Sivut

maanantai 22. lokakuuta 2018

Sisäinen pokaali

Olen aina pitänyt formuloita tyhmänä urheiluna, jossa saastutetaan ympäristöä ja miehet pullistelevat egonsa suuruudesta pientä kehää leikkiautoilla kiertäen. No eikö se sitä juuri ole?

Tietyllä tavalla ajattelen niin edelleen, mutta nyt olen kyllä niin otettu Kimi Räikkösen voitosta, että ihan kuin olisin voittanut vähän itsekin.

Kyse ei taidakaan olla siitä, kenellä on nopein ja kaunein peli, vaan siitä millaiset pallit ja hermot ohjaajanpenkillä lepää. Kylmänviileydellä tuntuu pärjäävän maailmalla. Jäinen perusluonteemme onkin kovaa valuuttaa ja jokainen suomalainen tuntee olevansa nyt vähän kimimäinen. Voittoshampanjat voi kulauttaa naamaansa ilman turhia hymyjäkin. Riittää, että sisäinen voiton- ja näyttämisen halu hymyilee leveästi. Ja sitä se nyt nimenomaan tekee, se tuulettaa, se heittää vaahdot muiden päälle. Tästä saatte, senkin epäilijät. Kyllä maistuu nyt jäähileinen ja voitolla maustettu kosto muuten tosi makealle.

Kimi pudotettiin aiemmin tänä vuonna äkillisesti kelkasta (ja kenelle muulle kävi samoin, öhem) ja moni oli varmaan huolissaan, että oho, mites nyt. Veikkaan, että Kimiä itseään ei yhtään huolestuttanut. Kun on sisäistä varmuutta omista taidoistaan, ei muiden epäily tunnu missään. Ei kerta kaikkiaan missään.

Kimillä on varmaan nyt todella hyvä onnenpilari meneillään kiinalaisessa astrologiassa, tai muu onnenkantamoinen. Tämä syntymäpäivän mukainen Käärme ei paljasta tunteitaan tai motiivejaan, eikä ainakaan jaksaisi jauhaa sitä samaa mitä muut. Analyyttinen mieli suunnittelee ja tekee huolelliset valmistelut, nimenomaan pään sisäiset. Ja sitten Käärme iskee juuri oikealla hetkellä ja korjaa potin. Tietäen, että saalis oli sen heti alusta alkaen.

Minusta tuli Kimi-fani kertaheitolla. Pitäisiköhän lukea se elämäkerta tai ainakin haiku-mietekirja? Jos vaikka oppisi jotain tästä elämän- ja mielenhallinnasta?

Joko sinulla on sisäinen Kimi hallussa? Osaatko voittaa kun muut odottavat sinun häviävän pelikentiltä?

Minulla on sisäinen hohtava pokaali ihan just tässä kiillotuksen alla. Ja se jos mikä saa voitonhymyn huulille. Vaikka pitäisikin olla ihan vaan viileesti cool, niin kuin Kimi. Ja ajaa ensin voittajana maaliin.

Prenikat on jo kaulassa ja voitonhymy kasvoilla. On vain ajan kysymys milloin nousen kuittaamaan palkintoni.

Sillä sehän on jo voitettu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti