Itse sain taas todeta, että kun länsimainen vuosi vaihtuu, ei oma energiatasoni vielä ole kovinkaan korkealla. Tällä kertaa se oli matalin mahdollinen. Muistelin taaksepäin, että olen kokenut vuodenvaihdebluesia myös menneinä vuosina. Tammikuun pari ekaa viikkoa menevät vielä jonkinlaisessa kuopassa, kunnes vasta helmikuun, syntymäkuukauteni, kynnyksellä alkaa paremmin saada kiinni uudesta energiasta. Kun raketit räpsähtävät taivaalle ja huudetaan hyvää uuttavuotta, se ei vielä mitään muutosta tuo. Se muutos tehdään elämällä taas yksi vuosi läpi, jokainen päivä kerrallaan, parhaamme mukaan.
Kiinalaisen uudenvuoden osuessa kuukautta myöhempään, helmikuun alkuun, ollaan jo selvästi kirkkaamman energian puolella. Valoa on enemmän, ja kevättalven puuenergia alkaa pikkuhiljaa nousta. Ja toiveikkuus ja oma olo kohentuvat valon myötä. Siksi minulle kiinalainen vuodenvaihde tuo enemmän onnistumisen tunteita, enemmän sitä YES-fiilistä, että nyt aletaan mennä eikä vaan meinata. Ja mihin sopisikaan paremmin uudenvuodenlupaukset terveemmästä arjesta kuin helmikuuhun, josta löytyy laskiaispullat, runebergintortut, syntymäpäiväkakut, ystävänpäiväleivokset ja monet muut houkutukset. Helmikuu on aikamoista herkkua!
Ennen kuin napataan noista nameista kiinni ja humallutaan sokerileipurin tuotoksista, niin tutkitaan vielä hetki kuluvaa kuukautta. Tämä tammikuu 2019 on hyvin harvinaislaatuinen tapaus, ja tunnen sen nahoissani. Osittainen auringonpimennys ja uusikuu 5.-6.1. antoi alkusysäyksen jollekin suurelle, josta voi vasta aavistella, että mitä se on. 7.1. Venus siirtyi Jousimiehen merkkiin, ja jousimiesnousuisena tunsin muutoksen heti. Synkkyys, toivottomuus ja masennus alkoivat kaikota, ja virkosin ihmeellisesti, kuin hypnoosista heräten. Elämää sittenkin on, ja se taitaa vielä voittaa.
11.1. oli maaginen muutoksen päivä, jolloin asiat yhtäkkiä nytkähtivät vauhdilla eteenpäin. Se on myös numerologisesti merkittävä tapaus mestarinlukuineen, ja siihen osui Auringon ja Pluton yhtymä, omaa persoonaa ravisuttava muutospotentiaali.
Nyt odotan täysikuuta tulevana sunnuntaina ja sen mukanaan tuomaa kuunpimennystä. Kaikki se kaaos, joka alkoi puoli vuotta aiemmin, on saava päätöksensä ja palkkionsa, näin olen lukenut. Heinäkuiset eklipsit sekoittivat elämäni täysin, joten olisi aikakin saada siihen jo jotain järjestystä. Ottaisin mielenrauhani erittäin mielelläni takaisin, kiitosta vaan.
Olen myös oppinut tärkeän oppiläksyn elämästä, jonka tulen aina muistamaan. Vaikka taivaalla kuinka viuhuisivat planeetat, tähdet ja pimennot, niin oma aktiivisuus ja aloitteet painavat vaa'assa enemmän kuin mikään muu. Kun itse olet synkassa astrologisten ilmiöiden kanssa, hyödynnät ne ja isket juuri siihen sopivaan rakoon, etkä jää odottamaan, että tähtipölyä sataa suoraan syliisi, niin jotain voi oikeasti tapahtuakin.
Ei ole aina helppoa olla oman elämänsä sankari. Joskus sen viitan antaisi mieluummin jollekulle muulle. Ole sinä minulle elämäni sankari.
Omaa vastuuta ei voi kuitenkaan välttää. Tässä se lepää harteillani, vastuu omasta onnellisuudesta, omista reaktioista, omista pärjäämismalleista.
Vuosi 2019 tulee olemaan jotain todella suurta, tunnen sen. Ihan jokaikinen horoskooppi ei sitä kenties etukäteen ennusta, mutta riittää kun tuntee muutoksen mahdollisuuden omassa vatsanpohjassa asti.
En ole aivan varma mistä oli kyse, kun meedioistunnossa minulle kerrottiin, että käyn parhaillaan läpi veden vihkimystä. Mutta minulla on siitä aavistus. Niin paljon on suolavettä virrannut näistä kyynelkanavista, että kyllä siitä vihkimaljaankin jo sisältöä saisi.
Ei mennyt vielä ole mennyttä, mutta sitä on kenties kevyempi kantaa nyt. Sillä minulla on Venuksen, Jupiterin, Marsin ja monen muun planeetan tuki, ystävien tuki ja koko kosmoksen hyvien voimien tuki takanani.
Nyt on hyvä hetki vaihtaa omia energioita, sekä kotona että pään sisällä. Kotini olen jo puhdistanut, sillä energeettisesti herkkä ihminen sanoi kotonani käydessään, että olet putsannut energiat hyvin, entinen kumppanisi ei ole täällä enää.
Pään sisus kaipaa vielä vähän pientä laittoa, hienosäätöä ja kiillotusta. Mutta kuinka hieno siitä tuleekaan, kun työ on lopulta tehty. Kaiken sen vaivan ja hammastenkiristyksen arvoinen, varmasti. Suorastaan vedellä vihitty.
Toivotan sinullekin antoisia energianvaihtoviikkoja!
Jos et tee mitään muuta kotisi energioiden eteen, niin siivoa huolella ja osta silmäniloksi kukkia tai uusi viherkasvi. Sieltä se omakin energia lähtee nousemaan. |
Jos ei muualla pääse päänsä sisältä pakoon, niin taidemuseossa ainakin. 111-taikapäivänä avarsin tajuntaani taiteella, ja kyllä siellä jokin ratas notkahti eteenpäin, kohti uutta ja tuntematonta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti