Esityksessä saadaan elämän aikana kasaan huikea miljoona syytä olla elossa, ne parhaat asiat, elämisen arvoiset. Esityksen jälkeen voi kirjoittaa omat parhaat asiansa post it -lapuille ja jättää muistitaululle näkyviin.
En jättänyt noottia jälkeeni, mutta mietin toki keskenäni, että mikä on parasta elämässä. Näin ajatukseni juoksivat asian tiimoilta:
Parasta elämässä on...
Musiikki. Kirjat. TV-sarjat. Kuten klassikko Näkemiin vaan, muru. 80-luvun työläisangstia ja siitä kumpuavaa huumoria ja kipeää omassa rinnassa nousevaa nostalgiaa ei voita mikään. Vanha charmantti Morse, nyttemmin Nuori yhtä charmantti Morse ja muut lukuisat brittidekkarit. Kaikki "paratiisiohjelmat", kuten Piikkejä paratiisissa (800 words) tai Murha paratiisissa. Täytyyhän sitä saada hetki huoahtaa tropiikissa ja unohtaa omat päivittäiset murheet. Meri kohisee, palmut heiluvat silmissä ja ajatukset pääsevät sieltä narikastakin pois.
Lisää parhautta on oma koti, oma sänky, oma tyyli, omat sanat ja muiden hienot, uudella tavalla ajattelemaan saavat sanat. Pidän kovasti sanoista. Ajattele jos niitä ei olisi. Pidän kyllä myös sanattomasta, vaistonvaraisesta kommunikaatiosta, kun silmissä ja sydämessä tuikkii tähdet.
Ja tähdistä päästään astrologiaan, tajunnan avaavaan itsetuntemukseen, elämän suurien syklien mukaan elämiseen. Voin levätä ajatuksessa, että näin sen pitää mennäkin. Kosminen järki ja korkeampi minä tietää paremmin mitä tarvitsen kuin minun maallinen minäni ja egoni.
Arvostan myös aitoa vuorovaikutusta ihmisten kanssa, pysähtymistä jonkin yhteisen argumentin ja jaetun kokemuksen äärelle, kunhan siitä saa aikanaan myös vetäytyä omaan rauhaan. Joka sekin on parasta elämässä.
Omaa rauhaa tässä nyt sitten kyllä on. Sillä väkisinkin parhaita asioita miettiessä tulee mieleen myös ikävimmät asiat omassa elämässä, nyt.
Se, kun löytää uuden lempiartistin (Lauv) eikä voi jakaa ilosanomaa kenenkään kanssa. Ei voi huokailla yhdessä ihastuksesta ja sanoa, että onpa kova juttu, laitetaan uudestaan soimaan. Ei voi analysoida jonkun tietyn artistin edellistä levyä tähän uusimpaan levyyn. Varsinkin kun muita faneja ei ole mailla halmeilla. Olet vain sinä.
Olen siirtynyt istumaan eri paikalle keittiön pöydän ääressä. Nyt katselen ikkunasta ulos, sillä en enää voi istua vastapäätä tyhjyyttä, jonka jätit jälkeesi. Kun et ole näköväylällä, näen enää pelkän tiskipöydän ja sen mahdollisen kaaoksen. Valitsen mieluummin puiden latvat ja pihalla kulkijat. Aina siellä on jokunen orava, koiran ulkoiluttaja tai pyykkäri, joita voi seurata.
Sillä kaikista parastahan elämässä on ihminen, joka rakastaa sinua yli kaiken muun. Joka tekisi sinun eteesi mitä tahansa. Ja täysin vapaasta tahdostaan.
Ensimmäinen mies sanoi kerran, että jos olisi pakko valita musiikin tekemisen ja minun välillä, hän valitsisi minut. Se oli suuri tunnustus, suurin mahdollinen. Sitä valintaa ei onneksi koskaan tarvinnut tehdä, sillä eihän rakkauden tarvitse olla jostain luopumista, vaan pikemminkin saamista ja jakamista.
Toinen mies kuitenkin luopui elämästään toisessa maassa ja muutti Suomeen minun vuokseni, rakkauden vuoksi. Voiko suurempaa uhrausta tehdä kuin muuttaa elämänsä täysin toisen vuoksi? Voiko suurempaa rakkautta olla?
Olen siis tottunut siihen, että olen rakkaudessa saanut kaiken. Tunteissa ja sitoumuksissa ei ole pihistelty. Olen saanut tekoja, en pelkkiä sanoja.
Nyt kun olen ensimmäistä kertaa elämässäni yksin, joudun luomaan rakkaussuhteen itseni kanssa. Joudun antamaan itselleni kaiken, kaiken huomion, kaiken rakkauden, kaikki uhraukset ja teot. Joudun laittamaan itseni kaiken muun edelle. Joudun sanomaan kauneimmat sanat itselleni, tunnustamaan syvän rakkauteni. Olet ainoani. En koskaan jätä sinua. Sen lupaan. Olen sinun elämäni loppuun asti. Tässä ihan vierellä.
Parasta elämässä. Se, että on saanut kokea ainutlaatuista rakkautta, niitä hetkiä joita ei enää koskaan jälkeenpäin saa takaisin. Ja mitä syvemmin rakastaa, sen syvemmin saa tuntea myös eron hetket.
Parasta elämässä. Nähdä kuinka aina tulee uusi päivä, oli se sitten hyvä tai huono, täynnä iloa tai kyyneleitä. Sieltä se aina tulee, kuin tilattuna. Se on lahja. Jotkut saavat näitä lahjoja toisia paljon enemmän.
Parasta elämässä. Tietää, että jo muutaman kuukauden (tai vuoden) päästä saa asioihin perspektiiviä. Että tietää näkevänsä kaiken tarkoituksen ja merkityksen, merkillisyyden. Että tietää, että tämä kaikki saattoi todella johtaa siihen, että pian elän sitä parasta aikaa elämässä. Ja että mukanani on se joku, joka ei koskaan jätä. Minä itse. Sinulle annan kaiken.
 |
| Elämän täytyy olla itsensä näköistä. Ja jos kukaan muu ei painele nappuloitasi, niin itsellä täytyy olla peukalo elämän kohdalla ON-asennossa. |
 |
| Jotenkin tästä selvitään vielä voittajana maaliin. Oli sitten huono tukkapäivä tai ei. Pääasia, että on jotain väriä elämässä. Parasta elämässä: värit. Erityisesti punainen, pinkki ja vihreä. Ja kulta...
Teemabiisiksi otetaan tämän uuden artisti-ihastukseni Lauvin überromanttinen Paris in the Rain.
Sinne ei kukaan ole minua vielä vienyt. Mutta aina tulee uusia ensimmäisiä kertoja. Niitä ihan parhaita elämässä.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti