Nasta jalkaan

Heinäkuun helteinen iltalenkki osoittautui tuskien taipaleeksi. Kivi hiersi kengässäni ja vaikka kuinka pysähdyin ja tutkin missä se kiven pentele luuraa, mitään kivensirua ei kengästäni löytynyt. Eikä sukastakaan. Matka jatkui, mutta kivalta se ei tuntunut.

Paluumatkalla tuntui jo tosi terävältä. Otin kengän taas n. 15:nnen kerran jalastani ja tutkin sitä tarkkaan. Missä on syypää? Käänsin kengän ympäri ja tutkin ulkopohjaa. Siellä oli pohjaan uppoutuneena pienenpieni metallin pala, joka paljastui nastaksi ilman kantaa. Noin sentin, puolentoista mittainen metallikärki oli yrittänyt pureutua jalkaani lähes tunnin ajan.

Tottakai matka jatkui huojentuneena, mutta samalla kirposi uusi ajatus, että mitä tästä nastaepisodista voisi oppia. Sitten sen keksin: ihminen ei useinkaan näe oman elämänsä kipupisteitä itse, ainakaan selkeästi, vaan siihen tarvitaan ulkopuolisen apua. Tähän perustuu mm. uusi tosi-tv-ohjelma Nyt tai ei koskaan, jota eksyin kerran katsomaan Yle Areenassa, ja jossa keski-ikäisen fysiikan tohtorin elämää tutkittiin suurennuslasilla. Itse hän oli sokea käytökselleen ja tilanteelleen, mutta ulkopuolinen raati tuntui kohdettaan kolme päivää seurattuaan tietävän mistä kenkä puristaa.

Fengshui-konsultti voi itse asiassa toimia tällaisena objektiivisena ja ulkopuolisena silmäparina ja tutkia mistä se asiakkaan kenkä eli elämä oikein hiertää. Apuna käytetään paitsi kodin sisuksen ja ympäristön energioiden tutkimista niin myös kiinalaista astrologiaa kaikille perheenjäsenille. Ja kun syy löytyy ja varsinkin jos se onnistutaan poistamaan, helpotus on huomattava. Itse samanlaiseen lopputulokseen ei ehkä olisi päätynyt, tai ainakaan ymmärtänyt, että mistä kaikki on johtunut. Tarvitaan se "väliintulo" ja toinen silmäpari, jolla on tietoa ja näkemystä.

Toinen asia, mikä mieleeni juolahti tämän "nastan opetuksen" myötä oli kohtalonnumero Ming Gua. Tämä osana fengshui-analysointia käytettävä ja syntymävuoden mukaan määräytyvä numerohan kertoo mitkä ilmansuunnat kotona ovat meille suotuisia ja mitkä taas vähemmän suotuisia. Voimme tietämättämme istua vuosikaudet meille haitalliseen suuntaan, vieläpä meille haitallisessa suunnassa. Tätä tutkailin tarkemmin, kun pyörittelin työpöytääni ympäri eri suuntiin tuossa viime talvena (linkki aiempaan juttuun).

Fengshui-kursseja Sari Weckströmin kanssa opettaessani tarkkaavaiset oppilaat ovat kysyneet, että kumpi on sitten tärkeämpää, se että katsoo ja suuntaa kehonsa Ming Guan mukaan suotuisaan ilmansuuntaan vai oleskelee tuossa kyseisessä kodin ilmansuunnassa. Olin aiemmin taipuvainen vastaamaan, että kyseisessä suunnassa oleskelu on merkittävämpää kuin itse kasvojen suunta, mutta Sarin vastaus olikin, että kasvojen ja kehon suuntaus on tärkeämpää. Ja toden totta, suunnatessani lenkiltä mökkiä päin, tämä kävi järkeen. Sillä se mihin suuntaan olemme elämässä menossa, on tärkeämpää kuin se missä olemme nyt.

Voit siis oleskella kotona epäsuotuisalla alueella, sanotaan vaikka lännessä, jos olet Ming Guan mukaan itäiseen ryhmään kuuluva, mutta kun kehosi ja kasvosi ovat itään päin, oletkin jo matkalla oikeaan suuntaan. Kodin kaikki oleskelunurkat eivät välttämättä osu juuri Ming Guan tai fengshuin muiden menetelmien mukaisiin ihannekohtiin, mutta kompromissiratkaisu on joskus parempi kuin ei ratkaisua ollenkaan. Se, että katse on kohti tulevia mahdollisuuksia, vaikka vielä istutaankin tässä tilanteessa, tuo toivoa. Onkin lohdullista ajatella, että vaikka sieltä jalkapohjasta löytyisi millainen nasta tahansa, niin aina se sieltä pois saadaan, fengshuilla tai ilman. Ja kun se nasta on vihdoin kaivettu esille, niin sitten voikin laittaa omassa elämässään nastan lautaan!

Liikkuminen suomalaisessa luonnossa tarjoaa usein vastauksia mieltä painaviin pulmiin. Tosin näitä kuvan tikkaita kipuamalla ei ehkä päästä ihan maaliin asti.