilijät tuskin lukevat blogiani muutenkaan, mutta kehotan kääntymään Esko Jalkasen kirjallisen tuotannon puoleen, jos epäilys yhtään vaivaa. Kirjat ovat niin vetävää tarinaa täynnä, että tuntuu kuin lukisi jännäriä maailman menosta. Esko mm. kertoo, mitä prinsessa Dianalle tapahtui kuolemansa jälkeen, mutta ei siitä nyt sen enempää.

Jokaisella ihmisellä on henkistä bioenergiaa, joka määräytyy edellisten elämien perusteella. Tavisihmisellä, joka ei ole joutunut henkisten asioiden kanssa tekemisiin, on bioenergiaa minimimäärä, 170 cm. Näitä ihmisiä Esko Jalkanen kutsuu valurautaihmisiksi, epäilemättä siksi, että värähtelyt ovat matalia. Kun ihminen alkaa tiedostaa, että materian lisäksi täällä maapallolla (ja sen ulkopuolella) on muutakin merkitystä, hän alkaa henkisen tien kulkemisen ja ikään kuin avautuu muullekin tiedolle kuin sille mitä omat silmät ja kova tiede tarjoavat. Hän herkistyy intuitiolle, toteaa, että emme ole yksin maailmankaikkeudessa ja ryhtyy etsimään vastauksia peruskysymyksiin. Tavallisesti herää halu auttaa muita, mitä voi toteuttaa hyvinkin monella eri tavalla.

Äiti Teresan äärimmäisen uhrautuvan tavan tunnemme. Toiset keräävät rahaa kadulla feissareina hyvään tarkoitukseen, joku päätyy kutsumusammattiin hädänalaisten pariin. Esko Jalkasen ja hänen Luonnonvoimat yhdistyksensä tapa on nostaa maapallon värähtelyä. Kun kuulin tästä, olin välittömästi kiinnostunut. Mitä tähän tarvitaan? Varputaitoa ja henkistä bioenergiaa, sekä apua yläkerrasta. 

Kun maapallon värähtelyä nostetaan, tehdään korjaavaa työtä. Ihminen on jo tehnyt niin paljon hallaa Äiti Maalle, että siksi myrskyt, tulivuorenpurkaukset, tsunamit ja maanjäristykset yrittävät puhdistaa maapalloa ja nostaa sen värähtelyä takaisin korkeammalle tasolle. Oletko koskaan miettinyt ukkosmyrskyn ja runsaan salamoinnin tarkoitusta? Myrsky puhdistaa ilmaa ja nostaa värähtelyä huimasti. Mitä matalampi värähtely, sen huonommin menee, niin ihmisellä kuin luonnollakin. Burn out -ihmisen terveysbiokenttä romahtaa 3 cm:iin, eli ei ihme, ettei mitään missään liiku eikä eväkään värähdä. Mitä korkeampaa värähtely on, sen lähemmäksi pääsemme jumalallista tarkoitustamme ja kosmisia auttamistehtäviä. Kiehtovaa!

Kristuksen aikoihin asiat olivat maapallolla jo niin heikolla tolalla, että tarvittiin "totaalista puhdistusta". Maapallon astraalinen aura oli värjäytynyt verenpunaiseksi ihmisten karmallisista teoista ja tarvittiin Jeesuksen uhraaminen (koska tällä oli suurin mahdollinen henkinen bioenergia), jotta ihmiskunta ja maapallo itse pelastui. Ei ole pakko olla uskonnollinen uskoakseen tähän. Riittää että uskoo energiaan, josta me kaikki olemme rakentuneet.

Olen lukenut monia kirjoja, joissa kielletään pahan olemassaolo ja sanotaan, että on olemassa vain yksi voima, joka on 100 %:sesti hyvää ja rakastavaa. Siihen olisi mukava uskoa, mutta Esko Jalkanen selittää, että maapallolla näin ei ole. Sillä henkistä bioenergiaa voi olla myös miinusmerkkisenä. Henkilöllä, jonka henkinen Be on miinuksella, tai jolla on "musta viitta" tai "musta häntä", on pahat mielessä. Mitä voimakkaampi taho on kyseessä, sitä enemmän pahaa saadaan aikaan. Tarvitseeko mainitakaan, että Stalinilla, Hitlerillä ja Saddam Husseinilla oli mittavat miinuksen puolella olevat bioenergiat? Piruja löytyy aina ja kun katsoo ihmiskunnan historiaa, ei tätä ole lainkaan vaikeaa uskoa. Joku aina tahtoo toisille ikäviä asioita ja jos karmanlaki niin vaatii, asiat voivat eskaloitua hirvittäviin mittasuhteisiin.

Pahat voimat jylläävät voimakkaasti ja niitä vastaan on taisteltava. Jopa n. 27 % syntyvistä lapsista (vuonna 1999 kirjoitetun tiedon mukaan) kantaa mukanaan edellisistä elämistä periytyvää mustaa viittaa, eli miinusmerkkistä bioenergiaa. Elämä on siis oikeasti hyvän ja pahan välistä taistelua, kuten tuhannet elokuvatkin opettavat. Ja jotkut lapset ovat ihan oikeasti pikkupaholaisia, kuten opettajat saattavat tietää. Odotas kun ne kasvavat aikuisiksi ja saavat lisää voimaa.

Homma muuttuu mielenkiintoiseksi, kun Esko Jalkanen paljastaa, että näitä piruja voidaan puhdistaa ja pistää hyllylle. Tähän ei riitä "valurautaihmisen" toiveet ja voimat, vaan nyt tarvitaan uuden ajan ihmisiä, jotka ovat henkisellä auttamisen polulla. Mitä suurempi henkinen bioenergia on - ja sen suuruus voidaan mitata varvulla, jonka vastaukset antaa kosminen äly - sitä mittavampaa puhdistustyötä voidaan suorittaa. Esimerkiksi aikamme suurmiehellä Albert Einsteinilla henkinen biokenttä oli 5000 metriä. Ei ihme, että aivokopassa värähteli ja lamppu syttyi!

Minä olen päättänyt, että tänä vuonna en puhdistakaan pelkästään oman kodin nurkkia. Nyt lähdetään pikkuhiljaa kasvattamaan omaa henkistä kapasiteettia, jotta voin pukea supersankarin viitan harteilleni, ottaa varvun käteen ja alkaa taistoon pahan voimia vastaan. Täytyy vaan ensin käydä kurssit ja selvittää mistä rautaseoksesta olen itse tehty. Että väriseekö yhtään vai ei. Riippuu siitäkin, mitä sitä edellisissä elämissä on tullut tehtyä.

Uskomattomia asioita voi tapahtua ja tämä kuulostaa juuri sellaiselta. Mutta ihminen on käynyt kuussa ja löytänyt elämää Marsista (Esko Jalkasen mukaan Marsissa oli ihmiskunnan kaltainen elämä 20 miljoonaa vuotta sitten, mutta pistivät ranttaliksi, vähän niin kuin me täällä Telluksella nyt ja koko planeetta sanoi lopulta poks). Vesimiehen aikakaudella koko ihmiskunnan kehitys alkaa kiihtyä ja värähtelyt kasvavat. Se ei tapahdu meidän näkövinkkelistä ihan vuodessa eikä parissa, mutta oletko pannut merkille, kuinka yhteiskunta on koko ajan henkistymässä? Uusille energioille on suuri tilaus. Minäkin haluan tankata henkistä bioenergiaa!

Hurjia voimia tuolla universumissa. Tuntuu, että mitä yksi ihminen oikein voi tilanteelle tehdä. Nyt tiedän, että itse asiassa aika paljonkin.

Photo by Greg Rakozy on Unsplash

Energiakäsittelyä

Monta vuotta sitten kävin Italiassa hierojalla. Tai itse asiassa hieroja tuli kotikäynnille. Miesystäväni äiti (jota siis anopiksi tituleeraan ajan säästämiseksi) oli suositellut tätä minulle. Ajattelin, että miksi ei, kyllä yksi hieronta aina elämään mahtuu. Ei kun lavetille ja menoksi, valmiina rentoutumaan hetkeksi.

Kun hieronta alkoi, yllätyin totisesti. Naishieroja ei alkanut mouhia kireitä lihaksiani, vaan alkoi päästellä outoja ääniä, ujelluksia ja huohotuksia. Vartaloani hän koski tuskin lainkaan. Yritä siinä rentoutua, kun et tiedä millainen läähätys seuraavaksi yläpuoleltasi kuuluu. Tajusin aikani kelattuani, että nyt taidetaan olla ihan eri sfääreissä kuin lihaspinteiden avaamisessa. Olisiko kyseessä peräti henkisten lukkojen ja energiakanavien avaaminen?

Kävi ilmi, että olin messa male, eli energeettisesti kehnolla tolalla. Niihin aikoihin elämäni oli kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista ja kaikenlaiset stressioireet suorastaan huokuivat kropastani. Nainen suositteli, että siirryn astetta vahvempiin lääkkeisiin, eli hänen kollegansa käsittelyyn.

Olin kuullut Lucan nimen monta kertaa eri keskusteluissa, mutta nyt sain itse todistaa mitä tämä osteopaatti ja kranio-sakralisti tekee. Eikä tälläkään kertaa tyydytty pelkkään hieromiseen. Äänimaailma oli rauhallinen, ilman huohotusta, mutta sisällä myllersi. Nyt yritettiin päästä oireiden alkusyihin käsiksi, ei pelkästään niitä lievittämään. Olin valmis mihin vain.

Muutaman hoidon lopuksi löysin itseni puolittain lattialta, jalat ilmassa. Minulla ei ole aavistustakaan millä nimellä sitä terapiamuotoa kutsuttaisiin, mutta kaksi ihmistä (Luca ja naishieroja) pitelivät kehostani kiinni ja siirsivät sitä hienovaraisesti eri asentoihin hoidon edetessä. Olin jonkinlaisella mielikuvatripillä, jossa keho ja alitajunta vuoropuhelivat. Ilmeisesti ne kertoivat, että olin menossa alas.

Niinä monina kertoina ja vuosina kun kävin Lucan luona, opin syvällisiä asioita elämästäni. Opin fysiologisessa mielessä, että minulla on lievää skolioosia ja että voimakas hengittäminen, rebirthing, avaa kehon ja mielen energioita. Opin, että selkäkipu johtuu pelosta ja pelko asuu maksassa. Opin, että corpo è sano, kehoni on terve, eli kaikki fyysiset ongelmani ovat mielen heijastumia. Opin, että kehoterapioilla voi saavuttaa rajuja vaikutuksia henkisellä tasolla – välillä Luca sanoi, että nyt olet kuin rekan alle jäänyt, vaikutus on niin voimakas, älä ihmettele jos tulee jälkijäristys. Ja saatoin itkeä irrationaalisesti koko loppuillan, vailla tietoa miksi. Nyt ymmärrän, että vanhat energiat täytyy putsata ulos, että uutta pääsee tilalle.

Luca myös osasi lukea kehoani hämmästyttävällä tavalla ja kerran hän kysyi mitä minulle on tapahtunut 10-vuotiaana. Ai 10 vuotta sitten? kysyin. Ei, vaan lapsuudessa kun olit 10. Hän näki, että ongelmani juonsivat sinne asti. Miten sellaisen voi nähdä, minulla ei ole aavistustakaan. Hän ei käytännössä tiennyt minusta muuta kuin mitä kehoni hänelle kertoi. Keho oli rekisteröinyt kaiken stressin ja traumat ja säilönyt ne kudoksiinsa.

En ole enää moneen vuoteen käynyt Lucan vastaanotolla, sillä parhaat terapiamuodot ovat sellaisia, jotka voi jättää taaksensa ja siirtyä eteenpäin. Olen sittemmin kokeillut vyöhyketerapiaa, akupunktiota, lymfaterapiaa, naprapatiaa, psykoterapiaa, meditaatiota, ruokavaliomuutoksia ja ties mitä muuta. Kaikista on ollut apua, myös huonoista kokemuksista. Kun polveni telottuani minulle sanottiin, että ei se välttämättä siitä enää koskaan parane, niin ajattelin, että perhana, varmasti paranee! Ja niin teki. Omalla asenteella on ratkaiseva merkitys.

Luca kehotti minua tekemään jotain käsilläni, näyttelemään tai ilmaisemaan luovuuttani jollain tapaa. Halaamaan ihmisiä. Hän myös sanoi, että reikistä olisi minulle hyötyä. Koska fyysinen ongelma oli käsissäni, minulla oli joitain asioita käsittelemättä. Tai kuten sama asia ilmaistaisiin italiaksi, käsivarret (gli abbracci) kaipasivat halaamista (abbracciare).

Luulen, että kohtaamisellani Lucan kanssa on ollut syvempi vaikutus elämääni kuin uskonkaan. Aloin käydä kotimaassa reikihoitajalla ja sitten opiskelin itsekin reikitekniikkaa. Mieheni tuli mukaan kursseille ja energioista ja niiden kanavoinnista tuli yhteinen kokemus. En koskaan myöskään unohda sitä, kuinka reikiopettaja katseli energiakenttiämme, eli aurojamme, ja sanoi, että olette löytäneet toisenne tässä elämässä todella pitkällisen etsinnän jälkeen – eikä nyt puhuttu tämän elämän vuosista, vaan menneistä elämistä. Taas olin tutustunut ihmiseen, joka näki näkymättömien energioiden taakse. 

Kehoon kohdistuva energiahoitomuoto reiki johdatti minut mutkien kautta lopulta myös kotiin kohdistuvan energian hoitamiseen, eli fengshuin äärelle ja fengshui on tuonut elämääni ihan uusia henkisiä ulottuvuuksia – se, joka sanoo, että fengshui on pelkkää sisustamista ei selvästikään ole perehtynyt koko aiheeseen!

Energiahoitojen lisäksi aloin myös tehdä jotain käsilläni – sitten kun pystyin niitä vuosien jälkeen taas käyttämään. En lämmennyt Lucan suosittelemalle harrastajateatterille, mutta huomaan nauttivani esiintymisestä eri muodoissaan. Luovuuden maailmaa olen päässyt raottamaan monella eri tapaa viime vuosina, niin kuosien kuin kirjoittamisen kautta.

Elämässä yksi asia yleensä johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Kohtaat jonkun merkittävän ihmisen, sinut ohjataan uuden hoitomuodon pariin, luet kirjan, joka muuttaa ajattelutapaasi. Minut muutti energia. Tajusin, että energiahanani olivat tukossa ja että se kaikki hyvä happi (tai happiness) on siellä kehon sisällä, sen täytyy vain päästä vapaasti kulkemaan ja ilmentämään itseään.

Elämänvoiman, chi-energian, tulee päästä etenemään esteittä, jotta hyvä olo voi vallita ja jotta hyviä asioita voi virrata elämään. Jos kropan tai kodin energiat ovat tukossa, elämäkin on yleensä solmussa. Tarvitaan vain yksi kunnon nykäisy, niin solmu alkaa aueta. Näin teki kiinalaisen lääketieteen mestari, jonka työskentelyä esitettiin eräässä dokumentissa. Hän ”näki” ja ”tunsi” asiakkaansa solmukohdat ja veteli hetken aikaa hanoista, koskematta tähän lainkaan. Hän varmaankin näki kuinka kehon energiavirrat olivat menneet ristiin eikä sen seurauksena mikään enää liikkunut kunnolla, johtaen fyysisiin oireisiin. Kun tämä tukos oli saatu selvitettyä, potilas voi paremmin. Ei lääkkeitä, ei leikkauksia. Vain parantavaa, lääkitsevää energiaa, joka virtaa esteettä. Silloin keho pystyy parantamaan itse itsensä.

Mieti omaa kotiasi ja myös kehoasi ja mieltäsi. Voitko aistia kulkeeko siellä energiaa vai onko se jumahtanut tyystin? Ehkä ensin se on vaikeaa, mutta siihen voi harjaantua, niin kuin kaikkeen elämässä. Onko koti kyllästetty turhilla tavaroilla ja muistoilla? Voiko ilmapiiriä leikata kuin veitsellä? Tulevatko perheenjäsenet toimeen keskenään? Kulkevatko ajatukset samoja, tympeitä latuja, ja onko suolistoon kertynyt muutakin kuin suolinukkaa. 

Voit ottaa energiapuhdistuksen avuksi, niin henkisen, fyysisen kuin kodissa suoritettavan. Miltä tuntuu ennen kodin energiapuhdistusta ja miltä sen jälkeen? Ero pitäisi huomata helpompana hengittämisenä ja mielialan nousuna. Kehon puhdistus helpottaa päänsärkyoireita ja väsymystä kun toksiinit pääsevät helpommin ulos. Ja mielen puhdistus myrkyllisistä ajatuksista vasta hyvää tekeekin.

Kaikki on sinussa itsessäsi. Sinä olet yhtä kuin kotisi, elämäsi ja niiden energiat. Usko vain itseesi ja omaan energiaasi ja anna sen virrata. Tämäkin tarina on kirjoitettu käsillä, jotka vuosiin eivät kivutonta päivää nähneet, ja mielellä, joka ei positiivista ajatusta olisi tunnistanut vaikka sillä olisi isketty päähän. Ja nyt se kivuton ja mieletön päivä on tässä. Juuri tänään. Mikä upea syy olla elossa!

Ovet ja ikkunat auki uusille energioille!

Tie saattaa näyttää suoralta, mutta edessä olevien puskien taakse ei koskaan näe. Mitähän elämän yllätyksiä siellä on?

Ulkoilmasta löytyy luonnon omaa kasvuenergiaa. Kun sitä tankkaa, jaksaa taas itsekin kasvaa ja kukkia ja tuottaa iloa toisillekin.

Välillä elämä riepottelee niin, että meinaa tukka ja äly lähteä päästä. Mutta kaikki myrskyt menevät aikanaan ohi.

Ja tärkeintähän on... korkeat näkymät kauas eteenpäin ja rakkaus. Kuka tämä Maurizio oikein on, sitä en vaan tiedä.

Loppujen lopuksi energiamme vain muuttaa muotoaan. Askelet sannalta häviävät ja niin häviät sinäkin, ja tämä päivä. Energiasi jää jäljelle, toivottavasti se on jotain kierrättämisen arvoista.

Muista levätä! Martedi riposo, eli tiistai on italialaisittain lepopäivä. Maanantaisin saatetaan avata myöhään ja perjantaina sulkea vähän aiemmin (ainakin toimistoissa) ja siestaa vietetään, jotta ruokailulle pyhitetään sille kuuluva aika. Mutta sitten vastapainoksi aloitetaan aamulla aikaisin ja jatketaan myöhään illalla. Huilaamalla välillä jaksaa pidempään.

Merenrantahuvilakin saattaa sortua liian kovassa menossa, tyrskyssä ja tuulessa. Elämässä tarvitaan tasapainoa - sitä voi saada vaikkapa tutkimalla ja harjoittamalla fengshuita.




Kaikki kuvat: Virpi Karjalainen ja Santi Gambino.